Onko outoa liikuttua Stockan kuulutuksesta?
Olen osittain ranskalainen ja eilen olin Stockmannilla juuri ennen sulkemisaikaa. Sitten tuli eri kielillä se kuulutus että "Suljemme pian, kiitos käynnistä plaa plaa". Ja se tuli myös ranskaksi ja liikutuin siinä kohtaa melkein kyyneliin ja tuli niin ihana kotoisa lämmin olo. :'(
Kommentit (176)
Liikutun aina, kun kuoro laulaa. Valmistujaisissa ja kaikissa muissakin juhlissa.
Liikutuin kun olin kävelyllä ja edelläni kulki vanha kultainen noutaja taluttajan kanssa. Koira pysähtyi ja istahti lepäilemään ja katsoi minuun läähättäen ja näytti kuin se olisi hymyillyt. En alkanut mitään paijailemaan vaan ohitin kylmästi, mutta tuli vain sellainen tunne että sillä koiralla ei ole enää paljoa elinaikaa, ja jotenkin liikutti se vilpitön ystävällisyys mitä se koira säteili. Mietin että miksen itse osaa nauttia elämästä ja kuljen tuolla ulkona naama norsunvitulla.
Paraatit. Olen valloittanut Hamina Tattoon läpi, se on niin hienoa kun kaikki toimivat yhtäaikaa.
Hälytysajot. Kaikki väistävät, ja piipaa-auto pääsee ensin, kiireellä auttamaan sitä, jolla on hätä.
Vanhat pariskunnat käsi kädessä.
Elvytys... joka kerta. Se keskittyminen, totisuus, toivo.
Varanginvuono.
Olen myös liikuttunut siitä, kun joku palstalainen ei ehtinyt saamaan Lidlin tarjousmaksalaatikkoa 😭
Vierailija kirjoitti:
Paraatit. Olen valloittanut Hamina Tattoon läpi, se on niin hienoa kun kaikki toimivat yhtäaikaa.
Hälytysajot. Kaikki väistävät, ja piipaa-auto pääsee ensin, kiireellä auttamaan sitä, jolla on hätä.
Vanhat pariskunnat käsi kädessä.
Elvytys... joka kerta. Se keskittyminen, totisuus, toivo.
Varanginvuono.
Olen myös liikuttunut siitä, kun joku palstalainen ei ehtinyt saamaan Lidlin tarjousmaksalaatikkoa 😭
*vollottanut
Liikutun kun näen ambulanssin pillit päällä. Siinä se kiitää apua antamaan.
Vierailija kirjoitti:
Liikutuin, kun näin vanhan papan taluttavan vanhaa, harmaantunutta koiraa. Se koira kulki niin kiltisti papan vierellä! <3
Just tuollaisista minäkin liikutun. Lomalla pikkukylässä Saksassa nyt, ja eilen illalla iltakävelyllä vastaan tuli vanha mies, jonka perässä kulki kissa. Portillaan mies päästi kissan ensin sisään, ja kissa meni papan ohi silleen jalkaa hipoen häntä pystyssä kuin kotikissa kaverinsa ohittaa. Tykkäsivät toisistaan, sen näki kauas.
Liikutun aina katsoessani linnan juhlia, kun sotaveteraanit saapuvat kättelemään presidenttiparia :')
Ambulanssit hälytysajossa.
Mediheli, siitä puhuminenkin.
Vanhat ihmiset, mummot etenkin.
Tänään istui leikkipuisto penkillä yksinäinen mummo. Katseli mun koiria kun mentiin ohi. Otin pari juoksuaskelta, että pääsin kulman taakse itkemään liikutuksesta.
Liikutun aina kun näen Puijon tornin moottoritiellä etelästä tullessa. Muuten en pidä erityisemmin Kuopiosta, mutta sieltä päin kun olen kotoisin, jotain kotiseudulle palaamisfiilistä siinä on.
Liikutuin, kun kävin ostamassa makaroonilaatikkoa tarjouksesta, ja myyjä antoi rahaa takaisin.
Itse liikutun maratoonareiden seuraamisesta. Alkaa itkettämään ihan mielettömästi, jos olen reitin varrella katsomassa juoksijoita. Tähän vaikuttaa varmaan se, että tietää monien tekevän kaikkensa juoksun aikana, jotta selviäisi maaliin asti. Vielä kun tiedostaa sen valtavan harjoittelun määrän.
Pari vuotta sitten liikutuin valtavasti myös siitä, kun penkkarikulkueet menivät sattumalta ohi ollessani lenkkeilemässä. En itse päässyt koskaan juhlimaan penkkareita, vaikka lukion olenkin käynyt, ja ehkä tuossa tunteessa oli sekoitus haikeutta ja sen tajuamista, että näkyvillä on iso joukko nuoria, joille tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.
Liikutuin kun kissa kävi äsken paskalla
Minä liikutuin näistä viesteistä.
Kukka kirjoitti:
Minulla tahtoo kyyneleet tulla silmiin ja kurkkua kuristaa, kun näen lähietäisyydeltä helikopterin laskeutumisen. Joku siinä valtavassa voimassa on niin tunteita herättävää. Tätä reaktiotani olen usein ihmetellyt ja naureskellut (sekä piilotellut), mutta muutoinkin liikutun hyvin herkästi.
Haha, mulla on sama. Liikutun myös suurista lentokoneista, nopeista autoista, suurista koneista jne. Eikä mua edes kiinnosta nuo yhtään, vaan olen tällainen ajokortiton humanisti... Etenkin krapulassa voin alkaa pillittää näkiessäni jonkun näistä televisiossa. :p
Minun hanat aukeaa aina jos näen telkkarissa synnytyksen. Se hetki kun näkee vauvan.
Joskus yli 25 v sitten näin kun Mäkkärissä vähän reppanan oloinen mies liian lyhytlahkeisissa housuissa ahmi kaksin käsin hampurilaista. Tippa tulee linssiin vieläkin kun muistelen sitä näkyä.
Minä liikutuin monesti entisen asuntoni lähellä asuneesta suloisesta parivaljakosta. Vanha mies kävelytti hitaasti westietään; molemmilla selvästi askel vähän painoi, mutta yhteistyö sujui saumattomasti. Joskus pappa taisi puhellakin koiralle lenkeillä, ainakin siltä näytti kauempaa. Harmi, etten koskaan tullut kysyneeksi, saanko rapsuttaa koiraa (ja jututtaa samalla pappaa).
Kotipaikkakunnallani on ajoittain lentosotaharjoituksia, liikutun kun koneet nousevat ilmaan. Kerran yksi nousi hyvin jyrkässä kulmassa ilmaan, siinä oli jotain rintaa pakahduttavaa. Pilvet, taivaansini ja nuorenlentäjän taito. Laskeutuessa kerran yksi pilotti nosti meille ihailijoille kättään. Tuli tunne, kyllä nuo pojat hädän tullen tietävät mitä tehdä. Minulle tämä on pakahduttavan liikuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen samanlainen liikuttuja. Esim. Finnairin koneen näkeminen (ulkomaisella kentällä) saa kyyneleet silmiini.
Lol, sä et varmaan kestä mitään elämässäsi.
Liikutun kun näen taivaalla koneen ja katson mistä se tulee ja muistan kaikki kivat matkat perheeni kanssa .