Onko oikein, että mies ajattelee rasistisesti omasta pojastaan?

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän laitan jo valmiiksi linkin, missä on eri ihonvärejä (joita tulen mainitsemaan tässä):

http://loreal-dam-front-resources-corp-en-cdn.brainsonic.com/ressources…

Mies on siis täälläpäin ihan tavallisen näköinen vaalea (iho suunnilleen tuo 3F, haalenvihreät silmät ja ruskeat hiukset) mies. Itselläni on tummempaa, ulkomaalaista sukua Euroopan ulkopuolelta, mutta kuitenkin olen myös vaaleaihoinen (4D), vaikkakin mustatukkainen ja minulla on meripihkanväriset silmät. Tässä voisin mainta, että ulkomainen vanhempani on ihotyyppiä 7E, hänen tummempi vanhempansa on 10D.

Poikamme taas on perinyt paljon tummia geenejä omasta suvustani. Hänellä on 7E-värinen iho, mustat kiharat hiukset mutta vihreät silmät (aluksi vaikuttivat ruskeilta, mutta nyt kun poika kasvoi vähän nuo ovat selvästi vihreät - vaikkakin tummemmat kuin isällään).

DNA-testi on tehty, en ole siis ikinä pettänyt mutta halusin itsekin tehdä sen miehen mielenrauhan vuoksi. Oli kyllä hänen lapsensa ihan testinkin mukaan.

Nyt olen kuitenkin huomannut, että mies on alkanut ajattelemaan rasistisesti omasta lapsestaan. Otsikossa lukee, "onko se oikein", no ei tietenkään ole minun mielestäni mutta kaipaisin teidänkin mielipiteitä.

Meillä on siis toinenkin pieni poika, joka on perinyt selvästi vaaleammat piirteet. Hänellä on mieheni ruskeat hiukset (ei omia mustiani), samanlaiset haaleanvihreät silmät ja iho ehkä tyyppiä 4F (eli minulta tuo "tummuus" eli 4, mieheltä sävy eli F). Kummatkin muistuttavat isäänsä kasvoilta, mutta tämä selvästi enemmän.

Nyt mies kuitenkin aina "hehkuttaa" vaalean poikamme ulkonäköä, siis jatkuvasti! Onhan hän minustakin todella suloinen, mutta niin on toinenkin lapsemme. Olen kysynyt mieheltä, miksei hän ikinä puhu toisesta lapsestamme samalla tavalla, ja syy on se, että hän on "likaisempi"?? Siis silloin kun kuulin tuon, en ollut uskoa korviani.

Kysyin, mitä mieheni tarkoitti sillä, ja sitten selvisi että hän kannattaa ilmeisesti jonkinlaista valkoista ylivaltaa (tiedän, että pian tänne tulee joku huomauttamaan, että suomalaiset ovat mongoleja. Siihen en ota kantaa, mutta mieheni ei ole suomalainen vaan tyyliin virolainen). Tilanne oli niin idioottimainen, että purskahdin nauruun mutta en saanut sanaakaan ulos suustani. Pian tuon jälkeen kävelin vain ulos huoneesta.

Nyt harkitsen vakavissani eroa. En halua olla suhteessa tuollaisen kanssa. Minun tekisi niin kauheasti mieli kysyä mieheltäni, että miksi hän sitten meni MINUN kanssani naimisiin, mutta arvaan jo että vastaus olisi että olen vaaleaihoinen. Vaikka oikeastihan tuo poikamme on enemmän eurooppalainen kuin minä itse (itse siis 1/2, poika 3/4 eurooppalainen)!

Mutta kannattaisiko siis erota? Olen aina kannattanut "ydinperheideaalia", mutta onko tämä sellainen asia jota ei voi sivuuttaa? Vai voiko miestä jotenkin "opettaa tässä asiassa"? Ja millainen ihminen ylipäätään ajattelee noin omasta lapsestaan, että on "likainen"?

Jos muuten tuntuu, että tämä avaus on ollut täällä joskus tämän vuoden alkupuolella(?), niin kyllä, se on. Silloin tosin mies epäili isyyttään (isyystesti tehtiin sen jälkeen) eikä meinannut suostua isyystestiin. Taisin myös sanoa siinä, että poika on meidän esikoinen, vaikka ei kyllä ole mutta tuolloin toisella pojalla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa (jätin siis pois yksityiskohtia).

Rehellisesti, itsekin kannatan ydinperhettä. Mielestäni se on lapsen oikeus, mutta lapsen oikeus on olla vanhempiensa rakastama ja tukema. Sitä poikanne ei selkeästikään ole. Suosittelen pariterapiaa ja miehelle yksilöterapiaa ja jos asia ei ratkea, toivon että eroatte ja saat yksinhuoltajuuden. En voi kuvitella kamalampaa, kuin olla isänsä hyljeksimä poika, veljen ollessa se kultalapsi - ihonvärin vuoksi. 

Meillä on se tilanne, että minä olen hyvin vaaleaihoinen, 1B, tumma(musta)hiuksinen (suorat)  ja tummanruskeasilmäinen. Mieheni taas tummahiuksinen (suorat), iho luokkaa 5-6F, ja silmät harmaat. Lapsemme ovat tummahiuksisia, ruskeasilmäisiä ja iho luokkaa 3D. Ulkopuoliset ovat joskus todenneet, etteivät lapsemme ole mieheni, koska ovat niin paljon vaaleampia, mutta mieheni ei ole siitä stressannut. Oma äitinsä oli 10-11D, joten tiesi, ettei ihonväri periydy minkään järkevän kaavan mukaisesti. 

Tietäähän miehesi, että varsinkin miehet tummenevat iän myötä, eli myös se kultalapsi tulee todennäköisesti tummenemaan?

Tiesikö miehesi sinun geeniperimästäsi kun teki lapsia kanssasi? Jos tiesi, niin ihan oikeasti oma moka. Kuka hyljeksii omaa lastaan tämän ihonvärin perusteella?

Hellu höpöttää.

Jos miehelle ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia panna tummarotuisen naisen kanssa, se on ihan turha enää tässä vaiheessa kiukutella.

No ei todellakaan ole oikein.

Vierailija kirjoitti:

Jos miehelle ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia panna tummarotuisen naisen kanssa, se on ihan turha enää tässä vaiheessa kiukutella.

Eihän ap:n ihon pigmentti ole tumma, vaikka hän onkin ilmeisesti mulatti.

On

Anteeksi nyt vain, mutta miehesi kuulostaa harvinaisen vittumaiselta ihmiseltä.