Mitä häpeät eniten työttömyydessäsi?

Vierailija kirjoitti:

En minä mitään häpeä. Ei ole mun syyni se asia ollenkaan.

Onko joku vielä niin lapsellinen, että kantaa häpeää asiasta mille itse voi varsin vähän?!

Ai että omalle työllistymiselleen "voi varsin vähän"? *tirsk*

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mitään, miksi häpeäisin? Jos jotakuta haittaa mun "muiden rahoilla" (tääkin on aika monimutkainen juttu, mutta elämäntapalammas harvoin ymmärtää makrotaloudesta juuri mitään) eläminen niin se on hänen ongelmansa, ei minun.

Lampaiksi laskijalla korkki auki taas.

Ja lammas menee taas maailman yksinkertaisimpaan provoon.

Onhan työttömyys aika ikävä asia etenkin pitkittyessään, koska se tavallaan ilmaisee henkilön olevan hyödytön yhteiskunnan kannalta. Koulutus on mennyt hukkaan sellaisen yksilön kohdalla.

Varattomuuttasi?

- Entisiäkään kerkeä käyttämään kun uusi tili jo koittaa. Patjan alla jo sievoinen summa, kun nostan kuukauden alussa parisataa, koska tilille en voi säästää sossun takia. 

Hyödyttömyyttäsi?

- Miten työ liittyy hyödyllisyyteen? En ole mikään muurahainen, jolla on tietty tehtävä yhteiskunnassa. Ei mua kiinnosta miten muilla menee, elän omaa elämääni.

Sitä, että elät muiden rahoilla?

- Ei haittaa pätkääkään, eikä haittaa sekään, jos joku vakavasti sairas kuluttaa lääkäripalveluja sadoilla tuhansilla euroilla.

Minua se vain hävettää, etten ole töissä. Tosin tällä hetkellä olen, mutta vain puoli vuotta työllistettynä. Sitä ennen olin pitkään työttömänä. Silloin jätin useita juhlia ja muita illanviettoja väliin, koska koin häpeälliseksi esittäytyä ja vastata kaikille paikalla olijoille erikseen, etten ole tällä hetkellä töissä. Tulee luuseriolo. Silloin myös vähensin tapaamisia kavereiden ja sukulaisten kanssa, koska ei tehnyt mieli vaihtaa kuulumisia silloin kun ei ole mitään hyvää/uutta kerrottavaa ja häpeää omaa tilannetta. Työttömyys aiheutti minussa selkeästi syrjäytymistä ja erakoitumista, koska kuulumisten kertominen turhautti ja hävetti.

Onneksi on kuitenkin muutamia hyviä ystäviä, jotka pysyvät mukana. Tämä siksi, että heidän kanssaan voi puhua uutisista, maailman tapahtumista, ilmiöistä, tieteestä, kirjallisuudesta, musiikista, elokuvista ynnä muusta ilman että tarvitsee jauhaa omia kuulumisia. Koskaan nämä läheiset ystäväni eivät työasioista kysele ja siitä heille suuri kiitos.