Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
17v ja 29v parisuhde. Mielipiteesi?
06.07.2016 |
Olen itse 17v nuori naisen alku ja ihastunut 29v mieheen. Ihastusta on kestänyt jo 2v ajan, siitä lähtien kun tutustuttiin ensimmäisen kerran. Minä tein aloitteen. Mies vähän vaikeroi aluksi kaveruuttakin nuoren ikäni takia, mutta lopulta huomattiin et tullaan hyvin toimeen ja ollaan siitä lähtien oltu ystäviä. Meitä yhdistää moni asia, tykätään toistemme ulkonäöstä. Luonteiltamme ollaan hyvin samanlaisia, hyväntahtoisia, vilkkaita, tunteellisia - mutta ei silti mitään nössöjä, ystävällisiä, avoimia, sosiaalisia. Meitä yhdistää myös samanlaiset taustat, miehen vanhemmat on eronnu, miehen isä ei oo ollu läsnä, äiti alkoholisti, mies käyttäny huumeita, tehny rikoksia ja istunu linnassa. Mun vanhemmat on eronnu, äiti on hylänny mut ollessani 7v, isä entinen alkoholisti, minut on huostaanotettu, mua on kiusattu. Ymmärrettiin miehen kanssa toisiamme ja pystyttiin myös tukemaan toisiamme. Tällä hetkellä meillä on kaikki hyvin. Haaveilen myös nuorena äidiksi tulosta, siinä parikymppisenä ja luulen että se onnistuu paremmin vanhemman miehen kanssa. Tää mies on mun sielunkumppani ja ajattelin kysyä enskuussa tahtoisiko hän alkaa seurustelemaan mun kanssa. :) <3
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antaa mennä vaan. Ihan normaalia. Onnea parisuhteelle!
Kiitos.
Kyllä suhde voi toimia mutta aika haasteellista se on. Huomattavasti vanhemmasta miehestä tulee helposti eräänlainen isänkorvike eikä se ole suhteen kestävyyden kannalta hyvä asia. Uskon että ystävinä teillä on enemmän ja pidempiaikaisesti annettavaa toisillenne.
Vierailija kirjoitti:
Hyi saatana.
Mistä hyvästä tämä? jos kaks ihmistä on toistensa kanssa onnellisia ja joo, meidän parisuhde ois erilainen, mutta juuri sellasta olen kaivannutkin elämääni! Meille on myös tapahtunu lapsuudessa paljon rankkoja asioita, joista kaikkiin ei olla todellakaan voitu vaikuttaa, se on muokannu meistä tälläsiä kun ollaan. Ei me silti pahoja ihmisiä olla, joten tuollanen haistattelu on ihan turhaa! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis en näe ongelmaa tuossa iässä... Mutta.. Teidän kummankaan perhetaustat eivät ole oikein hyviä. Ymmärrän hyvin, että näet tuon samanlaisen historian jotenkin positiivisena asiana teitä yhdistävänä. Itse taas näkisin asian niin, että jos molempien suvuissa ja teillä itsellään on päihdetaustaa, niin se on todella huono asia. Myöskään tuo ero tausta ei todellakaan ole positiivista. Anteeksi yleistykseni, mutta omien kokemuksieni mukaan mies, jonka isä on jättänyt perheensä jättää itsekkin perheensä helposti. Se voi olla miehestä hyvä ratkaisu raskaaseen lapsiperhe elämään "koska tekihän isäkin niin"...
Nuorena (ja varmasti nättinä) naisena voit iskeä itsellesi paremmallakin taustalla olevan miehen. Vaikka sitten vanhemman, jos siltä tuntuu.
Tuosta linnasta istumisesta vielä, niin suomessa pitää olla yleensä aika kova rikollinen, että linnaan joutuu.. Sitä edeltää yleensä ehdollinen, yhdyskuntapalvelus jne lievemmät rangaistukset ja jos linnaan lähtö tulee niin on pitänyt tehdä TODELLA paljon rikoksia tai sitten TODELLA vakavia rikoksia. Ei kai vaan väkivalta rikoksia??? Monesti on niin, että väkivaltarikolliset uusivat tekonsa...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suhde voi toimia mutta aika haasteellista se on. Huomattavasti vanhemmasta miehestä tulee helposti eräänlainen isänkorvike eikä se ole suhteen kestävyyden kannalta hyvä asia. Uskon että ystävinä teillä on enemmän ja pidempiaikaisesti annettavaa toisillenne.
