Lasten nukkuminen eri huoneessa..
Meillä nukuttiin samassa huoneessa 1,5 v. Lapset nyt 5 ja 3v.
Samassa huoneessa nukuttiin, koska nuorempi on aikaisemmin ollut ns. huono nukkuja ja on heräillyt useita kertoja yössä.
Nyt pari viikkoa yritetty, että lapset nukkuu siinä samassa huoneessa kuin ennenkin ja me vanhemmat vain muutettiin viereiseen huoneeseen. Nyt esikoinen itkee ja pelkää ja nukkumisesta ei välillä tule mitään. Esikoinen on kyllä tosi herkkä luontoinen ja muutokset arkirutiineissa yms. on välillä vaikea sulattaa ja sopeutuminen kestää. Välillä vaan musta tuntuu, että hän vedättää mua keksimällä vaikka mitä. Kuitenkin toinen on itkunen ja pelkää. On kokeiltu yövaloja ja nyt siirrytty jo isompaan valoon. Miten tässä vain, että voikohan sillä olla pidemmän päälle jotain vaikutuksia esim. itseluottamuksen ja itsetunnon kehitykseen, samoin kuin perusturvallisuuden tunteeseen.
Pitäisikö siis myöntyä ja siirtää taas kaikki nukkumaan samaan huoneeseen ?? Miten teillä muilla ? Jos lapset omassa huoneessa, niin nukutaanko teillä yöt hyvin ??
Kommentit (9)
Meillä siirrettiin lapsi nukkumaan omaan huoneeseen kun oli 8 kk. Yösyönnit lapsi oli lopettanut, nukkui n. 22-9, söi joskus 7-8 aikoihin. Useamman kerran viikossa kuitenkin heräsi yöllä ja valvoi pari tuntia, mikään ei saanut nukahtamaan, ei maito, syli, yhteinen sänky, oma sänky... Joka kerta herääminen oli sellainen, että joko minä tai mies oltiin herätty ensin ja pyöriskely, ilmeisesti lapsi heräsi näihin ääniin. Siirto omaan huoneeseen tapahtui helposti, ensin vanhemmat siirtyi pois makkarista testimielessä, ja kun yökukkumiset loppuivat siihen, siirrettiin omaan huoneeseen. Aamu-unien välipala jäi pois 10+ kk ikäisenä, nykyisin nukkuu hyvin, ei yleensä havahdu yöllä. Jos tulee vaihe ettei osaa nukkua omassa huoneessa, niin sitten saa tulla samaan huoneeseen. Tällä hetkellä on kuitenkin niin, että piltti ei osaa nukkua meidän kanssa, eikä todellakaan nuku jos otetaan samaan sänkyyn. Saattaa nukahtaa, mutta havahtuu heti jos jompikumpi vanhemmista liikahtaa.
Nukkumaanmeno on taas vaihteeksi helppoa kun päiväunet vähennettiin yhteen. Iltarutiinit hoidetaa, sitten unimaito ja sänkyyn. Nukuttajavuorossa oleva istuu vieressä kunnes rauhoittunut, tämä systeemi ollut oikeastaan koko ajan. Lapsi nukahta yleensä viimeistään 15 minuutissa. Itse en ole osannut jättää yksin nukahtamaan, vaikken tee muuta kuin istun vieressä. Olen ajatellut, että ehkä siitä jää sellainen olo, että vanhemmat ovat olemassa eikä tarvitse olla yötä yksin. Mene ja tiedä miten lapsi itse asian kokee, kun ei sitä ossa kertoa :)
Voimia kaikille uniongelmaisten pikkuisten perheille.
Kuopus nukkui aluksi yksin lastenhuoneessa,mutta siirrettiin 1 1/2-vuotiaana samaan huoneeseen kun itkeskeli yksinäisyyttään. Ratkaisu ei ollut hyvä minun kannaltani.Heräsin aina kun kuopus äännähti.Lopulta siirrettiin molemmat lastenhuoneeseen.Nukun yöni paljon paremmin ja herään vain kunnon itkuun.Lapset nukkuvat yleensä hyvin yönsä.Välillä on kausia, että heräillään.Nukutan aina iltaisin lapset niin, että tuon patjan lattialle ja leikin nukkuvaa.
Meillä lapset ovat nyt 4 ja 3 vuotiaat. Esikoinen on nukkunut 2 vuotiaasta saakka omassa huoneessa, yövalo päällä, satucd:n kanssa aina nukahtanut. Toinen on nukkunut pinnasängyssä meidän kanssa samassa huoneessa ja nyt pysyy omassa sängyssään koko yön. Esikoinen herää yöllä ja tulee aina meidän viereen nukkumaan. Turvallisuuden tunnetta ehkä lisää se että saa tulla jos haluaa. Lapset on kyllä niin vähän aikaa pieniä että on toisaalta surullista jos ne ei haluaisi tulla joskus kainaloon. Tsemppiä!
Koska olette siirtäneet vauvan esikoisen huoneeseen? Esim. meillä kaksi makuuhuonetta, joten vaihtoehtoina on joko meidän makuuhuone tai esikoisen huone.
Esikoinen 2v1kk ja nukkunut alusta saakka omassa huoneessaan, ei heräile öisin. Vauva on nyt 3kk, ja nukkunut vielä meidän huoneessa. Tuntuu vain että oma uni on todella katkonaista kun herään vauvan pieneenkin äännähdykseen. Tuntuu että esikoinen nukkuu niin sikeää unta, että vaikka atomi pommi räjähtäisi korvan vieressä, hän ei heräis, joten tuskinpa velivauvankaan pieniin äännähdyksiin?? vai?
mum2be:
Koska olette siirtäneet vauvan esikoisen huoneeseen? Esim. meillä kaksi makuuhuonetta, joten vaihtoehtoina on joko meidän makuuhuone tai esikoisen huone.
