Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen niin väsynyt tähän raskauteen.
07.07.2016 |
olisipa jo syksy ja vauva syntyisi.
Halusimme ison perheen ja saimme ensimmäisen lapsemme kun olin 18. 1v 4kk myöhemmin syntyi toinen.
Kolmatta ei sitten tullutkaan.
Lääkärissä kävimme, mutta ei aloitettu hoitoja. Olimme onnellisia kahdesta lapsesta ja ajattelimme, että näin se sitten on tarkoitettu.
Tyhjän pesän syndroomaa helpottamaan olemme ottaneet karvaisia lapsia. Niitä on tässä vuosien aikana kertynyt :). 3 koiraa ja kissa.
Nyt kuopus on 8 vuotias, helmikuussa tein positiivisen raskaustestin ja vauvan pitäisi syntyä lokakuun alussa.
Tämä tuntuu pieneltä ihmeeltä. Olen niin onnellinen kuin ihminen vain voi olla.
Nyt alkaa kuitenkin tuntua että tämä raskaus vie kohta hengen. Tai ainakin olen lokakuussa vain pieni ihmisraunio jos olo ei ala helpottamaan.
Pahoinvointi on ollut päivittäistä. Eikä se ole aamupahoinvointia vaan ihan koko päiväistä.
Melkein kaikki ruoka oksettaa.
Aamuisin saan syötyä smoothien(maitoa ja viime syksyn marjoja). Illalla maistuu hedelmät. Nekin pitää syödä pieninä paloina ja hitaasti, muuten oksennan.
Päivällä saan melko usein salaatin pysymään sisällä. Siinä minun ruokavalioni tältä vuodelta.
Vaikka vatsa on kasvanut, on paino silti pudonnut. En vain saa ruokaa kestämään sisällä.
Haasteita aiheuttaa myös alhainen hemoglobiini ja raudan imeytymishäiriö. Väsyttää niin, että voisin nukkua viikon putkeen. Ja olen tässä raskauden aikana päässyt tutustumaan vähän liiankin monen kaupan lattiaan. Pyörtyilen millon mihinkin, useimmiten kassajonossa. En enää uskalla yksin lähteä mihinkään kun huono olo voi tulla milloin vain.
Vauva voi onneksi hyvin. On hyvin aktiivinen kuperkeikkailija ja potkuista päätellen tuleva jalkapalloilija. Kasvaa hyvin ja kaikki on kunnossa.
Halusin vain avautua ja marista jollekkin.
Läheisille ei voi puhua, vastaus on aina "Ensin kaipasit monta vuotta vauvaa ja nyt kun se on tulossa, et kestä muutamaa pientä raskausoiretta"
Mies onneksi ymmärtää ja tukee, mutta huomaan häntäkin ärsyttävän kun olen niin uupunut etten jaksa mitään.
Seuraava neuvola on elokuun alussa. Jos silloin ei ole uusi rautalisä tehonnut, saan rautaa suoraan suoneen. Jos sekään ei auta, on seuraava vaihtoehto verensiirto. Toivottavasti alkaisi hemoglobiini nousemaan niin loppuisi ainakin tuo pyörtyily.
Kommentit (8)
voit antaa raskautesi minulle
terv. lapseton jo vuosia, toivo alkaa hiipua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varaa neuvolaan aika jo aiemmaksi. Ihan vaan juttelun takia. Pääset puhumaan pahasta olosta ym. ja ehkä jopa saat jotain helpotusta asiaan.
Läheisille voit sanoa, että pelkäät vauvan voinnin puolesta, kun et saa syötyä ja paino putoaa. Ehkä he ymmärtävät paremmin sitten.
Äitilläni helpotti jatkuvaan pahoinvointiin teen juominen aamuisin. Sängyssä joi makuullaan ennenkuin nousi ylös.
Itsellä ainut mikä nosti hb ylemmäs oli tomaatti.
Tsemppiä ap! Varmasti raskasta aikaa, toivottavasti olosi helpottaa vielä kesän aikana ja jaksat paremmin. Inhottavaa, että läheiset suhtautuvat ajatuksiisi noin - nythän juuri kaipaisit tukea ja kannustusta. Vaikka lasta olisikin toivonut jo monta vuotta, ei se sitä tarkoita etteikö raskautta saisi kokea raskaaksi. Tottakai saa ja hyvä olisi jos jonkun kanssa/jonnekin saat purkaa oloasi. Olisi sitten edes tänne av:lle (täällä vaan voi saada epäasiallisia vastauksia, joten Varaudu).
Itse olen raskaana myös, laskettu aika meni juuri ja tässä jännitellään (turhautuneenakin), koska synnytys alkaa. Kyllä se lokakuu koittaa vielä sinullekin! Voimia täältä! :-)
Kiitos tsemppiviesteistä ja vinkeistä.
Tämä on jo neljäs eri rautalisä merkki mitä kokeilen. Kaikista olen syönyt tuplamäärää, mutta ei ole hemo noussut mihinkään.
Olen kokeillut obsidania, retaferia, yhden nimeä en edes muista. Nyt menossa floradix.
Onneksi on jo yli puolenvälin. Kyllä se tästä.
Välillä vaan on huonoja hetkiä ja ahdistaa kun mitään ei jaksa.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä sentään olet raskaana, läheskään kaikille ei sitä suoda.
Voi että mua ärsyttää tämänkaltaiset viestit. Olen pahoillani, jos sinä kärsit lapsettomuudesta. Toivottavasti onni potkii vielä teitäkin. Mutta tuolla ajattelumallilla mistään ei saisi olla harmissaan - aina jollain menee huonommin. Mitä jos sinullekin sanottaisiin, että sinä sentään saat ruokaa syödäksesi, kaikille sitä ei suoda.
Miettisit vähän.
T. 5
Alue: Aihe vapaa
Voimia! <3 En oo ite kokenut raskauspahoinvointia tms. niin en ehkä oo paras tukija siltä kannalta. Rautalisiä oon alhaisen hemon takia joutunut syömään muutenkin kun raskaana ollessa. Voisiko tehota eri merkkinen lisä ja/tai isompi annos? Itse (lääkärin määräyksellä) obsidania 200mg päivässä raskausaikana syöneenä, normiannos puolet vähemmän siis.