Lue keskustelun säännöt.
”Haku” monikon elatiivissa: ”ha’uista” vai ”hauista”?
31.07.2016 |
Miten kirjoittaisitte substantiivin ”haku” monikon elatiivissa: ”ha’uista” vai ”hauista”?
Sana ääntyy eri tavalla kuin ”hauki”-sanan monikon elatiivi ja ”hauis”-sanan yksikön partitiivi, jotka keskenään ääntyvät samalla tavalla. ”Haku”-sanan monikon elatiivissa on tavuraja a:n ja u:n välissä, mutta ”hauki”-sanan monikon elatiivissa ja ”hauis”-sanan yksikön partitiivissa on tavuraja u:n ja i:n välissä.
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heittomerkki olisi hyödyllinen tai tarpeellinen juuri siksi, että lukijan ei tarvitsisi päätellä ääntämystä ja samalla merkitystä asiayhteydestä, vaan ääntämys ilmenisi suoraan kirjoitusasusta. Tavurajan sijainti vaikuttaa merkitykseen. Valitettavasti kielitoimisto ei taida sallia heittomerkin käyttöä tällaisissa tapauksissa.
Minun mielestäni heittomerkin käyttöä voisi laajentaa koskemaan paitsi niitä tapauksia, joissa kaksi samaa vokaalia kuuluu eri tavuihin (kuten ”vaa’an" ja ”ruo’ot”), myös niitä tapauksia, joissa kaksi vokaalia, jotka muutoin muodostaisivat diftongin, kuuluvatkin eri tavuihin. Esim. ”haku”-sanan monikon elatiivi kirjoitettaisiin tällöin ”ha’uista”, koska au on muissa sanoissa mahdollinen diftongi, mutta esim. ”teoista” säilyisi ennallaan, koska eo ei ole mahdollinen diftongi suomen kirjakielessä.
Vierailija kirjoitti:
Heittomerkki olisi hyödyllinen tai tarpeellinen juuri siksi, että lukijan ei tarvitsisi päätellä ääntämystä ja samalla merkitystä asiayhteydestä, vaan ääntämys ilmenisi suoraan kirjoitusasusta. Tavurajan sijainti vaikuttaa merkitykseen. Valitettavasti kielitoimisto ei taida sallia heittomerkin käyttöä tällaisissa tapauksissa.
Minun mielestäni heittomerkin käyttöä voisi laajentaa koskemaan paitsi niitä tapauksia, joissa kaksi samaa vokaalia kuuluu eri tavuihin (kuten ”vaa’an" ja ”ruo’ot”), myös niitä tapauksia, joissa kaksi vokaalia, jotka muutoin muodostaisivat diftongin, kuuluvatkin eri tavuihin. Esim. ”haku”-sanan monikon elatiivi kirjoitettaisiin tällöin ”ha’uista”, koska au on muissa sanoissa mahdollinen diftongi, mutta esim. ”teoista” säilyisi ennallaan, koska eo ei ole mahdollinen diftongi suomen kirjakielessä.
Sanaan kuusi pitää ehdottomasti saada jokin väkänen erottamaan puu ja lukusana, että lukijan ei tarvitsisi päätellä ääntämystä ja samalla merkitystä asiayhteydestä, vaan ääntämys ilmenisi suoraan kirjoitusasusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heittomerkki olisi hyödyllinen tai tarpeellinen juuri siksi, että lukijan ei tarvitsisi päätellä ääntämystä ja samalla merkitystä asiayhteydestä, vaan ääntämys ilmenisi suoraan kirjoitusasusta. Tavurajan sijainti vaikuttaa merkitykseen. Valitettavasti kielitoimisto ei taida sallia heittomerkin käyttöä tällaisissa tapauksissa.
Minun mielestäni heittomerkin käyttöä voisi laajentaa koskemaan paitsi niitä tapauksia, joissa kaksi samaa vokaalia kuuluu eri tavuihin (kuten ”vaa’an" ja ”ruo’ot”), myös niitä tapauksia, joissa kaksi vokaalia, jotka muutoin muodostaisivat diftongin, kuuluvatkin eri tavuihin. Esim. ”haku”-sanan monikon elatiivi kirjoitettaisiin tällöin ”ha’uista”, koska au on muissa sanoissa mahdollinen diftongi, mutta esim. ”teoista” säilyisi ennallaan, koska eo ei ole mahdollinen diftongi suomen kirjakielessä.
Sanaan kuusi pitää ehdottomasti saada jokin väkänen erottamaan puu ja lukusana, että lukijan ei tarvitsisi päätellä ääntämystä ja samalla merkitystä asiayhteydestä, vaan ääntämys ilmenisi suoraan kirjoitusasusta.
”Kuusi” sekä puun että luvun merkityksessä ääntyvät täysin samalla tavalla. Niinpä ne eivät tarvitsisi eri kirjoitusasuja. ”Kuusi” on yhtä monitulkintainen niin lausuttuna kuin kirjoitettuna.
Sen sijaan “haku”- ja ”hauki”-sanojen monikon elatiivit (tavutettuina ”ha-uis-ta” ja ”hau-is-ta”) eroavat toisistaan siinä, että tavuraja on eri paikassa. Olisi ihanteellisinta, jos eri tavoin ääntyvät sanat myös kirjoitettaisiin eri tavalla.
No jos on puhuttu kaloista, kuka ääliö luulee, että kesken kaiken joku onkii kaislikosta hauis-lihaksen?