Aika näyttää. :) mutta mitä isän korvikkeella tekisin, kun kuitenkin 15-vuotiaana sain isän uudestaan takasin elämääni ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro 7 vielä jatkaa. Pohdi myös sitä milloin mies on lopettanut rikollisen elämän tavan. Tyyliin jos 25 veenä on vielä rötöstellyt, niin minusta tuo 4 vuoden "kuivilla olo" ei kerro vielä oikein mitään. Eri asia on jos hölmöilyt on loppunut tyyliin 23 vuotiaana tai ennen. Ymmärrän hyvin, että nuorena 15-20 vuotiaana hölmöillään, mutta jos vielä 25 vee hölmöilee, niin se kertoo jotain ihmisen perusluonteesta ja ihmisen perusluonne ei juurikaan muutu iän karttuessa...
Nro 7 jatkaa vielä paasaamista... Mutta on surullista nähdä niitä, jotka ovat nuorena perustaneet perheen tällaisen ns. "jännä miehen" kanssa, ja sitten muutaman lapsen jälkeen huomattukin, etteihän tämä niin jännää ollutkaan. Mies jättää velvollisuutensa hoitamatta ja nainen sitten penniä venyttämällä yrittää elättää itsensä ja lapsensa, eikä mies maksa senttiäkään elatusmaksua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis en näe ongelmaa tuossa iässä... Mutta.. Teidän kummankaan perhetaustat eivät ole oikein hyviä. Ymmärrän hyvin, että näet tuon samanlaisen historian jotenkin positiivisena asiana teitä yhdistävänä. Itse taas näkisin asian niin, että jos molempien suvuissa ja teillä itsellään on päihdetaustaa, niin se on todella huono asia. Myöskään tuo ero tausta ei todellakaan ole positiivista. Anteeksi yleistykseni, mutta omien kokemuksieni mukaan mies, jonka isä on jättänyt perheensä jättää itsekkin perheensä helposti. Se voi olla miehestä hyvä ratkaisu raskaaseen lapsiperhe elämään "koska tekihän isäkin niin"...
Nuorena (ja varmasti nättinä) naisena voit iskeä itsellesi paremmallakin taustalla olevan miehen. Vaikka sitten vanhemman, jos siltä tuntuu.
Tuosta linnasta istumisesta vielä, niin suomessa pitää olla yleensä aika kova rikollinen, että linnaan joutuu.. Sitä edeltää yleensä ehdollinen, yhdyskuntapalvelus jne lievemmät rangaistukset ja jos linnaan lähtö tulee niin on pitänyt tehdä TODELLA paljon rikoksia tai sitten TODELLA vakavia rikoksia. Ei kai vaan väkivalta rikoksia??? Monesti on niin, että väkivaltarikolliset uusivat tekonsa...
Pahin rikos minkä mies on tehnyt on tapon yritys. Mutta se tapahtui huumehuuruisina aikoina ja liittyi velanperintään. Ei mies tekis enää semmosta, kun ei oo pää sekasin ja alamaailmassa nyt valitettavasti niitä velkoja peritään vähän kovemmin keinoin kun Nordean pankkikonttorissa, koska moni nilkki ei maksa velkojaan vaikka kuinka nätisti pyytäis useamman kerran.. Ymmärrän myös et ihmiset näkee asiat eri tavalla, mun näkemys taas on se et sellanen ihminen joka ei oo kokenu näitä asioita mitä me ollaan, niin syyllistää meidänlaisia hyvin helposti luuseri reppanoiksi, koska oma elämä on heillä ollu liian helppoa, eikä semmosen ihmisen kanssa oo kiva olla joka aliarvioi...
