Vanhemmat eivät anna muuttaa pois.

Kantsii katsoa pari hyvää kahuleffaa, sieltä löytyy konstit tämän ongelman selvittämiseen :) Next!

Millä sä eläisit? Mistä takuuvuokrat yms?

Oletko tehnyt realistiset laskelmat, mihin menee rahaa ja miten rahoitat ne? Siitä on hyvä lähteä.

Riippuu millainen suunnitelma sulla On ja ootko valmis ottamaan vastuun itsestäsi ja tekemisistäsi. Yleensä vanhemmat ajattelevat lapsensa parasta tuossa, eivät ilkeyttään halua kieltää. Eli millä elätät itsesi ja aiotko opiskella vielä, millä maksat vuokran ja sähkön ym. Monelta liian nuorena muuttaneelta lähtee täysin lapasesta jos ei oo kunnon suunnitelmaa ja sit innostuvat liikaa bilettämisestä jolloin huomaa että ei ookaa rahaa enää vuokraan Ja sit onkin pikavippikierre valmis. Mieti tarkasti mitä aiot tehdä. Jos pystyt osoittamaan olevasi vastuuntuntoinen niin en näe estettä miksi et voisi muuttaa jos todella uskotaan jo pärjääväsi itsenäisesti.

Täysi-ikäisenä mikään ei pakota sua jäämään. Olet vapaa muuttamaan vaikka maapallon toiselle laidalle.

Vierailija kirjoitti:

Millä sä eläisit? Mistä takuuvuokrat yms?

Sossusta saa rahaa

Uskot* korjaus edelliseen

Kerro vanhemmillesi, että otat sitten vastaan vaihtoehdon joka edellyttää täyshoidon (kaikilla mausteilla, puhtaat silitetyt pyykit, siivous ymv.) sekä ilmaisen asumisen heidän kotonaan. Saat kutsua vieraita milloin itsellesi sopii, pidät bileet silloin kuin itsellesi sopii :)

Ylläoleva ohje on vain täysi-ikäiselle jota vanhemmat yrittävät hallita. 

Mikäli sinulla on edellytykset muuttamiseen, niin etsi asunto ja hoida asiat, ota vastuu itsestäsi kuten aikuisen ihmisen kuuluukin hoitaa. 

Kirjoitan omasta kokemuksestani. Minua ei olisi päästetty lähtemään, mutta lähdin vaan.  Lehdestä etsin asuntoja. Muutin iäkkään lesken vapaana olevaan huoneeseen. Oli tietysti järkyttävää aluksi koska mulla ei ollut edes lakanoita.  Kotoa lähtiessä vain kesävaatteet. Oli kuitenkin työpaikka ja myöhemmin kävin työn ohessa koulua iltaisin.  En voi sanoa, että katuisin silloista päätöstäni, mutta eihän se näin jälkikäteen katsottuna ihan helppoakaan ollut.

Rakastan kuitenkin sitä tunnetta joka on edelleen vallitseva. Halu olla itsenäinen, minä itte pärjään. En odota almuja tai avustuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu millainen suunnitelma sulla On ja ootko valmis ottamaan vastuun itsestäsi ja tekemisistäsi. Yleensä vanhemmat ajattelevat lapsensa parasta tuossa, eivät ilkeyttään halua kieltää. Eli millä elätät itsesi ja aiotko opiskella vielä, millä maksat vuokran ja sähkön ym. Monelta liian nuorena muuttaneelta lähtee täysin lapasesta jos ei oo kunnon suunnitelmaa ja sit innostuvat liikaa bilettämisestä jolloin huomaa että ei ookaa rahaa enää vuokraan Ja sit onkin pikavippikierre valmis. Mieti tarkasti mitä aiot tehdä. Jos pystyt osoittamaan olevasi vastuuntuntoinen niin en näe estettä miksi et voisi muuttaa jos todella uskotaan jo pärjääväsi itsenäisesti.

18-20v ei ole liian nuori. Suurin osa muuttaa toisen asteen jälkeen.

Up

Jos saat itsesi elätettyä niin muuttamaan vaan sitten. Saatko?

Vaikea ymmärtää vanhempia, jotka yrittävät estää täysi-ikäistä lastaan itsenäistymästä. Jos siis tietysti nuorella aikuisella on riittävät keinot omillaan pärjäämiseen. Kirjoitin itse ylioppilaaksi 19-vuotiaana ja mulle oli jo lukion alussa tehty selväksi, että kotoa ei ole kiire pois, heti kun 18 tulee täyteen. Varsinkaan, jos lukio on kesken. Sama kaikilla sisaruksilla.

Muutin itse pois 20-vuotiaana, kun olin päässyt töihin ja oli oikeasti vara ilman sossun rahoja lähteä. Vajaan vuoden lukiosta pääsyn jälkeen kotona asuessani kävin työharjoittelussa ja hain kouluun. Koulupaikkaa en silloin tosiaan saanut, mutta töitä tuli harjoittelupaikasta työharjoittelun sujuttua niin hyvin. Seuraavana vuonna pääsin sitten jo opiskelemaankin.

Mutta niin, aina kannustettiin itsenäisyyteen, tai siihen pyrkimiseen. Totta kai haaveilin jo 18-vuotiaana omillani asumisesta. Näin jälkeen päin tiedän kyllä, että olisihan se onnistunut, mutta olisi se ollut vaikeaa. Ja kun ei kotona ollut mitään ongelmia olla, niin mikäs siinä.

Mutta ymmärrän tosi hyvin halua muuttaa pois, jos ei tule vanhempien kanssa toimeen. Ja täysi-ikäistä he eivät voi estää millään lailla. Syyllistää saattavat ja kiltti lapsi saattaa ajatella tekevänsä todella väärin pois lähtiessään, mutta niin se ei ole! Oma tahto ja oma elämä. Jos rahkeet riittää, niin senkus muutat. :)

Vierailija kirjoitti:

Riippuu millainen suunnitelma sulla On ja ootko valmis ottamaan vastuun itsestäsi ja tekemisistäsi. Yleensä vanhemmat ajattelevat lapsensa parasta tuossa, eivät ilkeyttään halua kieltää. Eli millä elätät itsesi ja aiotko opiskella vielä, millä maksat vuokran ja sähkön ym. Monelta liian nuorena muuttaneelta lähtee täysin lapasesta jos ei oo kunnon suunnitelmaa ja sit innostuvat liikaa bilettämisestä jolloin huomaa että ei ookaa rahaa enää vuokraan Ja sit onkin pikavippikierre valmis. Mieti tarkasti mitä aiot tehdä. Jos pystyt osoittamaan olevasi vastuuntuntoinen niin en näe estettä miksi et voisi muuttaa jos todella uskotaan jo pärjääväsi itsenäisesti.

Jokin on mennyt kasvatuksessa pieleen, jos ei 19-20-vuotiaana kykene asumaan omillaan. Ihan mielenkiinnosta, pitäisikö kotona asua vielä yli 20-vuotiaanakin? Minkä ikäinen sitten on kypsä muuttamaan?