Osaako joku kielitieteilijä täällä kertoa syytä määräiselle ja epämääräiselle muodolle?

Artikkeli ja pääte ilmaisee onko kyseessä eräs tyttö vai joku tietty tyttö. Minusta aika oleellinen asia keskustelussa.

Mua taas kiinnostaa, miksi on eri artikkeleja. Aivan turhaan esim saksassa der, die.ja das.

Vierailija kirjoitti:

Artikkeli ja pääte ilmaisee onko kyseessä eräs tyttö vai joku tietty tyttö. Minusta aika oleellinen asia keskustelussa.

Mut eihän suomessakaan näitä tarvita, puhutaan vaan että tyttö teki sitä tätä tota? Ovatko ruotsalaiset jotenkin yksinkertaisia jos eivät ymmärrä tätä: Sinisessä talossa asuu tyttö. Tyttö syö pullaa. Ihan kaikella lämmöllä ruotsalaisia kohtaan ;)

Vierailija kirjoitti:

Mua taas kiinnostaa, miksi on eri artikkeleja. Aivan turhaan esim saksassa der, die.ja das.

Samaa ihmettelen että onko se sitten niin vaarallista jos sanonkin vahingossa ett flicka?

Kyllä suomenkielessäkin joskus pitää tehdä sama selväksi. Esimerkiksi "Näin tänään bussissa tytön. Tyttö räpläsi kännykkäänsä." Ensimmäisen virkkeen tyttö on määrittelemätön, "näin bussissa yhden/erään/jonkun tytön". Suomenkielinen olettaa, että jälkimmäisen virkkeen tyttö on sama kuin edellisessäkin virkkeessä, eli kyse on yhdestä ja samasta tytöstä, joka oli bussissa ja joka räpläsi kännykkäänsä. Muissa kielissä tämä tehdään selväksi käyttämällä määräistä muotoa. Periaatteessahan suomenkielessä tuo jälkimmäinen tyttö voi olla kuka tahansa. Ainoa tapa tehdä tuo selväksi suomenkielessä on sanoa "Näin tänään bussissa (yhden/erään/jonkun) tytön. Se tyttö räpläsi kännykkäänsä."

Suomen kielessäkin on monikossa epämääräinen ja määräinen muoto.

"Tuolla kävelee tyttöjä."

"Tytöt ovat menossa baariin."

Yksikössä ei eritellä:

"Tuolla kävelee tyttö."

"Tyttö on menossa baariin."

Vierailija kirjoitti:

Siis vaikkapa ruotsissa miksi ne sanat ovat vaikka en flicka - flickan, miksei voi olla vain flicka ja sillä sipuli? Unohdan aina tuon etu/takaliitteen ja epäilemättä tulen siltikin ymmärretyksi vai miten on? Miltä kuulostaa ruotsalaisen korvaan jos puhutaan ilman noita?

Kuten yllä todettiin, sillä on merkitysero. Aika hyvän kielitaidon omaavana sanoisin, että puhekielessä ei tuu ongelmia vaikka jättäisit pois. Se kuulostaa oudolta ja väärältä, koska natiivit ei näitä koskaan unohtele. Mutta pointti tulee selväksi 90-99% tapauksissa. Juridisia sopimuksia ei tuolla kielitaidolla tehdä, mutta arkielämässä pärjäät.

Koska epämääräisessä muodossa asiaan viitataan ja siitä puhutaan ensimmäistä kertaa ja määräisessä muodossa siitä puhutaan toiseen kertaan ja asiaan viitataan tarkemmin. Siksi. Suosittelen kertailemaan saksan ja ruotsin kielioppeja.:)

T; 22-vuotias nuori mies/poika

Vierailija kirjoitti:

Mua taas kiinnostaa, miksi on eri artikkeleja. Aivan turhaan esim saksassa der, die.ja das.

toi ei ole artikkeli vaan suku. en tiedä mikä tuon tarkoitus on alunperin ollut germaanisissa kielissä, mutta se on kadonnut vuosisatojen kuluessa. latinalaisissa kielissä maskuliini on ollut latinan aikoihin tekijä ja feminiini sitten taas ne muut. eli esim "el calculator" olisi laskija ja "la calculator" laskin. nykyään tämä ei enää päde.

Saksassa kaikki voisi olla ihan vaan das.

Mitä järkeä tietää, onko feminiini vai maskuliini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Artikkeli ja pääte ilmaisee onko kyseessä eräs tyttö vai joku tietty tyttö. Minusta aika oleellinen asia keskustelussa.

Mut eihän suomessakaan näitä tarvita, puhutaan vaan että tyttö teki sitä tätä tota? Ovatko ruotsalaiset jotenkin yksinkertaisia jos eivät ymmärrä tätä: Sinisessä talossa asuu tyttö. Tyttö syö pullaa. Ihan kaikella lämmöllä ruotsalaisia kohtaan ;)

Kyllä sä suomessakin käytät ikään kuin vastaavia artikkeleita, mutta ne ilmoitetaan toisin, esim. joku/eräs/yksi/se/tuo. Noista sun esimerkkilauseista tollaisenaan ei esimerkiksi voi suoraan päätellä, puhutko koko ajan samasta tytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Koska epämääräisessä muodossa asiaan viitataan ja siitä puhutaan ensimmäistä kertaa ja määräisessä muodossa siitä puhutaan toiseen kertaan ja asiaan viitataan tarkemmin. Siksi. Suosittelen kertailemaan saksan ja ruotsin kielioppeja.:)

T; 22-vuotias nuori mies/poika

Ja tätähän en kysynyt vaan mistä tämä asia johtuu; mikä kielitieteellinen syy tälle on.

