Lue keskustelun säännöt.
Onko miehissä 45+ ketään sellaista, joka voisi ihan aidosti rakastua kuin teini?
04.08.2016 |
Mä elin "tyhjän" elämän exäni kanssa, johon rakastuin hulluna ja oikeaan mieheen voisin rakastua helpostikin. Se on se joku kemia, joka määrää heti. En usko mihinkään väkinäisiin treffeihin enää tässä iässä tms.
Näen nykyään sellaisia unia, että olen nuori ja ihastun johonkin tuntemattomaan mieheen ja välillämme on rakkaus heti ja silleen...
Olenko ihan toivoton tänä aikana, vai onko pakko alkaa nettitreffailemaan. Työni on sen luontoinen, että siellä ei ainakaan ketään tapaa, enkä harrasta mitään muiden kanssa.
Hirveä kaipuu olis rakastua kuitenkin ja olen kuulemma ihan nättikin, mutta nuo lähibaarin kasvot ei oikein kiihota, enkä halua siellä edes käydä. Kymmenen kiloa on ylipainoa vielä, jotka tuli eron jälkeen.
Kommentit (21)
Mä luulen et ainakin yks sellanen kahjo on, muhun. Ja mä toinen kahjo 50+ siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan yli neljävitonen voi enää rakastua kuin teini. Syy on elimellinen - aivot eivät enää vapauta välittäjäaineita ihastuessa yhtä herkästi kuin teininä.
Hölynpölyä tai sarkasmia. Tietenkin voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan yli neljävitonen voi enää rakastua kuin teini. Syy on elimellinen - aivot eivät enää vapauta välittäjäaineita ihastuessa yhtä herkästi kuin teininä.
Hölynpölyä tai sarkasmia. Tietenkin voi.
Vaan kun ei voi. Esimerkiksi dopamiinia vapautuu vanhemmilla ihmisillä kitsaammin kuin nuorilla, mutta muutokset eivät ole ainoastaan huono juttu, esim. teini-ikäisten vanhempia korkeampi riskinottokyky liittyy osittain tähän asiaan. Google auttaa, jos et usko.
No mun 45-vuotias mies otti ja rakastui. 4 kk seurustelun jälkeen muutettiin yhteen ja 8 kk ensitreffeistä mentiin naimisiin. Ollaan rakastuneita neljän vuoden yhdessäolon jälkeen edelleen. Tiedä niistä dopamiineista sitten.
Kai sinussa on näiden "tyhjien" vuosien aikana tapahtunut jotain henkistä kasvua???
Ei keski-ikäisellä luulisi olevan mitään tarvetta elää teini-ikää uudestaan.
Aikuinen voi ihastua ja rakastua ihan aikuisten oikeasti....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan yli neljävitonen voi enää rakastua kuin teini. Syy on elimellinen - aivot eivät enää vapauta välittäjäaineita ihastuessa yhtä herkästi kuin teininä.
Pelottaisi jos samanlaista sokeaa hulluutta alkaisi esiintyä vielä tässä elämän vaiheessa. Kyllä voin rakastua ja kokea rakkautta, mutta se on kaukana teinin aineen vaihdunnan ja komattomuuden tuottamista harhoita ja itsensä pettämiseltä toisen ominaisuuksien suhteen.
Kyllähän sanotaan että miehille tulee viidenkympin villitys ja käyttäytyvät kuin teinit ja rakastuvatkin ainoastaan uudessa nuoruudessaan teineihin tai lähes teineihin.
Toivon välttyväni tuolta, nykyinen kumppanini on minua yli neljä vuotta vanhempi ja on minulle paras yhdessä olemme olleet nyt 6 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan yli neljävitonen voi enää rakastua kuin teini. Syy on elimellinen - aivot eivät enää vapauta välittäjäaineita ihastuessa yhtä herkästi kuin teininä.
Hölynpölyä tai sarkasmia. Tietenkin voi.
Vaan kun ei voi. Esimerkiksi dopamiinia vapautuu vanhemmilla ihmisillä kitsaammin kuin nuorilla, mutta muutokset eivät ole ainoastaan huono juttu, esim. teini-ikäisten vanhempia korkeampi riskinottokyky liittyy osittain tähän asiaan. Google auttaa, jos et usko.
Samasta syystä yli 35 v sotilaat arkailevat enemmän kuin alle 25 v sotilaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan yli neljävitonen voi enää rakastua kuin teini. Syy on elimellinen - aivot eivät enää vapauta välittäjäaineita ihastuessa yhtä herkästi kuin teininä.
Hölynpölyä tai sarkasmia. Tietenkin voi.
