Erottiin 3 kk sitten

Voi harmi! Katuukohan mieskin? Voisitteko palata yhteen, vai onko parempi mennä piku hiljaa eteenpäin?

Tuskin katuu ja sehän se tästä tekeekin surullista. Olen kai joteniin tyhmä kun en tajua edes mikä meillä oli NIIN huonosti että piti erota

olitteko kauankin yhdessä? miksi erositte? oletteko vielä yhteydessä? erot on aina kurja homma..

Voi sinua! Minä erosin vaimosta vuosi sitten ja vieläkin on todella paha olla. Päivä päivältä parempaan suuntaan, mutta välillä on hyvin mustia päiviä välissä. Toiset kuulemma ikävöivät vuosia tai loppuelämänsä, mutta toivottavasti pystyn (ja sinä myös) jatkamaan matkaa eteenpäin.

Minä elättelin vähän turhaankin toivoa yhteenpaluusta, mutta eksällä oli eri sävelet kun meni ja perusti perheen toisen miehen kanssa. Nyt ainoa vaihtoehto on antaa ajan kulua ja katsoa onko maailmalla vielä jotain hyvää tarjottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Voi sinua! Minä erosin vaimosta vuosi sitten ja vieläkin on todella paha olla. Päivä päivältä parempaan suuntaan, mutta välillä on hyvin mustia päiviä välissä. Toiset kuulemma ikävöivät vuosia tai loppuelämänsä, mutta toivottavasti pystyn (ja sinä myös) jatkamaan matkaa eteenpäin.

Minä elättelin vähän turhaankin toivoa yhteenpaluusta, mutta eksällä oli eri sävelet kun meni ja perusti perheen toisen miehen kanssa. Nyt ainoa vaihtoehto on antaa ajan kulua ja katsoa onko maailmalla vielä jotain hyvää tarjottavaa.

Hetkittäin on parempi olo mutta sitten taas romahtaa. Pelkään että ikävä ei lopu ollenkaan vaan aina välillä putkahtaa esille.

Me koitimme palata yhteen mutta ei se kestänyt kuin alle kk ja ns.toinen ero otti vielä kovemmalle koska itse ainakin ehdin jo uskoa että asiat lutviutuu mutta pettymys oli suuri kun sitten ero tuli lopullisesti. Jälkikäteen ajateltuna en tiedä oliko toinen yritys edes fiksu veto koska ehti jo toivoa ja sitten putosi korkealta ja kovaa uudestaan.

Samalla kun on ikävä niin mietin että oliko tämä tässä, enää ei löydä ketään ketä rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

olitteko kauankin yhdessä? miksi erositte? oletteko vielä yhteydessä? erot on aina kurja homma..

Ei olla yhteydessä enää kun ei ole yhteisiä lapsia eikä mitään mikä velvottaisi pitämään yhteyttä.

muakin pelottaa että mies hautoo eroa.. en jaksa sen kummemmin taustoja selittää.. lapset 4 ja 2, olispa hienoa niitten kaa tästä lähteä :( kun ei puhuta niin ei puhuta. en ois uskonu että meidän välit, jotka oli ennen niin avoimet ja lämpimät, voi mennä tällaisiksi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olitteko kauankin yhdessä? miksi erositte? oletteko vielä yhteydessä? erot on aina kurja homma..

Ei olla yhteydessä enää kun ei ole yhteisiä lapsia eikä mitään mikä velvottaisi pitämään yhteyttä.

:( voi että, olen pahoillani että joudut käymään tälläisen tunneskaalan läpi. Nyt varmasti tuntuu mitättömältä sanoilta, mutta usko minua.. Vielä se päivä koittaa kun huomaat että ajattelet häntä vähemmän ja vähemmän, ikävä helpottuu. Olen käynyt saman asian läpi ja aina on se parempi päivä tullut.. Ja mies!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olitteko kauankin yhdessä? miksi erositte? oletteko vielä yhteydessä? erot on aina kurja homma..

Ei olla yhteydessä enää kun ei ole yhteisiä lapsia eikä mitään mikä velvottaisi pitämään yhteyttä.

:( voi että, olen pahoillani että joudut käymään tälläisen tunneskaalan läpi. Nyt varmasti tuntuu mitättömältä sanoilta, mutta usko minua.. Vielä se päivä koittaa kun huomaat että ajattelet häntä vähemmän ja vähemmän, ikävä helpottuu. Olen käynyt saman asian läpi ja aina on se parempi päivä tullut.. Ja mies!

Kovasti yritän ajatella että mies tässä menetti, menetti oikeasti kunnon naisen joka rakastaa täysillä ja arvostaa toista. Ja vaikka itse sanon niin parempaa hän ei tule saamaan eikä kukaan tule yhtä hyvin toimeen hänen lasten kanssa kuin minä. Ehkä näin kun ajattelen niin helpottaa omaa selviytymistä, en tiedä. Jotkut eivät vaan ymmärrä vaan heittävät kaiken hukkaan.☹️

Minut jätti luuserimies noin puoli vuotta sitten. Sen hurmaamisshow'n jälkeen hän ei ollutkaan enää kovin ihana tai hymyileväinen. Ei nyt mikään perinteinen narsistikaan, ennen kuin epäilette :D

Onhan tässä käyty totaalisen pohjalla ja edelleen mietin paljon. Mutta eiköhän tämä käänny niin päin, että ennemmin tai myöhemmin ex tulee pippeli koipien välissä tunteilemaan ja avautumaan, kuinka ehkä sittenkin saattaisi kaivata minua vähän. Silloin minä sanon että buahhahhahaaa, niin minäkin kaipaisin.