Tunnetko miehiä, jotka naimisiin mentyään ovat vaihtaneet sukunimensä naisen nimeen?

Tunnen, mutta tunnen myös niitä perheitä, joilla lapset ovat saaneet äidin nimen, vaikka isällä on eri sukunimi. Sitten tunnen myös naisen, joka piti ex-miehensä sukunimen, vaikka meni naimisiin uuden miehen kanssa.

Tunnen. Mies vaihtoi sukunimensä vaimonsa sukunimeen, koska se oli niin harvinainen ja erikoinen (Ruskeepää)

Tunnen yhden, menivät naimisiin jo viime vuosituhannella. Mies oli Virtanen, vaimo harvinaisempi -nen.

Matti Paananen ainakin.

Vierailija kirjoitti:

Matti Paananen ainakin.

Ei kun Paanala se olikin!

Tunnen yhden entisen koulukaverin. Aika erikoista kun se oli sellainen vähän pahiksen oloinenkin. Mutta vaimolla veikeä sukunimi ja kuulemma sukua niin vähän jäljellä että ukko päättikin sitten jatkaa vaimon suvun nimeä.

M

Oma mieheni, ja myös serkkuni mies otti.

Tunnen yhden parin, naisella oli erittäin kaunis sukunimi joka oli lähtöisin Ranskasta ja miehen sukunimi oli samaa tasoa kun virtanen jote ei ollut vaikea päättää kumman nimi tulee yhteiseksi.

Tunnen yhden, jonka vaimolla harvinainen sukunimi (ja miehellä taas yleinen), niin vaimo piti omansa, mutta miehellä kaksoisnimi.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen. Mies vaihtoi sukunimensä vaimonsa sukunimeen, koska se oli niin harvinainen ja erikoinen (Ruskeepää)

onks lepuuttajalla sisko?

Tunnen yhden. Miestä vain kiusattiin asiasta vuosia niin paljon, että hän ei enää jaksanut, vaan vaihtoi takaisin, vaimo kyllä piti omansa.

Ehkä silloin onnistuu helpoimmin, kun nimenvaihdon aikaan on muutenkin muuttamassa paikkakuntaa ja tulee uudet kaverit ja piirit, myös töissä. Silläkin saattaa olla merkitystä onko miehellä veljiä tai vanhemmat elossa.

Tunnen yhden. En ole varma, miksi hän  halusi ottaa vaimon nimen, mutta ehkä hän piti omaansa liian tavanomaisena, se kun oli näitä -nen-päätteisiä nimiä. Vaimo taas on ulkomailta, aika kaukaa, joten kovin monta sen nimistä ei taida Suomessa löytyä, vaikka nimi taas vaimon kotikonnuilla on niitä yleisimpiä.

Tunnen kaksi. Molemmat ovat diplomi-insinöörejä.

Tunnen monia. Yleensä suojattuja sukuninimiä.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen monia. Yleensä suojattuja sukuninimiä.

Kaikki sukunimet on suojattuja.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden. Miestä vain kiusattiin asiasta vuosia niin paljon, että hän ei enää jaksanut, vaan vaihtoi takaisin, vaimo kyllä piti omansa.

Ehkä silloin onnistuu helpoimmin, kun nimenvaihdon aikaan on muutenkin muuttamassa paikkakuntaa ja tulee uudet kaverit ja piirit, myös töissä. Silläkin saattaa olla merkitystä onko miehellä veljiä tai vanhemmat elossa.

Enpä totisesti ottaisi miestä, joka piittaisi tuollaisesta "kiusaamisesta", tai joka ylipäänsä liikkuisi sellaisissa piireissä, missä tuollaista kiusaamista harrastettaisiin.

mies on aikalailla naisen tossun alla, jos ottaa naisen sukunimen naimisiin mennessä.

Tunnen yhden miehen joka vaihtoi nimensä vaimonsa sukunimeen.

Itse olen nainen jolla on oma nimi ja lapsella sama kuin minulla. Sitä ennen saman teki oma äitini.

Vierailija kirjoitti:

mies on aikalailla naisen tossun alla, jos ottaa naisen sukunimen naimisiin mennessä.

Mutta nainen ei ole jos ottaa miehen nimen? Et siis kannata tasa-arvoa parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

mies on aikalailla naisen tossun alla, jos ottaa naisen sukunimen naimisiin mennessä.

Mutta naiset eivät ole kun vaihtavat nimensä miehen nimeen?

Mullakin harvinainen nimi eli ei puhettakaan että vaihtaisin pois ainakaan ilman hyvää syytä. edellinen avoliitto pysyi tästä syystä avoliittona koska mies ei saanut tahtoaan läpi että mulle sama nimi naimisiin mennessä kuin hänellä. En suostunut kun miehen nimi oli perinteinen korhonen ja itsellä erikoisempi ja vain muutamalla käytössä.