Helpotusta teidän muidenkin oloon, kun pelkäätte menettävänne ihastuksenne/kumppaninne

Itselläni on siis juuri sellainen tilanne että olen ihastunut ja saan häneltä vastakaikua. Emme ole tavanneet vielä kovin montaa kertaa. Olen kuitenkin alkanut kiintyä häneen. Tietenkin mitä useammin tapaa sen enemmän kiintyy, jos toisesta tykkää.
Olenkin nyt vaipunut aika alamaihin, sillä tunteeni häntä kohtaan syttyivät tosi nopeasti ja nyt tietenkin kaikenlaisten ihmissuhdekokemusteni ansiosta olen alkanut arvostaa toista ihmistä ihan eri tavalla kuin aiemmin.

Minua siis on alkanut ahdistaa, kun pelkään niin paljon sydämeni särkymistä. Mutta tajusin juuri että turhaan minä siitä stressaan, voin ainakin yrittää psyykata itseäni.

Näillä ohjeilla tuska vähän lieveni:

Älä katso toista ylöspäin. Älä kuitenkaan myöskään alaspäin - silloin et arvosta häntä. Yritä ajatella, että olette yhtä hyviä ja arvokkaita, vaikka se toinen olisi paremman näköinen, koulutetumpi tai mitä tahansa. Ihmisen todellinen arvo määräytyy hyvyyden mukaan.

Sitten päästäänkin kohtaan "hyvyys" johon sisältyy kiltteys, lempeys, kohteliaisuus ja lämpö. Kohtele häntä niin ettei sinun tarvitse katua sanojasi tai tekojasi. Jos sinulta kuitenkin pääsee suusta jotain mikä jää vaivaamaan sinua, pyydä anteeksi, selitä mistä se johtui ja yritä olla tekemättä vastaavaa enää toiste.

Viimeinen vaihe: Usko hyvään. Jos teidät on tarkoitettu toisillenne, te tulette olemaan yhdessä. Jos teitä ei ole tarkoitettu toisillenne, te ette tule olemaan yhdessä. Juttu loppuu, jos on loppuakseen, aina hyvästä syystä.

Yritä ajatella että kaikella on tarkoituksensa.

P.S. Älä kadota sitä, millainen olet sisimmässäsi. Jos olet selvinnyt elämästä ennen, selviät siitä nytkin, vaikka nyt tai tulevaisuudessa tuntuisikin siltä, että et selviä. :)