Ateistit, eikö teitä koskaan mietitytä että entä

No ei.

Ei

Ei ikinä

Ei.

Ja nyt voit painua muualle satuolentoinesi.

Mielummin helvettiin kuin ikuisuus paratiisissa hihhuleiden kanssa.

Ei. En näe tuota minkään sortin vaihtoehtona, muuten olisin agnostikko.

Hahaha no ei todellakaan mietitytä.

Ei

Ei.

Eikö sinua koskaan mietitytä, että entä jos jonkin muun uskonnon edustajat ovatkin oikeassa ja sinä uskot väärään Jumalaan?

Vierailija kirjoitti:

jos Jumala onkin olemassa? Ja olette menossa helvettiin.

Millä oikeudella sinä uhkailet ihmisiä ikuisella tuöimerellä???

Toisinaan mietityttää. Mutta toisaalta, en minä haluaisi palvoa Jumalaa, joka on niin julma, että heittelee luotujaan helvettiin vääränlaisten uskonnollisten mielipiteiden takia. Ihmettelen toisinaan, että miten kukaan haluaa palvoa tuollaista Jumalaa.

Ei.

Ei mietitytä. 

Sinä et siitä päätä!

Ei, koska noi jutut on niin tyhmiä ettei ole pienintäkään mahdollisuutta että ne olis totta. Esim jumala itse luo homon ja sitten kun tämä rakastuu ihmiseen ja haluaa elää tämän kanssa, jumala kiduttaa omaa luomustaan ikuisesti. Voi nyt buahaha sentään.

Vierailija kirjoitti:

jos Jumala onkin olemassa? Ja olette menossa helvettiin.

Agnostikkona mietin joskus, kun jaksan jollain näin jonninjoutavalla päätäni vaivata. Kaikkivaltiaan kannattaa ilman muuta passittaa mut suoraan helvettiin kuoltuani, jos sattuu olemaan olemassa, koska vedän sitä kusipäätä dunkkuun jos näen, kiitoksena menkkakivuistani ja yleisesti kaikista maailman hirveyksistä.

Yhtä mahdollista kuitenkin, että esim. synnymme uudestaan ja sitten te kristityt, jotka ylimielisesti kohtelette muita paskasti, synnytte joinain hyvin alkeellisina elukoina, että voitte hiljalleen elämä elämältä kehittyä paremmiksi sielultanne.

Tai sitten mä oon ihmiskehoon jumittunut kaikkivaltias, joka kuoltuaan sitten tuomitsee kaikki homojen sortajat ja eläinrääkkääjät, sun muut toisille pahaa tekevät sinne ikuiseen kadotukseen.

Todennäköisemmin kuitenkin kaikki päättyy, kun kuolen, so, lets party!

Ei. Itselleni ainakin ateismi tarkoittaa sitä, että olen asiaa tarkoin pohtinut ja Raamattua lukenut ja tullut siihen tulokseen, että jumalaa ei ole.

Jos kuitenkin eteeni hyppäisi jokin jumalolento ja tekisi ihmeitä, niin voisin kääntyä mielipiteessäni. Nyt kuitenkin näillä tiedoilla uskon vakaasti siihen, että jumalaa ei ole, enkä siis pelkää myös helvettiä tai huonoa reinkarnaatiota (vaikka jälkimmäiseen kyllä taitaa auttaa se, että pyrin kuitenkin elämään moraalisesti hyvää elämää).

Ylipäänsä idea että yliluonnollinen olento tarvii ihmisen palvomaan itseään on niin korni.

Ah, vanha kunnon Pelurin Todistus, eli Pascalin Vaaka. Luulin kristittyjen jo luopuneen tästä, onhan sen lukuisat aukot jo monesti heille osoitettu.

Onko tosiaan olemassa ihmisiä jotka uskovat helvettiin jonain tulisena pätsinä, jossa ihmiset käristyvät laava-altaiden äärellä?  En vain voi kunnioittaa niitä uskovaisia ihmisiä, jotka ottavat nämä vertauskuvat kirjaimellisesti! Kertoo mielestäni siitä, että näitä asioita ei olla oikeasti pohdittu.

Todellisuudessahan helvetti tarkoittaa sisäistä kärsimystä ja katumusta, joka seuraa moraalittomasta elämästä, omista huonoista (itsekkäistä) valinnoista. 

Uskomalla Jeesukseen, uskot hänen oppehinsa. Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan jne. Vain sillä saat pelastuksen, eli omatuntosi on puhdas, olet hyvä ihminen ja jälkipolvet muistavat sinut ja arvostavat sinua = iänkaikkinen elämä.

En siis ole millään tavalla uskovainen, mutta mielestäni uskonnoissa on pääpiirteittäin hyviä elämänohjeita. En vain todellakaan jaksa uskoa mihinkään yliluonnolliseen, en jumalaan, en taivaaseen, enkeleihin ja niin edelleen. 

Ajattelevatko uskossa olevat itse omilla aivoillaan mitään?