Vierailija kirjoitti:
Nro 7 jatkaa vielä paasaamista... Mutta on surullista nähdä niitä, jotka ovat nuorena perustaneet perheen tällaisen ns. "jännä miehen" kanssa, ja sitten muutaman lapsen jälkeen huomattukin, etteihän tämä niin jännää ollutkaan. Mies jättää velvollisuutensa hoitamatta ja nainen sitten penniä venyttämällä yrittää elättää itsensä ja lapsensa, eikä mies maksa senttiäkään elatusmaksua...
Mä en oo rupeemassa miehen kanssa suhteeseen sen takia, et hän ois jotenkin jännä, vaan hänen luonteensa takia ja et hän on todella komea mun mielestä, vaikka mies on tehny virheensä, hänellä on hyvä sydän. Mä tiedän tämän, koska tunnen hänet! :) mies on tällä hetkellä ollut vuoden ajan korvaushoidossa ja vuoteen ei ole myöskään tehnyt rikoksia, se on vielä aika vähän aikaa, mut jostain sitä on lähettävä liikkeelle. Tässä kuitenkin pari vuotta ootettu jo toisiamme ja siinä on ollu ihan tarpeeks oottamista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pitäisin tämän miehen ihan ystävänä. Etsisin lapsieni isäksi jonkun toisen. Mutta tämä läheinen ystävä olisi aina olemassa minua varten silloin, kun haluan vertaistukea ja ymmärrystä.
Parisuhteet eivät ole aina helppoja ja eroaminen on tavallista. Ystävistä sen sijaan ei erota. Ja entä, jos hän ei haluakaan alaikäistä tyttöystävää?
Sinuna en puhuisi miehelle mitään seurustelusta. Kunhan olette ja elätte yhdessä. Ja kuka tietää - ehkä jonain päivänä teistä tuleeko pariskunta.
17&29 ei ehkä toimi niin hyvin kuin esim. 25&37. Sama ikäero, mutta erilaiset erot elämänkokemuksessa. 17v. ei voi olla yhtä kokenut kuin 29v. mutta 25v. voi olla jopa kokeneempi kuin 37v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis en näe ongelmaa tuossa iässä... Mutta.. Teidän kummankaan perhetaustat eivät ole oikein hyviä. Ymmärrän hyvin, että näet tuon samanlaisen historian jotenkin positiivisena asiana teitä yhdistävänä. Itse taas näkisin asian niin, että jos molempien suvuissa ja teillä itsellään on päihdetaustaa, niin se on todella huono asia. Myöskään tuo ero tausta ei todellakaan ole positiivista. Anteeksi yleistykseni, mutta omien kokemuksieni mukaan mies, jonka isä on jättänyt perheensä jättää itsekkin perheensä helposti. Se voi olla miehestä hyvä ratkaisu raskaaseen lapsiperhe elämään "koska tekihän isäkin niin"...
Nuorena (ja varmasti nättinä) naisena voit iskeä itsellesi paremmallakin taustalla olevan miehen. Vaikka sitten vanhemman, jos siltä tuntuu.
Tuosta linnasta istumisesta vielä, niin suomessa pitää olla yleensä aika kova rikollinen, että linnaan joutuu.. Sitä edeltää yleensä ehdollinen, yhdyskuntapalvelus jne lievemmät rangaistukset ja jos linnaan lähtö tulee niin on pitänyt tehdä TODELLA paljon rikoksia tai sitten TODELLA vakavia rikoksia. Ei kai vaan väkivalta rikoksia??? Monesti on niin, että väkivaltarikolliset uusivat tekonsa...
Pahin rikos minkä mies on tehnyt on tapon yritys. Mutta se tapahtui huumehuuruisina aikoina ja liittyi velanperintään. Ei mies tekis enää semmosta, kun ei oo pää sekasin ja alamaailmassa nyt valitettavasti niitä velkoja peritään vähän kovemmin keinoin kun Nordean pankkikonttorissa, koska moni nilkki ei maksa velkojaan vaikka kuinka nätisti pyytäis useamman kerran.. Ymmärrän myös et ihmiset näkee asiat eri tavalla, mun näkemys taas on se et sellanen ihminen joka ei oo kokenu näitä asioita mitä me ollaan, niin syyllistää meidänlaisia hyvin helposti luuseri reppanoiksi, koska oma elämä on heillä ollu liian helppoa, eikä semmosen ihmisen kanssa oo kiva olla joka aliarvioi...
