Ahdistaa töihin paluu vaikka lomaa jäljellä yli viikko.

Mulle iski ahditus viime yönä. Oksentanut nyt aamulla ja pumppu hakkaa tuhatta :( kolme viikkoa lomaa takana ja ma töihin. Mä en pysty...

Onko olemassa edes pientä mahdollisuutta muuttaa elämäsi suuntaa?

Vaikka olet töissä Helsingissä, sinun ei ole ehkä pakko asua siellä? Julkisilla pääsee hyvin Helsinkiin, vaikka asuisi vähän ulkopuolella. Jo parinkymmenen km:n päässä pääsee lähes maalaismaiseen asumiseen, jos sellaista kaipaa.

Onko tuon työpaikan edut suuremmat kuin haitat? Onko mitään saumaa vaihtaa työpaikkaa? Jos ei, asuinpaikan pitäisi suoda sinulle enemmän rentoutumista ja virkistymistä, joten ehdotan, että muutatte.

Ahdistus kertoo että on muutoksen tarve elämässä. Itse olen aika vastaavassa tilanteessa kuin ap, välillä töissä ja asuinpaikkakunnallani on mukavaa, mutta kaikkea varjostaa se että en oikeasti viihdy työssäni/paikkakunnalla. Itse olen päätynyt ratkaisuun, että muutan pois :) Tähän päätökseen lopullisesti päädyin oman kesälomani jälkeen, juurikin kun kärsin taas ahdistuksesta ja masennuksesta töihin palatessa. Päätin että nyt loppui tämä ahdistus, muutos on tultava!

Kyseessä on ap sun elämä ja sun onnellisuus, sä ohjaat sun laivaa :) Kuulostat vastuuntuntoiselta, varmasti löydät paikkasi uudella paikkakunnallakin. Muuta paikkaan missä sun on hyvä olla! 

Ja sanottakoon vielä, että olin ahdistunut vuosia ja olin jo muuttunut rikkinäiseksi levyksi joka toistaa ystäville ja läheisilleen: "mä en voi muuttaa, en ole saanut uutta työtä, ei ole mahdollista, en jaksa taloudellista stressiä yms". Yhtenä päivänä sitten tajusin että nuo kaikki luettelemani esteet ovat todella vain omassa päässäni. Uskon että elämä kantaa ja paikka ja uusi työ löytyy. Kannattaa rohkeasti tehdä rohkea ratkaisu. Sun elämä valuu hukkaan ahdistuessa ja ollessa onneton. Asuinpaikalla on suuri merkitys, jos ei tykkää isosta kaupungista tai nimenomaan Helsingistä, ei sitä menoa kestä. Jokaiselle on se oma sopiva paikka olemassa. Kannattaa jatkaa etsimistä kunnes se löytyy. Ja jos jostain on muutoksen vuoksi luovuttava, se on luovuttava. Toisten takia tai toisten ohjauksessa ei kuitenkaan kannata elää. Miksi heillä on oikeus nauttia elämästään mutta sulla ei? Tsemppiä ap!

Otan osaa, itse samanlaisessa tilanteessa. Ratkaisua tuntuu olevan vaikea löytää. Kiitos edelliselle kirjoittajalle-hieno kannanotto!

Sama juttu. Aina lomasta menee se viimeinen kolmannes pilalle kun alkaa jo ahdistaa töihin paluu :(

Mun faija kertoi että kun oli työelämässä niin aina loman jälkimmäinen kuukausi tuntui jo ahdistavalta. Lomaa oli aina kesällä n. 2 kuukautta, talvella sitten työaikaa ei pahemmin laskettu, töitä usein myös viikonloput.

Kiitos asiallisista vastauksista <3 Pelkään kai tehdä mitään isoja muutoksia, sillä en oikein usko että asiat muuttuisivat paremmiksi ja pelkään että tekisin ison virheen, vaikka fakta on, että en viihdy työpaikassani. Palkkakin on huono. En tosin tiedä, olisiko asiat yhtään sen paremmin, vaikka vaihtaisinkin työpaikkaa, tuntuu että joka paikassa mennään minimiresursseilla ja ajetaan ihmiset burn outiin. Luulen, että alani on myös väärä ja haluaisinkin vaihtaa sitä, mutta en ole löytänyt oikein mitään muutakaan vaihtoehtoa. Paikkakunnan vaihto voisi ehkä helpottaa ja virkistää, olen yrittänyt jo pitkälti toistakymmentä vuotta sopeutua Helsinkiin ja tykätä siitä, mutta en voi sille mitään, että siellä asuminen ei oikein tunnu sopivan minulle. En ole mikään cityihminen enkä nauti kaupungin vilinästä, vaan ruuhkaisuus ja ahtaasti asuminen lähinnä ahdistaa. Haaveilenkin jostain rauhallisemmasta pienestä paikkakunnasta ja kenties omakotitalosta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Miten saisin ajatukset muualle? Ollaan yritetty tehdä miehen kanssa kaikkea kivaa, mökkeilty ja reissattu tässä lähiseuduilla, retkeilty ja sienestetty, sellaista missä molemmat rentoutuu ja pääsee irti arjesta. On mennyt ihan hyvin mutta näin loman lähestyessä loppuaan alkaa pyöriä taas työjutut päässä, se kun tiedän että heti loman jälkeen alkaa sata projektia kerrallaan ja yksi erityisen epämielekäs työ, tiedän että tulee olemaan hirveä kiire, kaaos ja ahdistus…. En pidä työstäni enkä Helsingissä asumisesta ja tuntuu, että olen ikuisesti jumissa elämässä jollaista en halua elää. Tänäänkin heräsin aamuyöstä enkä saanut enää unta. Miten voisin nauttia loppulomasta ja olla ahdistumatta työjutuista ihan vielä? Vinkkejä?

