Mitä jos ei ole varaa maksaa perintöveroa?

Et ota perintöä vastaan, simple as that.

Maksat se perinnöstä.

Otat perinnön vastaan ja pankista laina ja myyt perinnön ja maksat lainan

Pankkilainalla vaan pikkuhiljaa.

Perintovero on aina pienempi kuin perinnön arvo.

Minä en voi vieläkään käsittää, että miten isä eläessään hoiti sen että en joutunut maksamaan perintöveroa viisi vuotta sitten. Se olisi kumminkin ollut iso summa.

Perinnöstä kieltäytyminen ei riitä jos on lapsia. Perintö menee silloin lapsille ja jos kyseessä on vähänkin isompi omaisuus, maistraatti katsoo ettei ole lasten edun mukaista kieltäytyä.

Verot on ulosottokelpoisia ihan läpihuutojuttuna, eli ei niiltä voi välttyä.

Vierailija kirjoitti:

Minä en voi vieläkään käsittää, että miten isä eläessään hoiti sen että en joutunut maksamaan perintöveroa viisi vuotta sitten. Se olisi kumminkin ollut iso summa.

Alaikäinen saa periä 60000 ilman perintöveroa.

Vakuutusäästöllä voi siirtää 35000 ilman veroa.

Hallintaoikeus jollekin muulle pienentää veron määrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en voi vieläkään käsittää, että miten isä eläessään hoiti sen että en joutunut maksamaan perintöveroa viisi vuotta sitten. Se olisi kumminkin ollut iso summa.

Alaikäinen saa periä 60000 ilman perintöveroa.

Vakuutusäästöllä voi siirtää 35000 ilman veroa.

Hallintaoikeus jollekin muulle pienentää veron määrää.

Summa oli yli kaksi kertaa tuo ja minä ennemminkin yli-ikäinen.

Jos sinulla on useampia lapsia ja itse kieltäydyt perinnöstä, lastesi perintövero on paljon pienempi kuin sinun. Sekin on progressiivinen, eli sitä pienempi mitä vähemmän perintöä.

Keinoja on monta, mutta hallintaoikeus on yksi, säätiöinti toinen ja varakkaammilla kansalaisilla omia temppujaan.

Tavallinen kansalainen ottaa lainaa pankista, ja vakuutena on se perintö, tai sitten hakee maksuaikaa niin paljon kuin mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Minä en voi vieläkään käsittää, että miten isä eläessään hoiti sen että en joutunut maksamaan perintöveroa viisi vuotta sitten. Se olisi kumminkin ollut iso summa.

Kai sulla on kopiot peru- ja jakokirjasta ja veroilmoituksista? Niistä nyt luulisi asian selviävän

Täälläkin mainostetaan hallintaoikeutta mahdollisuutena pienentää perintöveroa. Se kyllä sinänsä pitää paikkansa, mutta siinäkin on huonot puolensa. Suvussamme on juuri nyt kuolemantapaus, jossa vainajalla ja leskellä on keskinäinen hallinto-oikeustestamentti kaikesta omaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pariskunnan aikuiset lapset eivät saa penniäkään perintöjä, mutta silti noin 15 000 eur / lapsi perintöveroja. Selviämme kyllä tästä, mutta silti systeemi ei tunnu ihan järkevältä. Opin tästä ainakin sen, että jos itse teen keskinäisen testamentin mieheni kanssa, niin joka tapauksessa jätän lapsille siinä sen verran rahaa, että he saavat perintöverot maksetuksi.

Lapset voivat kyllä laatia lakiosaansa ja heillä on oikeus siihen, mutta tässä meidän tapauksessamme testamentti on sen verran ovelasti laadittu, että lakiosansa vaativa lapsi saa lesken kuoltua selvästi vähemmän omaisuutta kuin muut perilliset. Ei siis kannata vaatia lakiosaa.

Todennäköisesti pariskunta on testamenttia laatiessaan ajatellut, että leski voi sitten tarvittaessa avustaa lapsia perintöveron maksamisessa. Se ei vain onnistu siinä tapauksessa, että leski on jo pahasti dementoitunut (lesken edunvalvojakaan ei saa lahjoittaa lesken omaisuutta).

Mutta alkuperäiseen kysymykseen: jos perintöveron maksamiseen ei ole tarpeeksi rahaa, niin sitten pitää ottaa pankista lainaa sitä varten. Vakuutena voi käyttää perintöä, vaikka sitä ei käytännössä vielä saisikaan haltuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Minä en voi vieläkään käsittää, että miten isä eläessään hoiti sen että en joutunut maksamaan perintöveroa viisi vuotta sitten. Se olisi kumminkin ollut iso summa.

Todennäköisesti isäsi leski maksoi perintöverosi puolestasi pesän varoista. Ehkä isäsi oli erikseen maininnut hänelle, että sillä ja sillä tilillä olevat rahat on tarkoitettu perintöveron maksuun, ja leski käytti nämä rahat isäsi osoittamaan tarkoitukseen.

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pariskunnan aikuiset lapset eivät saa penniäkään perintöä, mutta silti noin 15 000 eur / lapsi perintöveroja.

