Mistä ja miten koirarodut on tulleet? Miksi koirasta on ylipäätänsä tehty edes lemmikki ja miten?
Koira polveutuu sudesta. Onko joskus kauan sitten joku ihminen/ihmiset päättäneet kesyttää suden ja näin sudesta saatu ihmiselle kaveri.
Mutta miten on tullu eri koirarotuja? Jos on vaan susi tai susia ja ne lisääntyy niin tulee susia. Ja kun taas ne sudet lisääntyy. tulee taas susia.
Miten ollaan saatu kultasianoutajia, terriereita, spanieleita jne? Mistä ne on tulleet?
Tai jos on aikoinaan risteytetty susi ja kojootti, tulee susikojootteja. Miten tästä kierteestä on päästy pois, että ollaan saatu jotain muitakin kuin suseja tai kojootteja?
Miten sudesta on evoluution myötä tullut muka koira?
Ja miksi on edes alettu jalostamaan mitään koiria? Miksi koira on lemmikki? Kuka sen on päättäny?
Kommentit (11)
Tuo vastauksesi ei selventänyt mitään.
Koiralla on jotenkin sellainen perimä (en osaa asiaa tämän tieteellisemmin esittää), joka edesauttaa erilaisten ulkonäköpiirteiden jalostumista. Lyhyessä ajassa voidaan saada korostettua jotain tiettyä piirrettä. Olen lukenut, että ensimmäinen ulkonäköpiirre, joka koiralle olisi jalostettu, on kippurahäntä, jonka avulla koirat erottuvat susista. Senkin oon lukenut, ettei koira polveudu tästä eurooppalaisesta sudesta, vaan jostain aasialaisesta sudesta, joka on hyvin erilainen kuin eurooppalainen sukulaisensa.
Siis tarkoitin koirasta ei tehty lemmikkiä, sudet viihtyivät ihmisten lähellä koska jämiä löytyi ja sosiaalisimmat sudet kasvoivat koiriksi. Koirarodut on uusia juttuja ja enimmäkseen ihmisten jalostuksen syytä.
Niin... siis susista rohkeimmat ja luottavaisimmat on hakeutuneet itse ihmisen lähelle. Ihmiset ovat suosineet tietynlaisia susia, jolloin tietyt piirteet on korostuneet, ja hiljalleen niistä on muodostunut koiria.
Tölsystä tuli joskus dokkari, jossa jalostettiin sinikettuja. Jalostettavat eläimet päätettiin kesyyntymisen perusteella. Oli kaksi ryhmää, hyvin kesyyntyneet joita paritettiin keskenään, ja villeinä pysyneet joita paritettiin keskenään. Jo parissa sukupolvessa kesyjen pennuissa alkoi näkyä värien vaihtalua, ja muistaakseni jopa luppakorvaisuutta. Villien pennut pysyivät "normaalin näköisinä" sinikettuina.
Noista erinäköisistä kun sitten lähdetään pariuttamaan vaikka luppakorvaisia niin siitä se lähtee etenemään. Ilmeisesti kesyyntyminen on jollain tavalla geeneissä niin, että niiden pariuttaminen alkaa näkyä myös ulkonäössä. Siitähän koirakin kait on lähtöisin. Eri puolilla maailmaa alettu risteyttää kesyyntyneitä susia. Lisäksi mutaatiot vaikuttavat. Jalostuksessa ei ole ollenkaan erikoista risteyttää sisaruksia keskenään jos sisaruksilla molemmilla on toivottu ominaisuus, varsinkin jalostuksen alkutaipaleella.
Vierailija kirjoitti:
Tölsystä tuli joskus dokkari, jossa jalostettiin sinikettuja. Jalostettavat eläimet päätettiin kesyyntymisen perusteella. Oli kaksi ryhmää, hyvin kesyyntyneet joita paritettiin keskenään, ja villeinä pysyneet joita paritettiin keskenään. Jo parissa sukupolvessa kesyjen pennuissa alkoi näkyä värien vaihtalua, ja muistaakseni jopa luppakorvaisuutta. Villien pennut pysyivät "normaalin näköisinä" sinikettuina.
Noista erinäköisistä kun sitten lähdetään pariuttamaan vaikka luppakorvaisia niin siitä se lähtee etenemään. Ilmeisesti kesyyntyminen on jollain tavalla geeneissä niin, että niiden pariuttaminen alkaa näkyä myös ulkonäössä. Siitähän koirakin kait on lähtöisin. Eri puolilla maailmaa alettu risteyttää kesyyntyneitä susia. Lisäksi mutaatiot vaikuttavat. Jalostuksessa ei ole ollenkaan erikoista risteyttää sisaruksia keskenään jos sisaruksilla molemmilla on toivottu ominaisuus, varsinkin jalostuksen alkutaipaleella.
Joo, muistan tän, oli kyllä mielenkiintoinen juttu!