Kaikki nuo kolme sanaa kirjoitetaan samalla tavalla. Ääntämyksestä ja asiayhteydestä tietää, mitä tarkoitetaan.
Myös 'teistä' voi tarkoittaa tie-, te- ja tee-sanoja. Asiayhteys kertoo merkityksen. Tämähän on se Tiepiirin rakennustyömaakylttien sanaleikki, jossa lukee "Kaikille teille".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hauista. Tavutus ha-uis-ta.
Eikös se tavutus ole ha-u-is-ta?
Ja ap:lle sanoisin, että jos heittomerkki tulisi jonnekin, laittaisin sen pikemmin hau'ista.
Vierailija kirjoitti:
No jos on puhuttu kaloista, kuka ääliö luulee, että kesken kaiken joku onkii kaislikosta hauis-lihaksen?
Kaikki nuo kolme sanaa kirjoitetaan samalla tavalla. Ääntämyksestä ja asiayhteydestä tietää, mitä tarkoitetaan.
Myös 'teistä' voi tarkoittaa tie-, te- ja tee-sanoja. Asiayhteys kertoo merkityksen. Tämähän on se Tiepiirin rakennustyömaakylttien sanaleikki, jossa lukee "Kaikille teille".
Kuinka voit olla varma, etteivät sanat ”haku” ja ”hauki” voi esiintyä samassa asiayhteydessä?
”Te”-pronominin ja ”tee”- ja ”tie”-substantiivien monikon elatiivit ”teistä” ääntyvät kaikki kolme samalla tavalla ja ne ovat yhtä monitulkintaisia niin kirjoitettuina kuin lausuttuinakin. ”Haku”- ja ”hauki”-sanojen monikon elatiivit taas eivät äänny samalla tavalla. Siksi olisi hyödyllistä, jos niillä olisi eri kirjoitusasut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaaka - vaa'alta, vaa'alle, vaa'alla
Koko - koissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos on puhuttu kaloista, kuka ääliö luulee, että kesken kaiken joku onkii kaislikosta hauis-lihaksen?
”Hauki”-sanan monikon elatiivi ja ”hauis”-sanan yksikön partitiivi ”hauista” äänntyvät samalla tavalla: ”hau-is-ta”. ”Haku”-sanan monikon elatiivi sen sijaan ääntyy eri tavalla: ”ha-uis-ta” ja tarvitsisi oman kirjoitusasunsa erottuakseen ”hauki”- ja ”hauis”-sanojen homografisista muodoista.
kaffimånsteri kirjoitti:
Vaaka - vaa'alta, vaa'alle, vaa'alla
Koko - koissa
Kielitoimiston mukaan ”koko” monikon inessiivissä on ”ko’oissa”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt onkimaan nettihauiksia. Jos harrastan verkkokalastusta ja saan haukia, onko silloin kyse verkkohauista? Kuntosalilla treenataan kaloja ja googlauksia? Taitaa nyt olla kysymyksessä hiustenhalkominen tässä keskustelussa.
Elatiivi sanasta 'haku' äännetään kuten siinä olisi glottaaliklusiili, joka monessa kielessä merkitään juuri heittomerkillä. Sen näkee siitä kun vertaa miten ääntäisit sanan 'hauista' seuraavissa lauseissa:
a) Internetin hauista suurin osa tehdään Googlen kautta. (glottaaliklusiili)
b) Kuntosalitreeni kasvattaa hauista. (ei glottaaliklusiilia)
Suomen kielessä vaan on näitä pieniä äänteitä, joita ei merkitä mitenkään kirjoitusasuun, ne pitää vaan osata ääntä oikein. Meillä tuo heittomerkki ei ole siis äänteen merkki vaan pelkästään sanan kirjoitusasua selventävä merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos on puhuttu kaloista, kuka ääliö luulee, että kesken kaiken joku onkii kaislikosta hauis-lihaksen?
”Hauki”-sanan monikon elatiivi ja ”hauis”-sanan yksikön partitiivi ”hauista” äänntyvät samalla tavalla: ”hau-is-ta”. ”Haku”-sanan monikon elatiivi sen sijaan ääntyy eri tavalla: ”ha-uis-ta” ja tarvitsisi oman kirjoitusasunsa erottuakseen ”hauki”- ja ”hauis”-sanojen homografisista muodoista.
Kukaan ei puhu tavuittain. Alakoulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauista. Tavutus ha-uis-ta.
Eikös se tavutus ole ha-u-is-ta?
Ja ap:lle sanoisin, että jos heittomerkki tulisi jonnekin, laittaisin sen pikemmin hau'ista.
Miksi. Eikös sen heittomerkin idea ole korvata se poisjätetty konsonantti?
Vaaka, vaa'an
Haku, ha'uista
Vierailija kirjoitti:
kaffimånsteri kirjoitti:
Vaaka - vaa'alta, vaa'alle, vaa'alla
Koko - koissaKielitoimiston mukaan ”koko” monikon inessiivissä on ”ko’oissa”.
Olkoon, mutta vaaka meni oikein. XD
Hauista on oikeein, vrt. ruoista.
Heittomerkkiä ei tässä tarvita. Suomen kielessä voi olla peräkkäin vai kaksi samas vokaalia ja heittometkki laitetaan erottamaan vokaalit, jos niitä on enemmän, esim. vaa'at. Sitten taas vaaoista.