Esikoinen 2v1kk ja nukkunut alusta saakka omassa huoneessaan, ei heräile öisin. Vauva on nyt 3kk, ja nukkunut vielä meidän huoneessa. Tuntuu vain että oma uni on todella katkonaista kun herään vauvan pieneenkin äännähdykseen. Tuntuu että esikoinen nukkuu niin sikeää unta, että vaikka atomi pommi räjähtäisi korvan vieressä, hän ei heräis, joten tuskinpa velivauvankaan pieniin äännähdyksiin?? vai?
Mutta entä yösyötöt? Eikö ne jatku kumminkin n.6kk ikään saakka? Itse en jaksaisi lähteä toiseen huoneeseen syöttämään vauvaa.
Lisäksi pelkäisin mitä esikoinen voisi vahingossa tehdä vauvalle.
Meille on tulossa toinen kesällä ja esikoinen on 2v silloin. Ja kanssa on vain kaksi makkaria. Järkeilin asian niin että vauva nukkuu vajaan vuoden meidän makkarissa ja sitten vasta esikoisen huoneeseen. Ja jos Luoja suo niin saadaan rakennettua isompi talo ennen kuin saamme mahdollisen kolmosen :)
Meillä nyt 2-vuotias muutti omaan huoneeseen 5kk sitten ja hyvin meni. Viikon verran suunnilleen kulki, mutta kaikkien uni rauhoittui huomattavasti. Minä heräsin aina pienimpäänkin äännähdykseen ja lapsi aikuisten kyljen kääntämiseen. Hoksasin tuon siirtoajatuksen, kun kävin tuttavaperheen luona jossa hyvällä menestyksellä oli siirretty omaa lastani vähän nuorempi nukkumaan lastenhuoneeseen - ajattelin, että nyt sen on tapahduttava. Ja kun äiti oli päättäväisellä päällä, niin tenavakin innostui - isä oikeastaan kammoksui ratkaisua eniten, mutta sopeutui hyvin äkkiä kun huomasi miten paljon öitä se helpotti. Mutta, korostan, jos minä olisin ollut asian suhteen epäröivä, niin lapsi olisi varmasti aistinut tämän ja nukkuisi vieläkin samassa huoneessa. Nyt ei muuten nukahda enää edes meidän väliin kuin pahasti sairaana!!! Nukutukset meillä helpottui samalla, mies on juottanut maitopulloa (josta kohta toivottavasti luovutaan) säkkituolissa sängyn vieressä, minä taas olen juottanut olohuoneessa ja vienyt sen jälkeen nukkumaan ja aika harvoin enää lapsi kuikuilee sieltä sängynpohjalta. Eli hyvin itsenäiseksi on ruvennut ja oma sänkynurkkaus on tosi tärkeä paikka, kun se on HÄNEN OMA PAIKKANSA. Kyllähän minä sen siirron jälkeen luonnollisesti haikailin vähän kovasti kasvaneen poikani perään, mutta tein sen visusti poissa lapsen silmien äärestä ja mieluummin tosiaan laitoin miehen nukuttamaan siinä vaiheessa kuin olisin itse mennyt sinne haikumielellä uniaikaa häiritsemään.
Siis tytöt muuttivat juuri omaan huoneeseen nukkumaan. Aivan mahdottoman helposti siirto kävi. Oikein yllätyin kun olin ihan varma, että esikoinen (herkkis) ei suostu omassa huoneessa nukkumaan. Siirtoa pohjustettiin esikoiselle aika perusteellisesti ja käytiin yhdessä valitsemassa kiva yövalo huoneeseen. Lisäksi ostettiin mieluinen päiväpeitto ja pari kivaa taulua seinälle ja selitettiin, että yöllä saa tulla herättämään jos on joku hätä. Ei kyllä kertaakaan ole tyttö hipsinyt herättämään. Äitiä vaan " ahdistaa" kun makuuhuone tuntuu liian isolta nykyisin.
Meillä esikoinen on aina nukkunut omassa huoneessaan ja minä kävin häntä siellä syöttämässä. Esikoisen ollessa 1v9kk meille tuli toinen joka tuli sitten meidän makkariin nukkumaan. Kakkonen olikin niin hyvä nukkuja että herää vain kerran syömään niin siirrettiin nuorempi pari viikkoa sitten esikoisen kaa samaan huoneeseen. Pojilla nyt ikää 2v ja 3kk. Huomasin että itse nukun paremmin ja jaksan siis paremmin nousta syöttämään vauvaa. Heti emme halunneet siirtää veljen kanssa samaan huoneeseen jos olisikin ollut huonompi nukkuja ja itkuinen niin silloin olisi häirinnyt esikoisen unta. Esikoinen ei ole vielä kertakaan herännyt siihen että vauva haluaa ruokaa. Meillä on käynyt onni kun pojat molemmat ovat hyviä nukkumaan ainakin yöaikaan, päivällä onkin sitten toinen juttu =)
rauhoitti yöt selvästi. Poika oli aikaisemmin herkkä heräämään ja kömpi sitten aina meidän väliimme nukkumaan (ja potki sitten meitä vanhempia niin, ettei nukkumisesta tullut mitään). Nyt kun poika nukkuu omassa huoneessaan, on kaikkien yöuni parantunut. Meille tulee toinen lapsi elokuussa ja hänet on tarkoitus siirtää heti omaan huoneeseen nukkumaan eli emme aio alusta alkaenkaan totuttaa vauvaa nukkumaan meidän makkarissa.