Onko mielestäsi olemassa pyyteettömiä ihmisiä,

Mielestäni itsekin olen sellainen. Tunnen myös monta pyyteetöntä ihmisistä.

Aina olen auttanut kavereita muutoissa, kaupassakäynnissä, lastenhoidossa jne. Sekä töissä auttanut työkavereita milloin missäkin asiassa. Koskaan en ole edes ajatellut, että siitä pitäisi saada joku vastapalvelus.



Tosin nyt kun ikää on jo 35+ (ja joitain sairauksia), niin välillä on alkanut tuntumaan siltä, että voisi opetella sanomaan joskus "ei". Ja myöskin olisi kiva jos joku joskus auttaisi edes jossain pikkuasiassa minuakin... En vain itse osaa pyytää apua ja silti autan aina kaikkia...

Monet luulevat olevansa, mutta ns. pyyteettömyys on myös mitä suurimmassa määrin vallankäyttö ja äärimmillään myös läheisriippuvuutta.

Eivätkä he ole "kato, kun mä miellytän sua nyt, tyykkääthän sä musta"-tyyppejä, vaan heillä on kultainen sydän. Asenne näyttää ratkaisevan myös.

Ja vaikka ihminen olisi sitä joskus aidosti ollutkin niin toiset ihmiset tulevat käyttämään tällaista ihmistä hyväkseen, jolloin se pyytettömyys loppuu ennemmin tai myöhemmin.

Aina valmiin auttamaan ja puolustamaan heikompia. Tätini oli enemmän näitä maan hiljaisia, joita auttaoivat hiljaisesti, melua pitämättä.

Mä olen aina luullut olevani aidosti pyyteetön ihminen ja aina laittanut toisten tarpeet muiden edelle, auttanut aina kun voin yms.

Nyt tuntuu että se on kääntynyt mua vastaan kun itse ole jotain vaikka ihan pientä pyytänyt niin ei onnistu ja pikkuhiljaa kaikki ns. ystävät katoaa jonnekin. Tunnen itseni enemmänkin hyväksikäytetyksi.

Ja lisään vielä että olen varmaan tiedostamattani tavallaan yrittänyt ostaa ystävyyttä. Eli pyytänyt kaverin ulos syömään ja luvannut maksaa jotta saisin jonkun ruokaseuraksi tai tarjonnut leffalipun tms.