"Hän"-pronomini eläimestä puhuttaessa
Kun puhutaan eläimestä, käytetään oikeaoppisesti persoonapronominia "se": näinhän on kautta aikojen opetettu ja käsittääkseni tämä pätee vieläkin. Väistämättä ärsyynnyn, kun näen tai kuulen eläimeen viitattavan pronominilla "hän". Kyse ei ole siitä, että pitäisin pahana sitä, että eläimiä pidetään arvossa - päinvastoin! Vaikka joku kunnioittaisi lemmikkejään enemmän kuin kanssaihmisiään, ei sekään olisi niin suuri ärtymyksen aihe kuin tuo sananvalinta. Itselleni tulee vaan mieleen, että "hänestä puhuja" yrittää tyhmällä tavallaan tuoda korostetusti esiin, kuinka hän suorastaan jumaloi lemmikkiään.
Ihmisestäkin käytetään arkikielessä usein yksikön kolmannessa persoonassa pronominia "se", eikä tuo sananvalinta jokapäiväisessä puhekielessä tarkoita, että puhuja nimenomaan vähättelisi toista henkilöä. Miksi siis jotkut kokevat, että eläimen arvokkuutta ei tarpeeksi tuoda esille, jos puhutaan "siitä", eikä "hänestä"?
Eläimenpito on eläimenpitoa ja kielioppi on kielioppia. Minä vaan en ehkä ymmärrä tuon sanavalinnan perimmäistä tarkoitusperää ja väkisinkin saan puhujasta tyhmän vaikutelman, ehkä joskus aiheettakin. Mutta mielestäni eläimiä voi vallan hyvin kunnioittaa sanoin ja teoin myös ilman, että omaa hyvyyttään siinä asiassa pitää pakonomaisesti julistaa kielen sääntöjä korostetun irvokkaasti rikkomalla.
Kommentit (45)
Meidän koira on sen verran suuri persoona, että hän on vähintä mitä voimme sanoa häneen viitatessa.
Vierailija kirjoitti:
Myös englannin kielessä lemmikeistä käytetään sanoja "he" ja "she". Itse asiassa jostain villistä (vaikka metsästettävästä) elikostakin saatetaan puhua "hänenä".
Mielestäni tuo suomalaisten "se" on aika hauska ja ehkä tyypillinenkin suomalainen ilmiö. Täällä kaikki tasapäistetään eikä turhia hienostella.
Totta. Amerikkalainen ystäväni hölmistyi, kun käytin ”it”. Opin nopsasti he/she.
Minulle ihmiset on ihan tietoisena valintana "se" ja eläimet "hän". Nykyisin iso osa varsinkin lapsista ja nuorista aikuisista on niin surkeasti kasvatettuja äpäriä, että suurin osa koirista ja muista lemmikeistä on paremmin käyttäytyviä.
Oma rakas kissa ja muut tutut lemmikit ovat "hän"-muotoa. Vieraat eläimet taas "se".
Alunperin se on ollut niin, että kaikista eläimistä on käytetty sanaa "se", paitsi jos sanotaan esim. "Kissa ihmettelee miksei kukaan tule häntä silittämään". Näinhän on puhekielessä vieläkin, vain kirjakielessä ihminen on aina hän.