Kannattaa muuttaa Helsingistä pois heti kun vain pystyy. Itse asun myös Helsingissä ja ihan omistusasunnossa mutta heti kun vain käytännössä mahdollista, niin myyn asunnon pois ja muutan pois kokonaan pääkaupunkiseudulta. Kesäpaikka on Tampereen pohjoispuolella. Paras olisi jos voisi asua jossain 200km:n etäisyydellä sieltä.

En ymmärrä tätä nykyaikaa että kaikki pakkautuvat pääkaupunkiseudulle tai pariin muuhun kasvukeskukseen....

Olen samaa mieltä kuin monet muut kommentoijat. Anteeksi siis, etten vastaa suoraan kysymykseesi. Totta kuitenkin on, ettei arjen oikeasti tarvitse ahdistaa noin paljon. Mieti huolella, mikä tai mitkä ovat ahdistuksesi todelliset syyt. Jos Helsinki ahdistaa, muuta sieltä pois johonkin lähikuntaan tai -kaupunkiin.

Minua kiinnostaa, mikä Helsingissä ahdistaa. Ahdistaako pelkästään ympäristö? Silloin jo Helsingin sisältä on mahdollista löytää lähes maaseutumaisia kaupunginosia. Vai ahdistaako jokin muu? Sosiaalisen verkoston puuttuminen? Juurettomuuden tunne? Oli, mikä oli, sille pitää tehdä jotain. Ei tätä ainoaa elämää ole mitään järkeä tuhlata siihen, että voi pahoin ja toimii itseään vastaan, vaikkei ole pakko.

Vierailija kirjoitti:

Miten saisin ajatukset muualle? Ollaan yritetty tehdä miehen kanssa kaikkea kivaa, mökkeilty ja reissattu tässä lähiseuduilla, retkeilty ja sienestetty, sellaista missä molemmat rentoutuu ja pääsee irti arjesta. On mennyt ihan hyvin mutta näin loman lähestyessä loppuaan alkaa pyöriä taas työjutut päässä, se kun tiedän että heti loman jälkeen alkaa sata projektia kerrallaan ja yksi erityisen epämielekäs työ, tiedän että tulee olemaan hirveä kiire, kaaos ja ahdistus…. En pidä työstäni enkä Helsingissä asumisesta ja tuntuu, että olen ikuisesti jumissa elämässä jollaista en halua elää. Tänäänkin heräsin aamuyöstä enkä saanut enää unta. Miten voisin nauttia loppulomasta ja olla ahdistumatta työjutuista ihan vielä? Vinkkejä?

Muuttakaa pois Helsingistä,säästyy rahat ja elämä muutenkin laadukkaampaa.

Helsinki on iso ihmistunkio.

Vierailija kirjoitti:

Mun faija kertoi että kun oli työelämässä niin aina loman jälkimmäinen kuukausi tuntui jo ahdistavalta. Lomaa oli aina kesällä n. 2 kuukautta, talvella sitten työaikaa ei pahemmin laskettu, töitä usein myös viikonloput.

Oliko faijasi opettaja?

Mulla alkaa ensi viikolla kesäloma, ruhtinaalliset 6 työpäivää. Sillä on pärjättävä, odotan toki kovasti.

Minä pitkästyisin kuoliaaksi Helsingissä,siellä ei voi tehdä vapaasti mitään jo kävellessäkin pitää katsoa ettei ole väärällä puolella viivaa tai saa pyöräilijöiden haukut.

Asun sellaisessa paikassa että saa vaikka rappusilta heittää aamupisut nurmikolle ja ketään ei häiritse.

Käyn Helsingissä 1-3 kertaa vuodessa ja se riittää.

Sama homma, johtuu tästä paskasta säästä. Kesä on lopuillaan, vaikka ei ole edes alkanut vielä. Jo 2. kesä jäi peräkkäin tulematta. Ei suomessa voi asua nykyään.