Noniin sillä tavalla, ei mitään sen vakavanmpaa, eli yrittänyt vain tappaa ja kun vielä oli huumehöyryissä niin eihän tuo nyt niin vakavaa ole. Tuossakun puhut Nordeasta, niin minulle tulee vaikutelma, että ikäänkuin hyväksyt miehen tekemiset, tyyliin: "tällainen on nyt vaan näissä piireissä tapana"..
Ymmärrän tuon sinun ajatusmaailman, että "kukaan muu ei ymmärrä minua" (siis kuin tällaisen taustan omaava). Kuuleppa minä en todellakaan arvioi sinua reppanaksi, SINÄ olet nuori ihminen, jolla on elämä edessä ja sinä voit omilla ratkaisuillasi vaikuttaa siihen millainen elämästäsi tulee. Sinä itse alennat itsesi reppanaksi kun hyväksyt ajatuksen, ettei kumppaniksesi kelpaa muuta kuin tällainen "jännä mies". Minä annan sinulle neuvon, jolla voit todella päästä pitkälle. ja tässä se tulee: Sinä olet selvinnyt hienosti vaikka elämäsi on ollut vaikeaa, sinä et kaipaile muita ymmärtämään sinun historiaasi, koska olet sen käsitelty ja voit astua vahvana kohti aikuisuutta ja tulevaisuutta. Tulevaisuutta, jossa kelpuutat kuppaniksesi vain hyvän ja vastuullisen miehen, sellaisen, jonka tiedät että hän huolehtii velvollisuuksistaan.
Ja jos kaipaat vielä tällaista saman tyylisen historian omaavaan "ymmärtäjää" niin kuten tuolla edellä joku sanoi, säilytä tämä suhde kaverisuhteena, niin se kantaa paljon pidemmälle.
Ja vielä yksi neuvo. Lue itsellesi sellainen ammatti, jolla työllisyt hyvin. Voi olla, että opiskeljuistasi johtuen, et ole valmis vielä tasan 20 vuotiaana, mutta tällä ei ole yhtään mitään väliä. Olet nuori äiti vaikka saisit lapsesi 22,23,24,25 jne vuotiaana. Mutta sinun tulevaisuutesi kannalta sillä voi olla todella suuri merkitys, jos viitsit hoitaa opiskelusi kunnolla loppuun asti, vaikka lapsen hankinta viivästyisi sen takia vuoden tai pari...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
p.s muista myös, että tuo laatimasi galluppi on harhaanjohtava, olet muitoillut kysymykset siihen malliin, että saisit itseäsi miellyttävän lopputuloksen. Ja mikä tärkeintä tässä sinun tilanteessasi tuolla miehen iällä ei ole merkitystä. Minusta olisi ihan jees, että alkaisit yksiin, jonkin kunnollisen asiansa hoitavan 35 vuotiaan kanssa ja perustaisit perheen.. Mutta tuo miehen historia.... No olen varoittanut sinua. Haluan sanoa vielä sen, että vaikka minä kirjoitan aika kärkkäästi, niin haluan vain vilpittömästi sinun nuoren elämänsä alussa olevan naisen parasta.
Vierailija kirjoitti:
Minä pitäisin tämän miehen ihan ystävänä. Etsisin lapsieni isäksi jonkun toisen. Mutta tämä läheinen ystävä olisi aina olemassa minua varten silloin, kun haluan vertaistukea ja ymmärrystä.
Parisuhteet eivät ole aina helppoja ja eroaminen on tavallista. Ystävistä sen sijaan ei erota. Ja entä, jos hän ei haluakaan alaikäistä tyttöystävää?
Sinuna en puhuisi miehelle mitään seurustelusta. Kunhan olette ja elätte yhdessä. Ja kuka tietää - ehkä jonain päivänä teistä tuleeko pariskunta.
