Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Poikani ei viihdy toisten lasten seurassa - ei tunnu kärsivän mutta minä kärsin
29.07.2016 |
Ei ole koskaan oikein ollut sellainen poikajoukoissa viihtyvä lapsi. Tässä naapurustossa asuu paljon samanikäisiä tai melkein, jotka kulkee erilaisissa porukoissa miten milloinkim tai kaikki yhdessä. Heillä vaikuttaa olevan kivaa, pelailevat pihalla ja ajelevat pyörällä jne.
Mutta minun poikaani ei moinen kiinnosta ollenkaan. Hän on sitten kotona meidän kanssamme. Joskus on yhden kaverin kanssa kahdestaan. Ei kuulemma kiusata, ja olenkin huomannut että ihan kivaan sävyyn puhuvat kuitenkin toisilleen kaikki kun kohtaavat - mutta ei vaan halua olla "jengissä" pelaamassa mitään ryhmäjuttuja tms.
Ei tunnu oikein koskaan kaipaavan kaveria, on sitten kyllä kun sellainen on leikit jne. sujuu ihan luontevasti ja koskaan ei pojallano ole ollut mitään kärhämää toisten kanssa, ei kotona eikä koulussa. Opettaja sanoo että poika on ns. kaikkien kaveri mutta ei koulussakaan lähde mukaan vuoren vallotuksiin tai johonki pallon peluuseen.
Itse tästä "kärsin" kun ajattelen että poika jää jostain paitsi. Lapsuuden touhuista ja kolttosista ja seikkailuista.
Kommentit (12)
Jos lapsi on itse tyytyväinen, niin en näe mitään ongelmaa. Me kaikki ollaan yksilöitä, eikä kaikki kaipaa samoja asioita ja kokemuksia elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuin tyttäreni, nykyään 18v, mutta lähes aina ollut samanlainen. Ei ole viihtynyt isoissa joukoissa.
Pohdiskelijatyyppiä, taiteellinen? Älä ole huolissasi, jos lapsi muuten näyttää onnelliseöta. Kaikki eivät ole laumasieluja.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on itse tyytyväinen, niin en näe mitään ongelmaa. Me kaikki ollaan yksilöitä, eikä kaikki kaipaa samoja asioita ja kokemuksia elämäänsä.
Näinhän minä yritän myös ajatella - sitäpaitsi olen itse yhtä epäsosiaalinen kuin hän MUTTA myös kärsinyt siitä nuorempana mutta nyt olen asian kanssa sinut.
Ap
Meillä on samanlainen poika. Ei koskaan hingu muiden seuraan mutta tulee kyllä toimeen ja leikkii mielellään jos sattuu sitten ulos samaan aikaan. Mutta ei puhettakaan että soittaisi kavereille tai menisi kysymään ulos. Joskus häntä kysytään, joskus menee ulos joskus ei. On kuitenkin suosittu kaveri ja koulussa kaikkien kanssa.
Kai se on ihan ok, kaikki ei ole niin muissa ihmisissä kiinni. Olen ajatellut että ehkä sitten isompana löytyy vaikka harrastusten kautta samanhenkistä seuraa. Mutta poika ei mitenkään itse näytä kärsivän siitä ettei juuri ole muiden lasten parissa vapaa-aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pohdiskelijatyyppiä, taiteellinen? Älä ole huolissasi, jos lapsi muuten näyttää onnelliseöta. Kaikki eivät ole laumasieluja.
Haaveilija, arvostaa pehmeitä tyynyjä ja muhkeaa peittoa. Pitää kaikesta kauniista, pelaa liikaa ja tykkää halia.
Ap
Ymmärrän tunteesi, mutta jos ja kun lapsi on tyytyväinen tilanteeseen, niin ole sinäkin. Mikäli kiusattaisiin tms. huomaisit kyllä ja silloin sinulla olisi syytäkin huolestua.
Ihmiset ovat erilaisia ja tuollainen itsenäisyys lapsessa on itseasiassa hyvä juttu. Ei lähde ainakaan niin helposti hölmöilyihin mukaan, kun ei ole ns. laumasielu.