Vierailija kirjoitti:

Saksassa kaikki voisi olla ihan vaan das.

Mitä järkeä tietää, onko feminiini vai maskuliini.

Samoin italiassa ja espanjassa ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Artikkeli ja pääte ilmaisee onko kyseessä eräs tyttö vai joku tietty tyttö. Minusta aika oleellinen asia keskustelussa.

Mut eihän suomessakaan näitä tarvita, puhutaan vaan että tyttö teki sitä tätä tota? Ovatko ruotsalaiset jotenkin yksinkertaisia jos eivät ymmärrä tätä: Sinisessä talossa asuu tyttö. Tyttö syö pullaa. Ihan kaikella lämmöllä ruotsalaisia kohtaan ;)

Kyllä sä suomessakin käytät ikään kuin vastaavia artikkeleita, mutta ne ilmoitetaan toisin, esim. joku/eräs/yksi/se/tuo. Noista sun esimerkkilauseista tollaisenaan ei esimerkiksi voi suoraan päätellä, puhutko koko ajan samasta tytöstä.

Joo mutta miksi suomalainen osaa päätellä että kyse useimmiten kuitenkin on siitä samasta tytöstä? Se tässä kysymyksessä on se pointtini!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Artikkeli ja pääte ilmaisee onko kyseessä eräs tyttö vai joku tietty tyttö. Minusta aika oleellinen asia keskustelussa.

Mut eihän suomessakaan näitä tarvita, puhutaan vaan että tyttö teki sitä tätä tota? Ovatko ruotsalaiset jotenkin yksinkertaisia jos eivät ymmärrä tätä: Sinisessä talossa asuu tyttö. Tyttö syö pullaa. Ihan kaikella lämmöllä ruotsalaisia kohtaan ;)

Ei kai kukaan oikeasti puhu noin. Sen sijaan joku voisi sanoa esim. "siinä Virtasia vastapäätä olevassa talossa asuu se yks tyttö joka syö pullaa".

Ahaa, että suvut ovat vain jäänteitä kauan sitten olleista merkityseroista? Olenkin miettinyt tätä kummallisuutta kauan.

Vierailija kirjoitti:

Sinisessä talossa asuu tyttö. Tyttö syö pullaa.

Ei voi tietää onko se sinisessä talossa asuva tyttö, joka syö pullaa vai joku muu. Ajattele vaikka sohvakeskustelua mainoskatkon aikana. Ensin näytetään sinistä valmistaloa ja tyttöä sen ikkunassa, jolloin sohvalla voi sanoa "Sinisessä talossa asuu tyttö". Sitten vaihtuu Pirkka-mainokseen, jossa tyttö syö pullaa - ihan eri tyttö. Muissa kielissä kumpaankin tyttöön viitattaisiin epämääräisessä muodossa.

Noista kielten kummallisuuksista: suomenkielestä puuttuu futuuri. Asia, joka jaksaa hämmentää suomea opiskelevia ulkomaalaisia. Miten suomeksi voi sanoa "syön tämän huomenna". Miksei yhtä hyvin "söin tämän huomenna"? "Tulen syömään / aion syödä tämän huomenna" ovat kömpelö tapa paikata futuurin puutetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Artikkeli ja pääte ilmaisee onko kyseessä eräs tyttö vai joku tietty tyttö. Minusta aika oleellinen asia keskustelussa.

Mut eihän suomessakaan näitä tarvita, puhutaan vaan että tyttö teki sitä tätä tota? Ovatko ruotsalaiset jotenkin yksinkertaisia jos eivät ymmärrä tätä: Sinisessä talossa asuu tyttö. Tyttö syö pullaa. Ihan kaikella lämmöllä ruotsalaisia kohtaan ;)

Sinisessä talossa asuu tyttö. Vs. Tuo tyttö asuu sinisessä talossa.

Yksinkertaisuutta on jos ei ymmärrä noiden lauseiden eroa. Kaikella lämmöllä ;).

Vierailija kirjoitti:

Saksassa kaikki voisi olla ihan vaan das.

Mitä järkeä tietää, onko feminiini vai maskuliini.

de, des, dem, den olisi kai se laiskan opiskelijan ratkaisu asiaan. hollantilaiset kai puhuu tollai. 

Vierailija kirjoitti:

Ahaa, että suvut ovat vain jäänteitä kauan sitten olleista merkityseroista? Olenkin miettinyt tätä kummallisuutta kauan.

niillä on ollut varmasti joku hyvä ja looginen käyttö, koska sillon ei ollut kouluja/kirjoja tai kielioppeja. joten ihmiset olisivat vain lopettaneet niiden käytön turhana muuten.