17&29 ei ehkä toimi niin hyvin kuin esim. 25&37. Sama ikäero, mutta erilaiset erot elämänkokemuksessa. 17v. ei voi olla yhtä kokenut kuin 29v. mutta 25v. voi olla jopa kokeneempi kuin 37v.
Ehdotin sillon 15-vuotiaana jo miehelle seurustelua kun hän oli 27-vuotias, mutta hän oli vielä silloin että eieieieiiii... sitten kun puhuttiin aiheesta enemmän, niin mies sanoi et mun täytyis olla vähintään 20-vuotias et hän alottais suhteen mun kanssa. Kyllä mä tiedän, että mies pitää mua kauniina ja on kehunut todella ihanaksi muijaksi, mutta epäröinyt aina tuon mun iän takia vähän ja sitten kun on vielä sellaisia kusipäisiä kavereita jotka on painostanu sitä että mies ei sais olla missään tekemisissä mun kanssa! Nämä kusipäät ovat aiheuttaneet stressiä meille molemmille ja oon ollu hyvin vihanen heille, koska stressi ei tee miehen terveydelle hyvää ja kun jotain ihmistä todella rakastaa, siitä haluaa huolehtia! . En todellakaan rupea odottamaan enää 25-vuotiaaks asti ja mieskin seurustelun aloittamis vaiheessa ois sillon jo 37v, isäksi tullessa päälle 40v... :D juu ei se toimi niin. 2 vuotta oon tuhlannu elämästäni odottamiselle ja mun mielestä elämä ei oo odottamista varten, vaan elämistä, joten mä oon ollu nyt tarpeeks kärsivällinen ja jos se ei miehelle kelpaa ja rupeaa nipottamaan esim vuodesta, kun oon vuoden ajan vielä ala-ikänen... niin sittenpähän menettää minut. :) eikä voi muuta sanoa kuin että oma moka. Vaikka oon 17-vuotias, niin musta tulis tälläkin hetkellä erittäin hyvä, välittävä, rakastava ja järkevä tyttöystävä, jos heittää sen sitten menemään niin se on aika haista paska juttu...
Tekeekö tämä mies jotain töitä, vai onko hän niin sanottu sosiaalipummi?
Sosiaalipummi jännä mies on ainoa mies tyyppi joka kelpaisi lasteni isäksi. LOL
Aika haista paska juttu on myös se, että nuori tyttö haluaa ehdoin tahdoin linnakundin ja raskasta väkivalta taustaa omaavan miehen kumppanikseen ja lastensa isäkseen. Voi voi sanon minä... Mutta hei anna palaa! Ja hyvää loppuelämää sinulle ja tuleville lapsillesi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis en näe ongelmaa tuossa iässä... Mutta.. Teidän kummankaan perhetaustat eivät ole oikein hyviä. Ymmärrän hyvin, että näet tuon samanlaisen historian jotenkin positiivisena asiana teitä yhdistävänä. Itse taas näkisin asian niin, että jos molempien suvuissa ja teillä itsellään on päihdetaustaa, niin se on todella huono asia. Myöskään tuo ero tausta ei todellakaan ole positiivista. Anteeksi yleistykseni, mutta omien kokemuksieni mukaan mies, jonka isä on jättänyt perheensä jättää itsekkin perheensä helposti. Se voi olla miehestä hyvä ratkaisu raskaaseen lapsiperhe elämään "koska tekihän isäkin niin"...
Nuorena (ja varmasti nättinä) naisena voit iskeä itsellesi paremmallakin taustalla olevan miehen. Vaikka sitten vanhemman, jos siltä tuntuu.
Tuosta linnasta istumisesta vielä, niin suomessa pitää olla yleensä aika kova rikollinen, että linnaan joutuu.. Sitä edeltää yleensä ehdollinen, yhdyskuntapalvelus jne lievemmät rangaistukset ja jos linnaan lähtö tulee niin on pitänyt tehdä TODELLA paljon rikoksia tai sitten TODELLA vakavia rikoksia. Ei kai vaan väkivalta rikoksia??? Monesti on niin, että väkivaltarikolliset uusivat tekonsa...
