Mieheni haluaisi hellyyttä :/

Onko suomalainen nainen edelleenkin tosiaan näin hölmö, ettei koeaja miestä kunnolla? Ei saisi nauraa, mutta tyhmyydestä sakotetaan. Onnea vitusti matkaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailman etuoikeutetuimman ihmisen, valkoisen suomalaisen naisen ongelmia.

Muuta vaikka Intiaan tai Afganistaniin, niin saat mitä haluat.

Eih...kaikki eivät tykkää ns. vaniljaseksistä. Tässä ei ole kyse mistään väkivallasta, vaan seksuaalisista mieltymyksistä. Kaikki eivät pidä hellyydestä ja rakastelusta.

Vinkuvinku. Miksi aloittajakin sitten on valinnut miehensä ihan itse väärin?

Siitä vaan kinkyklubeille etsimään sitä "oikeaa".

Suomalaiselle naiselle ei kelpaa mikään, ei niin mikään.

Se, että sinä olet tullut hylätyksi, ei tarkoita, etteikö olisi paljon miehiä, jotka tekevät naisensa hyvin onnelliseksi. Annan vinkin mieheltä miehelle: lopeta tuollainen marina, se ei toimi eikä vetoa kehenkään. -12

Palstamamma esiintymässä miehenä, uusi ja nokkela lähestymistapa!

Miksi aloittaja roikkuu kunnollisessa miehessä, vaikka haluaisi hakkaavan kusipään?

Lompakko ja status estää eron?

Oletko jo ottanut yhteyttä mielenterveyhoitajaan, niin kuin sinulle on moneen ertaan neuvottu? Palstameuhkaamisesi on ylittänyt patologisuuden rajat jo kuukausia sitten. -12

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten hellyys ja reipas rakastelu voi olla toisensa poissulkevia? Ainakin meillä on molempia ja nuo arjen silittelyt ja suukot vain lisäävät intoa iltaan. Laittakaa nuo miehet vapaalle, varmasti löytyy paljon kiitollisia naisia jotka hellyyttä kaipaavat.

Ei löydy.

Hellä mies

Taitaa olla aika toivoton tilanne, että tuossa molemmat nauttimaan pääsisivät. Toki kompromisseja voi tehdä, jos ei pidä seksuaalisuutta niin kovin tärkeänä ja mies on muuten ihana kumppani. 

Mutta minä aina ihmettelen, miten noihin tilanteisiin päädytään, että eikö erilaisuus tule esiin jo seurusteluaikana? Itse olen rajun, kovakouraisen rakkauden ystävä, mutta ei minulla olisi tullut  mieleenkään mennä naimisiin jonkun hellän koskettelijan ja rauhallisen "vaniljaseksin" ystävän kanssa. Kyllä se olisi aika lailla ekalla sänkykerralla tullut ilmi että yhteen ei sovita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailman etuoikeutetuimman ihmisen, valkoisen suomalaisen naisen ongelmia.

Muuta vaikka Intiaan tai Afganistaniin, niin saat mitä haluat.

Eih...kaikki eivät tykkää ns. vaniljaseksistä. Tässä ei ole kyse mistään väkivallasta, vaan seksuaalisista mieltymyksistä. Kaikki eivät pidä hellyydestä ja rakastelusta.

Eiköhän ne mieltymyksesi tulleet jo kaikille selviksi, ne ovat joko:

-trollaaminen

-tai valittaminen, ja muiden syyttääminen omista valinnoistasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni haluaisi haleja ja pusuja. Jatkuvaa lähmimistä ja sylittelyjä. Minä en.

Mieheni pitää hellästä vanilijaseksistä, on passiivinen ja ns. lahnaileva seksissä.

Minä haluaisin seksiä josta jää mustelmia.

Phuuh. Miten tässä ny näin kävi. Ihana mies kyllä muuten.

Vertaistukea?

Täällä samoin. Jokainen sanasi voisi olla minun suustani.

Enkä osaa auttaa minäkään. Tämä asia on hirvittävän vaikea, vaikka sitä on varmasti monen mielestä vaikea uskoa. Toisinaan olen niin tuskainen, että ruumiskin reagoi. Kun olen menossa vaikkapa keittiöön ja mies tulee vastaan, ja nappaa romanttiseen syleilyyn (YÖK!) keskeyttäen matkani kahvinkeittimelle, minä todella tunnen, adrenaliinin ja sen, kuinka verenpaine nousee ja ohimossa suoni tykyttää.

Tulen siis todellakin vihaiseksi. 

Ja olen neuvoton. En osaa auttaa. Osaan vain sanoa, että et ole yksin.

Kyllä tällaisesta pitäisi pystyä puhumaan miehen kanssa. Meillä on vähän sama tilanne, mutta asiasta pystytään puhumaan ja niin ollen mies jotuu valitettavasti  vähentämään lähentelyjään, mutta jonkunlaiseen kompromissiin ollaan päästy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten hellyys ja reipas rakastelu voi olla toisensa poissulkevia? Ainakin meillä on molempia ja nuo arjen silittelyt ja suukot vain lisäävät intoa iltaan. Laittakaa nuo miehet vapaalle, varmasti löytyy paljon kiitollisia naisia jotka hellyyttä kaipaavat.

Ei löydy.

