Koen että minulta on oma tahto viety
Eikö se ole merkki narsistin kanssa kasvamisesta? Siis oma äitini on tämä oman tahtoni viejä. Tajusin vasta perheellisenä tämän, sillä kun ei oikein ole omaa tahtoa johon perustaa lapsillekin annettavia käskyjä on hankalaa olla vanhempi. Tuntuu, että sitä on jotenkin ihan epäjohdonmukainen ja surkea ja lapsille vahingollinen ja entä jos päädyn itsekin kasvattamaan heistä oman tahdon menettäneitä. Tai sitten toisaalta jotenkin itsekeskeisiä koska mallini ovat niin surkeita kun omaa tahtoa ei ole tai sillä ei ole ääntä. Niin pelkään, että lapsilla on sitten tahto ja se menee ihan överiksi. En kuitenkaan kannata lasten tahdon nujertamista.
Pelkään että lastenkasvatuksessa on heidän oma tahtonsa vaarassa. Oma tahto on ihmiselle tosi tärkeä. Ilman sitä motivaatio elää katoaa ja masentuu.
Jos vanhempi on johdonmukainen se vaadi viedä lapsen omaa tahtoa. Johdonmukaisuus on eräänlaista rajojen asettamista, lapselle on annettava niiden rajojen sisällä olla luova ja joltain osin vaikuttaa niihin rajoihin. Et voi lasta esim. Aidattuun leikkikenttään jos selkeästi hänellä on virtaa lähteä juoksemaan peltoja pitkin.