Tarkoitan siis sitä, että lapset eivät saa tässä vaiheessa perinnöstä penniäkään omaan käyttöönsä, vaan kaikki jää lesken hallintaan. Toki lapset muodollisesti saavat omistusoikeuden perintöön, mutta he eivät pysty mitenkään käyttämään sitä ennen kuin leski kuolee.

Mutta miten perintöveron voi maksaa perijän siitä tietämättä kun perintövero on henkilökohtainen maksu? Jos kirjoittajan isän vaimo on maksanut perintöverot, miten hän on sen käytännössä hoitanut?

https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perinto_ja_lahjavero…

Perintö- ja lahjaveron maksaminen

Verohallinto lähettää perinnön tai lahjan saajalle verotuspäätöksen ja tilisiirrot, joihin on merkitty maksettava veron määrä ja eräpäivä.

Alle 500 euron perintö- ja lahjavero on maksettava yhdessä erässä. Suurempi vero on jaettu kahteen maksuerään.

Maksueriä voi kuitenkin olla enintään viisi, jos verosta vähintään 1 700 euroa tulee maatilasta tai muusta yrityksestä, jonka toimintaa perinnönsaaja jatkaa. Perinnönsaaja voi hakea maksuajan pidennystä Verohallinnolta ennen verotuksen toimittamista. Jos maksamiseen myönnetään lisäaikaa, maatilasta tai yrityksestä tuleva vero jaetaan enintään viiteen vuosittaiseen erään. Yhden erän suuruus on vähintään 850 euroa. Pidennetyltä maksuajalta ei peritä korkoa.

Perintö- ja lahjaveron eräpäivät

Perintöveron ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun Verohallinto tekee ja postittaa verotuspäätöksen. Toinen eräpäivä on kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä. Esimerkiksi jos perintöverotus on perintöveropäätöksen mukaan toimitettu 17.12.2015, on ensimmäisen erän eräpäivä 1.4.2016 ja toisen 1.6.2016.

Jos eräpäivä on lauantai tai pyhäpäivä, veron voi maksaa seuraavana arkipäivänä ilman viivästysseuraamuksia.

Kun maksat perintö- tai lahjaveroa, käytä aina tilisiirtolomakkeessa olevaa viitenumeroa. Veron jokaisella erällä on oma viitenumero.

Perintövero on aina henkilökohtainen. Esimerkiksi kuolinpesän osakkaat eivät ole vastuussa toisten osakkaitten perintöverosta.

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten perintöveron voi maksaa perijän siitä tietämättä kun perintövero on henkilökohtainen maksu? Jos kirjoittajan isän vaimo on maksanut perintöverot, miten hän on sen käytännössä hoitanut?

Kun isäni kuoli (tästä on jo useita vuosia aikaa), kaikki (minun ja kolmen sisarukseni) perintöverolaput tulivat kuolinpesän hoitajana toimineen äitini osoitteeseen, vaikka olin jo pitkään asunut virallisestikin muualla. Ehkä näin tapahtunut tässäkin tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Täälläkin mainostetaan hallintaoikeutta mahdollisuutena pienentää perintöveroa. Se kyllä sinänsä pitää paikkansa, mutta siinäkin on huonot puolensa. Suvussamme on juuri nyt kuolemantapaus, jossa vainajalla ja leskellä on keskinäinen hallinto-oikeustestamentti kaikesta omaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pariskunnan aikuiset lapset eivät saa penniäkään perintöjä, mutta silti noin 15 000 eur / lapsi perintöveroja. Selviämme kyllä tästä, mutta silti systeemi ei tunnu ihan järkevältä. Opin tästä ainakin sen, että jos itse teen keskinäisen testamentin mieheni kanssa, niin joka tapauksessa jätän lapsille siinä sen verran rahaa, että he saavat perintöverot maksetuksi.

Lapset voivat kyllä laatia lakiosaansa ja heillä on oikeus siihen, mutta tässä meidän tapauksessamme testamentti on sen verran ovelasti laadittu, että lakiosansa vaativa lapsi saa lesken kuoltua selvästi vähemmän omaisuutta kuin muut perilliset. Ei siis kannata vaatia lakiosaa.

Todennäköisesti pariskunta on testamenttia laatiessaan ajatellut, että leski voi sitten tarvittaessa avustaa lapsia perintöveron maksamisessa. Se ei vain onnistu siinä tapauksessa, että leski on jo pahasti dementoitunut (lesken edunvalvojakaan ei saa lahjoittaa lesken omaisuutta).

Mutta alkuperäiseen kysymykseen: jos perintöveron maksamiseen ei ole tarpeeksi rahaa, niin sitten pitää ottaa pankista lainaa sitä varten. Vakuutena voi käyttää perintöä, vaikka sitä ei käytännössä vielä saisikaan haltuunsa.

Vainaja on ainakin ollut rikas. Minä perin juuri 150 000€ ja verot olivat vähän toista luokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Suvussamme on juuri nyt kuolemantapaus, jossa vainajalla ja leskellä on keskinäinen hallinto-oikeustestamentti kaikesta omaisuudesta.

Tarkoitin siis hallintaoikeustestamentti.

Luottotiedoton ei taida saada pankista lainaa? Ulosottoon vaan?

Lapsi on ja minä en saa pankista lainaa (selvitin asian).

Ap