Hellä mies

Höpsis, löytyi mullekin. Nyt vaan kaikki keinot käyttöön, käy ulkona, tapaa ystäviä, käske niiden tuoda vapaat ystävänsä mukanaan jne. Lähesty ihmisiä ensisijaisesti ihmisinä, tutustu ensin yms. Koita löytää jostain isompi kaveripiiri kenen mukaan pääsisit rientoihin. Käy keikoilla yms. Mutta tärkein: keskustele, juttele. Ja tee se juttelemalla omista asioitasi, sinun mielenkiinnonkohteista, harrastuksista yms. Helpoin on aina tutustua ihmiseen joka kertoo itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailman etuoikeutetuimman ihmisen, valkoisen suomalaisen naisen ongelmia.

Muuta vaikka Intiaan tai Afganistaniin, niin saat mitä haluat.

Eih...kaikki eivät tykkää ns. vaniljaseksistä. Tässä ei ole kyse mistään väkivallasta, vaan seksuaalisista mieltymyksistä. Kaikki eivät pidä hellyydestä ja rakastelusta.

Vinkuvinku. Miksi aloittajakin sitten on valinnut miehensä ihan itse väärin?

Siitä vaan kinkyklubeille etsimään sitä "oikeaa".

Suomalaiselle naiselle ei kelpaa mikään, ei niin mikään.

Tämän olen todennut. Jos muuttuu naisen mieliksi, niin kohta se haluaa taas ihan jotain muuta. Jos nainen saa haluamaansa rajumpia otteita, niin kohta se ei enää siitä pidäkään. Hellyyttä ja läheisyyttä kaipaava nainen ei enää haluakaan hellyyttä ja läheisyyttä, jos saa sitä arvostavan miehen. Nainen kyllästyy kaikkeen ja vaatii jatkuvaa muutosta eron uhalla.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla aika toivoton tilanne, että tuossa molemmat nauttimaan pääsisivät. Toki kompromisseja voi tehdä, jos ei pidä seksuaalisuutta niin kovin tärkeänä ja mies on muuten ihana kumppani. 

Mutta minä aina ihmettelen, miten noihin tilanteisiin päädytään, että eikö erilaisuus tule esiin jo seurusteluaikana? Itse olen rajun, kovakouraisen rakkauden ystävä, mutta ei minulla olisi tullut  mieleenkään mennä naimisiin jonkun hellän koskettelijan ja rauhallisen "vaniljaseksin" ystävän kanssa. Kyllä se olisi aika lailla ekalla sänkykerralla tullut ilmi että yhteen ei sovita.

Ihmiset myös kasvaa ja muuttuu vuosien saatossa.. mut onneks meillä ollaan molemmat mieltyneitä niin rajuun kuin vaniljaan, kaikki sävyt siitä väliltä käy ja tunnelman mukaan mennään :)

Hanki jännämies, saat mustelmia.

Mulla on joskus samanlaisia tunteita miestä kohtaan.

Mutta siis, jostain syvemmältähän nuo oikeasti kumpuaa. Ne voi olla jotain tunnelukkoja omasta lapsuudesta. Tai sitten esimerkiksi jotain käsittelemättömiä asioita sinun ja miehen välillä. Tyytymättömyyttä omaan kumppaniin, tai jopa piilossa olevaa tyytymättömyyttä omaan itseen.

Suosittelen terapiaa, yksilö tai pariterapiaa tai jopa molempia.

On toki ihan ok haluta myös rajumpia otteita makkarin puolella, mutta jos ei yhtään siedä kumppanilta normaalia hellää kanssakäymistä (esim. halaamista) niin se ei ole täysin normaalia ja pitkän päälle vahingoittaa teidän parisuhdetta ja miehesi itsetuntoa aika pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla aika toivoton tilanne, että tuossa molemmat nauttimaan pääsisivät. Toki kompromisseja voi tehdä, jos ei pidä seksuaalisuutta niin kovin tärkeänä ja mies on muuten ihana kumppani. 

Mutta minä aina ihmettelen, miten noihin tilanteisiin päädytään, että eikö erilaisuus tule esiin jo seurusteluaikana? Itse olen rajun, kovakouraisen rakkauden ystävä, mutta ei minulla olisi tullut  mieleenkään mennä naimisiin jonkun hellän koskettelijan ja rauhallisen "vaniljaseksin" ystävän kanssa. Kyllä se olisi aika lailla ekalla sänkykerralla tullut ilmi että yhteen ei sovita.

Ihmiset myös kasvaa ja muuttuu vuosien saatossa.. mut onneks meillä ollaan molemmat mieltyneitä niin rajuun kuin vaniljaan, kaikki sävyt siitä väliltä käy ja tunnelman mukaan mennään :)

Teidän kaltaisillenne se onkin varmasti helpompaa, jos kerran kaikki käy. Itseäni on aina suorastaan inhottanut sellainen hellä kosketus ja "turhaa" läheisyys, jo pikkulapsena. Olin silloin jo sellainen että vanhempien syliä ja lohdutusta en huolinut vaan ahdistuin siitä. Aikuisena olen varsin erakko enkä pidä ihmisten läheisyydestä muuta kuin seksin aikana. Enkä silloinkaan halua mitään "lääppimistä" vaan kiihkeää, rajua käsittelyä. Onneksi olen löytänyt samanlaisen miehen, joka ei koskettelusta ja hellyydestä perusta, vaan on myös juro ja yksin viihtyvä, paitsi että sitten kun panettaa niin haluaa panna niin että paikat on kovilla ;)

Vierailija kirjoitti:

Tätä palstaa seuraamalla on tullut selväksi että jännämiehille on jopa tilausta.

Kun nainen sanoo haluavansa kiltin ja kunnollisen niin se on suuri valhe.

Eikö voi arjessa olla kiltti ja kunnollinen ja makuuhuoneen puolella sitten ottaa karskisti (jos nainen siitä tykkää) ?

Up

Ub