Pahin rikos minkä mies on tehnyt on tapon yritys. Mutta se tapahtui huumehuuruisina aikoina ja liittyi velanperintään. Ei mies tekis enää semmosta, kun ei oo pää sekasin ja alamaailmassa nyt valitettavasti niitä velkoja peritään vähän kovemmin keinoin kun Nordean pankkikonttorissa, koska moni nilkki ei maksa velkojaan vaikka kuinka nätisti pyytäis useamman kerran.. Ymmärrän myös et ihmiset näkee asiat eri tavalla, mun näkemys taas on se et sellanen ihminen joka ei oo kokenu näitä asioita mitä me ollaan, niin syyllistää meidänlaisia hyvin helposti luuseri reppanoiksi, koska oma elämä on heillä ollu liian helppoa, eikä semmosen ihmisen kanssa oo kiva olla joka aliarvioi...
Noniin sillä tavalla, ei mitään sen vakavanmpaa, eli yrittänyt vain tappaa ja kun vielä oli huumehöyryissä niin eihän tuo nyt niin vakavaa ole. Tuossakun puhut Nordeasta, niin minulle tulee vaikutelma, että ikäänkuin hyväksyt miehen tekemiset, tyyliin: "tällainen on nyt vaan näissä piireissä tapana"..
Ymmärrän tuon sinun ajatusmaailman, että "kukaan muu ei ymmärrä minua" (siis kuin tällaisen taustan omaava). Kuuleppa minä en todellakaan arvioi sinua reppanaksi, SINÄ olet nuori ihminen, jolla on elämä edessä ja sinä voit omilla ratkaisuillasi vaikuttaa siihen millainen elämästäsi tulee. Sinä itse alennat itsesi reppanaksi kun hyväksyt ajatuksen, ettei kumppaniksesi kelpaa muuta kuin tällainen "jännä mies". Minä annan sinulle neuvon, jolla voit todella päästä pitkälle. ja tässä se tulee: Sinä olet selvinnyt hienosti vaikka elämäsi on ollut vaikeaa, sinä et kaipaile muita ymmärtämään sinun historiaasi, koska olet sen käsitelty ja voit astua vahvana kohti aikuisuutta ja tulevaisuutta. Tulevaisuutta, jossa kelpuutat kuppaniksesi vain hyvän ja vastuullisen miehen, sellaisen, jonka tiedät että hän huolehtii velvollisuuksistaan.
Ja jos kaipaat vielä tällaista saman tyylisen historian omaavaan "ymmärtäjää" niin kuten tuolla edellä joku sanoi, säilytä tämä suhde kaverisuhteena, niin se kantaa paljon pidemmälle.
Ja vielä yksi neuvo. Lue itsellesi sellainen ammatti, jolla työllisyt hyvin. Voi olla, että opiskeljuistasi johtuen, et ole valmis vielä tasan 20 vuotiaana, mutta tällä ei ole yhtään mitään väliä. Olet nuori äiti vaikka saisit lapsesi 22,23,24,25 jne vuotiaana. Mutta sinun tulevaisuutesi kannalta sillä voi olla todella suuri merkitys, jos viitsit hoitaa opiskelusi kunnolla loppuun asti, vaikka lapsen hankinta viivästyisi sen takia vuoden tai pari...
Valmistun ammattiin 19-vuotiaana. Enkä vähättele mieheni tekoja tai hyväksy niitä, mutta tosi asia kun on myös se että alamaailmassa toimitaan noin ja jokainen aikuinen joka alamaailmaan lähtee, eikä kanna vastuuta tietyistä asioista, niin siel asiat hoidetaan tietyllä tavalla. Jos mun mies ei ois toiminu tuolla tavalla, hänen oma uskottavuus ois menny ja hän ois sillon voinu olla vaarassa. Onneks noista huonoista kuvioista on kuitenkin päässy nyt eroon ja mies katuu itekkin selvin päin sitä mitä meni tekemään.. Huumeet muutti hänen persoonan. Ja onni oli, ettei se tyyppi myöskään kuollu !
Alue: Aihe vapaa
up