2 vuoden seurustelun jälkeen, kuinka pitkälle olette?

Meillä tuli 2v täyteen kesän alussa. Ollaan naimisissa ja meillä on 1v lapsi :)

Yhdessä nyt 2v 7kk. Yhdessä asuttu 1,5v. Rakkaus kukoistaa, asumme yhdessä omistusasunnossa. Lapsia suunnitteilla parin vuoden päähän. Kyllä sen tietää kun oikea ihminen on kohdalla. ❤️ Toisaalta, en olis uskaltanut muuttaa tuiki tuntemattoman kanssa noin äkkiä, ollaan siis avopuolison kanssa tunnettu ihan pennuista saakka.

Ehdittiin seurustella puoli vuotta, kun muutettiin yhteen lapsuudenkodeista. 2v aikana oltiin samassa pisteessä. Kohta 4v. seurusteltu ja edelleen samassa pisteessä. Ollaan alle 25v. niin ei hätääkään.

Asuttiin yhdessä ja oltiin kihloissa.

Oltiin asuttu puolisen vuotta yhdessä. Molemmilla oli omat asunnot joista toinen laitettiin vuokralle ja muutettiin toiseen niin oli fiksuinta. Ennen muuttoa ärsytti se kahden kodin väliä ramppaaminen.

Oltiin silloin 25v ja 27v.

2 vuotta tapaamisesta tulee täyteen nyt elokuussa. Ollaan siis naimisissa ja asutaan yhteisessä asunnossa. Lapsia ei ole eikä tule.

Asutaan yhdessä ja ollaan kihloissa

Asuttiin puoliks yhdes. Kumpikin koulus/töis.

2.5vuotta yhdes ostettiin koti. Siitä puol vuotta alettiin yrittään lasta joka synty ku yhteisiä vuosia takana viis. Nyt syksyl tulee täyteen 11vuotta. Ja elämä on hyvin. Rakkautta riittää edelleen ja viihdytään yhdes ja perheenä parhaiten :)

Seurustellaan, asutaan omillaan. Suunnitellaan kuitenkin yhteenmuuttoa, kunhan kummankin työkuviot selkiytyvät. Alle kolmekymppisiä ollaan.

Oltiin tuossa vaiheessa kihloissa ja asuttiin yhdessä, ei lapsia. 

(nyt yhdessä jo lähemmäs 20 v, naimisissa ja 2 lasta)

Kahden vuoden kohdalla meillä oli yhteinen omistusasunto, ollut lähes vuoden ja vauva tulossa. Plus kolmekymppisiä molemmat. Muutettiin käytännössä yhteen reilu puoli vuotta tapaamisesta ja aloitettiin asuntojen myynti ja yhteisen etsiminen siinä yhdeksän kuukauden kohdalla.

Ja siis mies muutti mun luo asumaan samana iltana ku tavattii! Sit meni pari kolme vuotta kun kumpikin oli enemmän ja vähemmän reissutöissä tai koulussa eri paikkakunnil.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin muutettu yhteen ja menty kihloihin, kirkko varattu seuraavalle kesälle.

No mikä tässä nyt jurppii? Täällä monta, jotka 2 vuoden jälkeen naimisissa ja lapsiakin, tai sitten vasta seurusteluvaiheessa.

Me seurusteltiin ja oltiin juuri muutettu yhteen, mutta koska mies oli tuolloin intissä ja kävi kotona ehkä joka kolmas viikonloppu, asuin kuitenkin käytännössä yksin.

Nyt ollaan oltu yhdessä kymmenen vuotta, naimisiin mentiin kahdeksan vuoden kohdalla, ei lapsia.

2v yhdessäoloa:

Ensimmäisen miehen kanssa oltiin asuttu yhdessä vuosi ja, oltu naimisissa 2kk. Vauva suunnitteilla. 

(Oltiin yhdessä sitten 12v)

nykyisen miehen kanssa 2v: yökyläilty satoja kertoja, mutta yhteen ei voida muuttaa kun pitää odottaa ja odottaa että lapsille on sopiva hetki. Myöskään kummankaan vanhemmat eivät ole tavanneet toisen lapsia. Todennäköisesti kyllästyn jossain vaiheessa odottelemaan ja etsin miehen joka puheen lisäksi myös toimii ja muuttaa kanssani saman katon alle, menee ainakin kihloihin ja elää yhteistä arkea.

Asumme yhdessä, muutettiin yhteen seurusteltuamme puolisen vuotta. Nykyinen asunto paraikaa myynnissä ja ostamme yhdessä omakotitalon.

Yhteinen koira meille tuli tämän vuoden alussa ja nyt jo toinen haaveissa.

Kihloja ja lapsia ei ole tullut vielä mutta kaikki aikanaan. :)

Seurustellaan. Ihan tavallista arkea, mutta viikonloppuna tehään jotaki muuta.

Suhde on vieläkin näiden parin vuoden jälkeen täynnä "romantiikkaa" ainakin tyttöystävän puolelta, joka on takertuvaisempi.

Käydään paljon ulkomailla ja vasta oltiin Saksassa WGT festareilla ja tykättiin molemmat vaikka vain minä olen gootti.

Tulevaisuutta on mielestäni turhaa vielä tämän ikäisenä miettiä, kaikki ajallaan.

Meillä seurustelua takana 3 vuotta, josta ollaan asuttu yhdessä 2 vuotta.

Lapsi tai lapset (1-2 kpl) suunnitelmissa n. 2 - 4 vuoden sisällä, samoin naimisiinmeno.

Ollaan kolmekymppisiä työssäkäyviä, mutta kummallakin määräaikaiset työsuhteet eikä säästöjä. Asutaan vuokralla. Mies aikoo vielä opiskella lisää. Että siinä mielessä ei ole se kaikkein vakain elämäntilanne perheen perustamiselle...

Seurustellaan. Asuimme jossakin vaiheessa yhdessä, mutta huomasimme, että se ei sovi meille. Kihloja, lapsia ja naimisiinmenoa tuskin koskaan haluamme. Rakkaus silti koko ajan toista kohtaan syvenee ja tälläkin hetkellä rakastan tärkeää miestäni enemmän kuin mitään.

Oli 5 lasta, omakotitalo ja järkyttävä määrä lainaa.