Olenko outolintu, koska EN näplää puhelintani pysäkillä, penkeillä ja kadunkulmassa?
Seison bussipysäkillä. Vieressäni äiti, poika ja vauva rattaissa. Äiti on uppoutunut puhelimeensa, poika yrittää saada huomiota mutta äiti ei edes katso häntä päin kuin vaivihkaa. Surullinen, mutta hyvin tavallinen tilanne nykyään.
Melkein tekisi mieli tempaista se puhelin naiselta ja heittää se pusikkoon sanoen, katso ympärillesi tämä on se maailma missä me nyt ollaan, se ei ole siellä puhelimessa, ei Fb:ssa eikä muualla!
Minun mielestäni pienten lasten äidin pitäisi olla valppaana ympäristöstään eikä poissaolevia toisessa maailmassa.
Oikealla puolellani oli nuorehko nainen joka myös tuijotti puhelintaan.
Minä ihailin sinistä taivasta, pilviä, ruusupensasta, katsoin ohikulkevia ihmisiä. Ei se bussin odotus nyt niin kauaa kestä.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ap yhdeltä tuttavaltani, jolla on pakkomielle päivittää tämän tyyppisiä omakehuja facebookkiin päivittäin:
-olinpas erinomainen kun kävin kaupassa, hain lapset hoidosta ja tein ruoan
-olenpas outo lintu kun seisoin bussipysäkillä ilman puhelinta kun muut eivät kännyköiltään huomanneet bussipysäkin viereistä puskaa
-olinpas reipas kun lenkkeilin x-kilometriä ihan ilman mitään pokemonpelejä
Olen aika lähellä poistaa tuon kavereistani jatkuvien turhien päivitysten takia..
Lapsi haki huomiota äidiltään..päivittikö se äitikin, poistatko hänetkin.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen taplaa tyylillään. Jos ap:lle tulee hyvä olo katsellessaan ympäristöä suotakoon se hänelle. Se äiti jolla lapsi hakee huomiota jatkaa kännykän tuijottelua koko päivän, tulee saamaan ongelmallisen lapsen. Ja sitten ihmetellään kun sitä kiusataan tai se kiusaa kun koulu alkaa. Valintoja.
Niin siis ap näki tuon äidin muutaman minuutin räpläävän puhelinta ja siitä voimme kaikki tietää, että tuo räplääminen on jatkuvaa eikä äiti huomioi lastaan lainkaan? Ei ole mitenkään mahdollista, että äiti laittoi bussin saapuessa kännykän pois loppupäiväksi hoidettuaan asiansa sillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ap yhdeltä tuttavaltani, jolla on pakkomielle päivittää tämän tyyppisiä omakehuja facebookkiin päivittäin:
-olinpas erinomainen kun kävin kaupassa, hain lapset hoidosta ja tein ruoan
-olenpas outo lintu kun seisoin bussipysäkillä ilman puhelinta kun muut eivät kännyköiltään huomanneet bussipysäkin viereistä puskaa
-olinpas reipas kun lenkkeilin x-kilometriä ihan ilman mitään pokemonpelejä
Olen aika lähellä poistaa tuon kavereistani jatkuvien turhien päivitysten takia..
Lapsi haki huomiota äidiltään..päivittikö se äitikin, poistatko hänetkin.
Ihan totta, siis jos näette matkalla olevan kahden lapsen äidin katsovan kännykkää (selvittääkseen esim mihin ovat menossa, monelta, mihin bussiin/metroon pitää vaihtaa ym) ja lapsi alkaa juuri sillä hetkellä kinuta huomiota kun äiti yrittää hikipäässä selata reittiopasta, niin heti tuo äiti leimataan huonoksi äidiksi joka roikkuu aina vaan puhelimessa eikä huomioi lapsiaan?
Vierailija kirjoitti:
Seison bussipysäkillä. Vieressäni äiti, poika ja vauva rattaissa. Äiti on uppoutunut puhelimeensa, poika yrittää saada huomiota mutta äiti ei edes katso häntä päin kuin vaivihkaa. Surullinen, mutta hyvin tavallinen tilanne nykyään.
Melkein tekisi mieli tempaista se puhelin naiselta ja heittää se pusikkoon sanoen, katso ympärillesi tämä on se maailma missä me nyt ollaan, se ei ole siellä puhelimessa, ei Fb:ssa eikä muualla!
Minun mielestäni pienten lasten äidin pitäisi olla valppaana ympäristöstään eikä poissaolevia toisessa maailmassa.Oikealla puolellani oli nuorehko nainen joka myös tuijotti puhelintaan.
Minä ihailin sinistä taivasta, pilviä, ruusupensasta, katsoin ohikulkevia ihmisiä. Ei se bussin odotus nyt niin kauaa kestä.
Ja sitten sometit tänne.
Mitä se sinua noin pahasti kaivelee? Et vaikuta paljon ruusupuskista nauttineen kun kihisten mietit toisen puhelinten viskomista.
Viimeksi pysäkillä minä näin äidin ja isän kahden lapsen kanssa eikä kenelläkään ollut kännykkää. Pienempi vielä rattaissa ollut lapsi pudotti lelun eikä kumpikaan vanhemmista huomannut tai ymmärtänyt, miksi lapsi alkoi kitistä. Eli ei kukaan varmaan muutenkaan jatkuvasti tuijota lapsiaan. Nostin muksulle sitten sen lelun, ettei jää pysäkille. Itse yleensä tuijotan puhelinta, mutta huomaa sitä muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun maailmaani kuuluu kyllä sekä pii- että hiilipohjaisia todellisuuksia. Aika ankeaa ja rajoittunutta olisi elämä, jos tämä lihakäyttöliittymä olisi ainoa tapa kokea asioita.
Mielestäsi siis koko ihmiskunnan historia ennen älypuhelimia ja virtuaalitodellisuuksia on rajoittunutta? Aika surullinen maailmankuva.
Sinä siis annat susikoirasi nuolla pähkinävoita intiimialueiltasi? Aika omituinen tapa. Oletko harkinnut puhuvasi tuosta ammattiauttajalle?
En näplää minäkään, paitsi silloin kun vaihdan biisin.
Kun lähden ulos tai tapaan ihmisiä, niin silloin huomioni on niissä ihmisissä joita tapaan ja maisemissa. Tietenkin. Mikään ei ole sen epäkohteliaampaa, kuin kaivaa puhelin taskusta ja jutella muitten kanssa ja se livekaveri jää yksin. Tämä on se pointti.
Eikö sitä someilua voisi harrastaa sitten kotona tai kun on ihan yksin?
Vierailija kirjoitti:
En näplää minäkään, paitsi silloin kun vaihdan biisin.
Et ole kuullut sitten soittolistoista?
Tätä sitten ajattelet kun toinen kirjoitti, että lapsi haki huomiota äidiltä joka tuijotti puhelinta.