Kesyyntyminen muuttaa eläimen ulkonäköä. En muista kuka ja millä vuosisadalla/kymmenellä havaitsi tämän tarhaketuilla, kun yritti jalostaa niille mahdollisimman sopuisaa luonnetta (jotta ketut olisi helppoja käsitellä eikä pelkäisi ihmistä) Muutaman sukupolven jälkeen alkoi esiintyä kippurahäntää, luppakorvaa, valkoista väriä jne. Eli nämä ovat seurausta siitä, kun peukaloidaan luonnon valintaa ja ihminen rajoittaa eläinten lisääntymistä. Mutaatiota siis.
Samaa kautta sudenkin ulkonäkö on muuttunut.
Nyky tiedon mukaan susi kesyyntyi itse kun huomasi että ihmisten lähellä on helppoa ruokaa (metsästys jätteitä, puuroa, mitä lie ruoan tähteitä)
Ihminen taas huomasi että suden läsnä olosta on hyötyä (hälyttää jos joku lähestyy)
Joku keksi ehkä ottaa asumaan kanssaan pennun ja/tai lähti metsällekin suden kansa.
Alkuun jalostus on ollut vain käyttöä varten. On annettu vain parhaiten (ihmisen apuna) metsästävien susien lisääntyä. Tai parhaiten vartioivien, paimentavien, suojelevien jne.
Susillahan on taidot noihin kaikkiin ja se toteuttaa niitä tasapuolisesti sen mitä luonnossa tarvitsee.
Ihmisen puuttumisella lisääntymiseen näitä ominaisuuksia on saatu korostettua siten, että koiraroduilla erot ovat jo hyvin selviä niin taitojen kuin koiran kiinnostuksenkin puolesta toteuttaa jotakin viettiä.
Esim. susi väijyy ja paimentaa metsästys tilanteessa, mutta se on osa saaliin kaatamista. Bordercollielle se on erittäin voimakas vietti toimia. Äärimmilleen viety, eikä lampaan kimppuun käyvä bordercollie saa jatkaa lisääntymistä - vain parhaiten ihmisen ohjauksen alla toimivat koirat saavat jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kesyyntyminen muuttaa eläimen ulkonäköä. En muista kuka ja millä vuosisadalla/kymmenellä havaitsi tämän tarhaketuilla, kun yritti jalostaa niille mahdollisimman sopuisaa luonnetta (jotta ketut olisi helppoja käsitellä eikä pelkäisi ihmistä) Muutaman sukupolven jälkeen alkoi esiintyä kippurahäntää, luppakorvaa, valkoista väriä jne. Eli nämä ovat seurausta siitä, kun peukaloidaan luonnon valintaa ja ihminen rajoittaa eläinten lisääntymistä. Mutaatiota siis.
Samaa kautta sudenkin ulkonäkö on muuttunut.
Nyky tiedon mukaan susi kesyyntyi itse kun huomasi että ihmisten lähellä on helppoa ruokaa (metsästys jätteitä, puuroa, mitä lie ruoan tähteitä)
Ihminen taas huomasi että suden läsnä olosta on hyötyä (hälyttää jos joku lähestyy)
Joku keksi ehkä ottaa asumaan kanssaan pennun ja/tai lähti metsällekin suden kansa.Alkuun jalostus on ollut vain käyttöä varten. On annettu vain parhaiten (ihmisen apuna) metsästävien susien lisääntyä. Tai parhaiten vartioivien, paimentavien, suojelevien jne.
Susillahan on taidot noihin kaikkiin ja se toteuttaa niitä tasapuolisesti sen mitä luonnossa tarvitsee.
Ihmisen puuttumisella lisääntymiseen näitä ominaisuuksia on saatu korostettua siten, että koiraroduilla erot ovat jo hyvin selviä niin taitojen kuin koiran kiinnostuksenkin puolesta toteuttaa jotakin viettiä.
Esim. susi väijyy ja paimentaa metsästys tilanteessa, mutta se on osa saaliin kaatamista. Bordercollielle se on erittäin voimakas vietti toimia. Äärimmilleen viety, eikä lampaan kimppuun käyvä bordercollie saa jatkaa lisääntymistä - vain parhaiten ihmisen ohjauksen alla toimivat koirat saavat jatkaa.
Se oli joku neuvostoliittolainen tutkija.
Koira voi tehdä pentuja kaksivuotiaana. Kun susi tuli ihmisen kumppaniksi 10 000 vuotta sitten, on siinä ehditty tehdä 5 000 kertaa jalostustyötä haluttuihin suuntiin. Lisäksi koirat ovat puolivilleinä yhtyneet vielä monet kerrat tuon 10 000 vuoden aikana lähisukulaisiinsa, mistä on tullut lisää erilaista perimää eri suunnille.
Koirat vaan hengaili ihmisten lähellä ja meistä tuli kavereita. Sitten ihminen meni metsään ja alkoi jalostamaan koirarotuja, mitä erikoisempi ja epäkäytännöllisempi sitä parempi.