Lue keskustelun säännöt.
Nyt minä pääsin itse todistamaan, että henkiolentoja/kummituksia on olemassa oikeasti!
02.08.2016 |
Muutimme 3 kk sitten uuteen asuntoon.
Kaikki on ollut ihan normaalisti muuten paitsi heräsin yksi yö outoon oloon ja näin keittiössä pöytämme ääressä istuvan hahmon .Luulin sitä miehekseni ja kysyin mitä sinä sielä teet?? Sitten huomasinkin, että hän oli joku vieras nainen. Hän oli aika vanha n. 60-70 vuotias. Hänellä oli lyhyet, harmaat, kiharat hiukset.
Säpsähdin häntä tietysti ja päästin jonkun huudahduksen.
Hän lähti kävelemään meidän makuhuonetta kohti hymyillen ja olin ihan paniikissa, että mitä se tekee mulle. Juuri astuessa ovesta hän ikään kuin kaatui/ taittui mahallaan lattiaan ja katosi.
Tuo oli todella pelottava kokemus. Minä en ole ikinä uskonut mihinkään aaveisiin. Ajattelin, että näin puoliunessa harhoja. Oudointa oli se, että tunsin olevani täysin hereillä ihan kokoajan. Ei todellakaan ollut sellaista tavallista unissa sekoilua, että tajuaa: ohoh ohoh se olikii vaa unta vaan olin kokoajan ihan selkeästi hereillä ja samoilla silmillä olin aamuun saakka.
No ajattelin, että ehkä se kuitenkii oli valve unta.
Asia unohtui kunnes eilen tapahtui se pahin. Löysimme asunnon entisen omistajan. (Siinä asui meitä ennen yksinään iäkäs pappa)
Yhden vaatekaapin ylähyllylle oli jäänyt laatikko jossa oli vanhan asukkaan valokuvia. Siinä oli kuvia eläimistä, ja nuoruuden kuvia. Mm. Hänen ja vaimonsa hääkuva ja muita kuvia missä olivat nuorena.
Sitten löysin kuvan heistä vanhempina. Ihmetelin, että miten tuo nainen näyttää ihan tutulta. No sitten tajusin, että se oli IHAN samannäköinen, kuin näkemäni nainen silloin yöllä.
Samasta laatikosta löytyi myös kuolin ilmoitus jossa oli saman sukuniminen nainen kuollut, kuin tuo pappa v. 2004. Eli mitä luultavimmin hänen vaimo on kuollut silloin. Laskin, että oli kuollessaan 69 vuotias. Taas valokuva jossa hän oli, oli päivämäärän mukaan otettu 2 vuotta ennen kuolemaansa.
Luutavimmin oli hänen vaimonsa sillä tämä vanha herra asui yksinään tässä.
Vanha asukas kyseli ihan hädissään, että onko tänne jääneet hänen vanhoja valokuviaan, kuin ei oikein muista missä piti niitä eikä nyt löydä niitä mistään. No emme löytäneet kuvia silloin joten hän ajatteli, että olivat jossain muuttokuorman seassa kuitenkin.
Olen aikeissa palauttaa kuvat, kyllä, mutta on tämä oikeasti aika järkyttävää.
Olen ihan häkellyksissä.
En ole kertonut tästä vielä kellekkään, sillä löysin kuvat tänää aamulla ja mies on töissä.
Siis oikeesti mitä ihmettä tää on????????
Ihmettelinkin miksi yöllä kaikki oli niin selkeää, vaikka yleensä unissaan sekoillessa on ihan sekaisin. Ajattelin jopa järjellä, että keittiössä olisi mieheni enkä alkanut tyypillisen unissa sekoilijan tavoin panikoimaan, että kuka tuolla on.
Siis taisin nähdä oikeasti haamun ??? :0
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kerran yöllä kuullut henkäyksiä.kukaan ei uskonut.onko muilla samoja kokemuksia?muuta kummaa Talossa ei tietääkseni ole tapahtunut.
Oletko varma, ettei edellinen asukas kuollut astmakohtaukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma näkemykseni edesmenneiden näkemisestä on, että he ovat ihan yhtä lailla olemassa siellä, missä kaikki muukin on: tietoisuudessa, nykyhetkessä, joka on ikuinen ja ääretön, ajaton ja paikaton. Se, että ihmiset normaalisti näkevät vain tietyssä ajassa ja paikassa olevat objektit, on neurologisen koneiston ja uskomusjärjestelmän luoma konventio. Poikkeamia siitä pidetään yleisesti epänormaalina ja mielisairauksien oireina, ja kieltämättä, vaikea sitä olisi ihmisaivojen selvitä kaikesta siitä informaatiosta mitä rajaton nykyhetki täysin filtteröimättömänä sisältää. Se on tosin mahdollista jos katkaisee samaistumisen fyysisen minän käsitteeseen, mutta niin kauan kuin ihmisten maailmassa haluaa esiintyä, sitä on käytännöllistä tehdä vain ajoittain, esim. meditaatiossa, ei koko ajan, ellei halua päätyä hoitolaitokseen ;)
Itse siis uskon että ihminen voi nähdä edesmenneitä, tai tulevia, koska oikeasti kaikki on nyt. Kohteen tulkitseminen kummitukseksi, tai vaikka tulevaksi jälleensyntymäksi jostain, on kuitekin aikaan uskovan ihmismielen konstruksio, ei osa todellisuutta. Vaikka ilmiö itsessään ei ole kovin merkittävä missään mielessä vaan lähinnä kuriositeetti, niin siinä mielessä se voi olla yksilölle merkittävä, että se voi saada etsimään olevaisuuden syvempää olemusta, itsen syvempää olemusta, ajan ja paikan ja ikuisuuden salaisuuksia.
Itselleni "kummitus" on vain ihmiseksi kutsuttu henkiolento, jonka ei tällä hetkellä uskota olevan enää elossa. Elävä ihminen on myös ihmiseksi kutsuttu henkiolento, jonka uskotaan tällä hetkellä olevan fyysisesti ilmenemässä tai elossa, ja siksi hänet nähdään tämän uskomuksen läpi, eikä kummituksena. Pohjimmiltaan molemmat on henkiolentoja, ajan ja paikan tuolla puolen.
Kappas, että just sattuikin valokuvat jäämään ja vielä ylähyllylle piiloon! Mitään muuta ei jäänyt, paitsi juuri nuo valokuvat. Ja just nyt löysitte ne, kun sinä olit kohdannut haamun.
Olisin voinut uskoa jotenkin tuon kummitusjutun, mutta valokuvakohdassa naurahdin epäuskoisesti.
Keksi parempi.