Vaan kun ei voi. Esimerkiksi dopamiinia vapautuu vanhemmilla ihmisillä kitsaammin kuin nuorilla, mutta muutokset eivät ole ainoastaan huono juttu, esim. teini-ikäisten vanhempia korkeampi riskinottokyky liittyy osittain tähän asiaan. Google auttaa, jos et usko.
Samasta syystä yli 35 v sotilaat arkailevat enemmän kuin alle 25 v sotilaat.
En tiedä onko noin, koska 25-vuotiaana aivojen kehitys on jo saavuttanut aikuisuuden. Kun verrataan yli 45-vuotiaan ja teinin aivoja, niin silloin eroa on jo huomattavan paljon. Aivothan saavuttavat "aikuisuuden" vasta juurikin n. 25-vuotiaana.
Aikuinen rakastuu ja ihastuu eri tavoin kuin teini. Onneksi niin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä haluaisin rakastua enää sillä lailla? Siinä ei ole yhtään mitään toivottavaa. Teininä reagoin erouutiseen hyppäämällä ulos liikkuvasta autosta. Ei koskaan enää.
Salamarakkaudet ovat tunteiltaan voimakkaita ja lopahtavat yleensä.Pitkä seurustelu kannattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko nyt sitten niin, että päälle nelikymppisenä ei kannata odotella mitään jalat alta vievää rakastumista, vaan sellainen "tässä suhteessa on hyvä helppo ja olla" -fiilis on just se oikea?
Ei nyt ihan jalat alta mennyt tässä meidänkään jutussa, mutta pikkuhiljaa on ollut pakko tunnustaa puolin ja toisin, ettei enää pärjää ilman toista. Ajatukset vaan hakeutuu siihen toiseen.. Mies alkoi hyvin pian puhumaan meistä, minua se hirvitti. Mutta nykyään se tuntuu todella hyvältä.
En usko rakkauteen ensisilmäykseltä, enkä ikuiseen rakkauteen, mutta tällaiseen hitaasti syttyvään kyllä ja toivottavasti tämä kestää. Ollaan toki jo melkein viisikymppisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen että nimenomaan aikuinen mies voi rakastua. Nuorilla miehillä tönöttää se veitikka koko ajan pystyssä, ja "rakastuminen" on vaan tarve päästä pukille.
Teini-hullaantuminen ei ole mitään oikeaa ja aitoa rakkautta vaan se on vähän niinkuin sekavuustila, mm. keskeneräisestä tunne-elämän kehityksestä johtuen.
Rakastua voi aikuisenakin, mutta se ei ole yhtä sekopäistä. Onneksi!
Vierailija kirjoitti:
Onko nyt sitten niin, että päälle nelikymppisenä ei kannata odotella mitään jalat alta vievää rakastumista, vaan sellainen "tässä suhteessa on hyvä helppo ja olla" -fiilis on just se oikea?
Ei se kyllä noinkaan mene. Onhan noista välimuotojakin, vaikka millaisia.
40+ suurin osa ottaa enemmän huomioon realiteetteja kuten työn ja mahdollisten lasten asettamat aikataulurajoitukset, ymmärtää ettei seksuaalinen vetovoima takaa vielä sinänsä mitään vaan tarvitaan sen lisäksi muutakin yhteensopivuutta jne
Ihastus ei siis vie kaikkea harkintakykyä.
Vierailija kirjoitti:
Onko nyt sitten niin, että päälle nelikymppisenä ei kannata odotella mitään jalat alta vievää rakastumista, vaan sellainen "tässä suhteessa on hyvä helppo ja olla" -fiilis on just se oikea?
Tuota rakkaus on minulle aina tarkoittanut: olen ikään kuin enemmän oma itseni, pystyn rentoutumaan, kaikki on helppoa ja toisen läheisyys tuntuu todella hyvältä. En kyllä ole muissakaan asioissa mikään tunnekimppu vaan enemmän tasainen ja älyllinen tyyppi. En kaipaa sellaisia äärimmäisiä tunnekokemuksia, joita esimerkiksi vanhemmuuden mainostetaan tuovan mukanaan.
Eipä paljon enää rakastumiset nappaa. Jos ja kun pääsen akasta eroon, en enää koskaan ala naisten kanssa millekkään.
t. M45
Vierailija kirjoitti:
No mun 45-vuotias mies otti ja rakastui. 4 kk seurustelun jälkeen muutettiin yhteen ja 8 kk ensitreffeistä mentiin naimisiin. Ollaan rakastuneita neljän vuoden yhdessäolon jälkeen edelleen. Tiedä niistä dopamiineista sitten.
Mistäs tiedät minkälaisia ihastumisia hänellä on ollut teininä? Entä itselläsi?
Ei kukaan yli neljävitonen voi enää rakastua kuin teini. Syy on elimellinen - aivot eivät enää vapauta välittäjäaineita ihastuessa yhtä herkästi kuin teininä.