Minulla on samankaltainen tyttö ja samoja juttuja pyörittelen päässäni. Mietin välillä, että jos häntä kuitenkin kiusataan ja en vain huomaa ym. ym. ja mietin myös miten monesta jutusta hän jää paitsi. Mutta, mutta ei hän mistään jää paitsi kun ei halua tehdä niitä. Menisi jos haluaisi.
Ole ylpeä pojastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlainen poika. Ei koskaan hingu muiden seuraan mutta tulee kyllä toimeen ja leikkii mielellään jos sattuu sitten ulos samaan aikaan. Mutta ei puhettakaan että soittaisi kavereille tai menisi kysymään ulos. Joskus häntä kysytään, joskus menee ulos joskus ei. On kuitenkin suosittu kaveri ja koulussa kaikkien kanssa.
Kai se on ihan ok, kaikki ei ole niin muissa ihmisissä kiinni. Olen ajatellut että ehkä sitten isompana löytyy vaikka harrastusten kautta samanhenkistä seuraa. Mutta poika ei mitenkään itse näytä kärsivän siitä ettei juuri ole muiden lasten parissa vapaa-aikana.
Samanlaista! Meilläkään ei poika itse pyydä kaveria ulos tai kylään kuin aniharvoin.
Harrastuksetkaan ei kiinnosta paitsi yksilölajit (kartingautoilu).
Ap
Itsekään en ole viihtynyt hirveän hyvin isoissa porukoissa. Kait olen jotenkin keskimääräistä introvertimpi. Kuitenkin jonkun yksittäisen kaverin (tai parin tai muutaman tutun) kanssa on yleensä mukavaa ja helppo olla. En koe varsinaisesti kärsineeni siitä, että en ole ollut joka paikassa menossa mukana. Se kuitenkin oli vähän ikävää, etteivät vanhemmat esim. kuskanneet jonnekin kaverin luokse (välimatkat oli pitkähköjä käveltäväksi/pyöräiltäväksi alakouluikäisenä), joten nämä yksittäiset kaverisuhteet eivät oikein vahvistuneet kovin läheisiksi ystävyyssuhteiksi vielä tuolloin.
Voit ajatella positiivisena myös sen, että hän viihtyy teidän kanssa. Hyvät välit lasten ja vanhempien välillä on aika kullan arvoiset ja helpottaa monesti teini-iän "hankaluuksista" selviämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, itse olen ollut samanlainen. Minua ei kiinnostanut lapsena/nuorena olla mukana ikäisteni leikeissä. Olisin ehdottomasti mennyt mukaan, jos se olisi kiinnostanut. Ei minussakaan mitään vikaa ole, olen vain vähän ujo ja viihdyn omissa oloissani. Aina minulla on kuitenkin ollut muutama hyvä ystävä, joiden kanssa on mukava viettää aikaa ja ajatukset kohtaavat. Onko poikasi harvinaisen hyvä koulussa? Älykkäät ihmiset voivat tuntea olonsa yksinäisiksi ajatuksiensa kanssa tai hakeutuvat varta vasten omaan rauhaan. Onko erimielisyyksiä opettajien kanssa? Itse tunsin lapsesta asti olevani ''kypsempi'' kuin monet ikäiseni, minkä takia en ehkä viihtynyt luokkatoverien kanssa - toisaalta opettajien mielestä olin hankala lapsi, sillä osasin ilmaista ja perustella mielipiteeni. Koin olevani saman arvoinen opettajien ja muiden aikuisten kanssa. Ilmeisesti se on opettajille uhkaavaa, kun oppilas tahtoo puhua kuin ihminen ihmiselle, eikä kuin alamainen johtajalle.
Enemmänhän se lapsuus jäisi vaivaamaan, jos pakotettaisiin ryhmiin ja leikkeihin :D Anna pojan olla mikä tahtoo, ei kaikkia kiinnosta leikkiä päivätolkulla ryhmissä ja riehua ulkona..
Alue: Aihe vapaa
Hän on vain introvertti.