Lue keskustelun säännöt.
Työtön puoliso ja vuokranmaksu
04.07.2016 |
Lyhyesti, olemme naimisissa ja yksi lapsi. Olen ollut työtön 6 kk ja sitä ennen kotona lastamme hoitamassa. Suhteemme on huono ja haluaisin erota, työttömyys ja rahattomuus stressaa paljon. Olen harkinnut itsemurhaa työttömyyden takia, olen melkein 40 v ja taloudellisesti riippuvainen aviomiehestäni. Saan peruspäivärahaa n. 560 e kk käteen, ei muita tukia (lapsilisä tietenkin päälle eli sen 95 e).
Nyt mieheni on alkanut lapsen aikana vaatimaan minua maksamaan puolta vuokrastamme, joka on 850 e kk. No, ei ole siihen rahaa, sillä sen jälkeen jäisi vain n. 150 e kk ja maksan puhelinlaskuni, nettilaskun ja viihteen. Mies tienaa n. 2400 e kk nettona. Ostan lisäksi usein ruokaa, maksan lapsen menot ja vaatteet. Itseeni en rahoja tuhlaa, viimeksi olen ollut esim. elokuvissa vuonna 2013. En polta, tai käyttänyt alkoholia 4 vuoteen, en syö karkkia tms.Sanoi tänään että joudun maksamaan vuokran kokonaan seuraavan 2 vuotta, mutta millä sen maksan?
Nyt lisäksi mies saattaa sanoa lapsen aikana esim. jääkaapista että "äiti ei saa näitä ruokia syödä" jos on käynyt ruokakaupassa, "mene leipäjonoon" jne. En voi muuttaa pois lapsen kanssa, kun ei ole varaa takuuvuokraan, ja mistä edes saisin asunnon? Mies ei suostu muuttamaan, on sanonut suoraan haluavansa asua tässä suht edullisen vuokran takia (on kaupungin vuokra-asunto). En enää juurikaan nuku öisin kun olen niin stressaantunut,ja itsemurha on alkanut tuntua ainoalta pakokeinolta. En uskonut olevani tässä tilanteessa koskaan. Ystäviä tai sukulaisia ei ole.
Välillä mies saa raivareita ja pelkään häntä. On uhannut raiskata joten seksiin en ole kyennyt enää pitkiin aikoihin. En tajua, miksi mies ei muuta pois, kun selvästi kärsii kanssani olemisesta? Mies oli kiltti nörttityylinen mies, korkeasti koulutettu ja hyvässä työssä. Kai se on peiliin katsottava kun tuollainen hirviö on tullut esiin, minun vikanihan se on. Mitä tekisitte tilanteessani? Mihinkään turvakotiin en halua mennä vaikka mies välillä siitä vitsaileekin, en jaksa selittää tilannetta kenellekään.
Kommentit (47)
En missään nimessä halunnut haukkua yh äitejä, tarkoitin vain sitä, että on todella kova pala itselleni myöntää se etten lapsellenikaan pystynyt tarjoamaan ehjää perhettä. Kärsin itse siitä lapsena todella paljon, ja jäi juureton olo. Eihän tässä nyt paljon vaihtoehtoja jää. jos mies sen vuokran minulta vaatii, jos emme meinaa kadulla asua. Ruokaa onneksi on pakastimessa pariksi päiväksi kun työttömyypäiväraha tulee silloin. Lapselle ja miehelle on jääkaappi täynnä ruokaa, ja ei lapsi huomaa jos minä syön muita ruokia.On vielä alle 3 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedättekö, onko jotain Facebook ryhmä tms missä saa neuvoja samassa tilanteessa olevilta? Haluaisin jutella jonkun kanssa joka on kokenut samaa.
V****u mikä mulkku se mies. Jos ikinä eroatte niin toivon, että mies jää työttömäksi elämään tolla vajaa 600 eurolla.
Työtön 38 vuotias mies.
Vierailija kirjoitti:
No ero on ollut viimeinen vaihtoehto kun olen itse eroperheestä. Olisin mielelläni halunnut lapseni saavan kasvaa ydinperheessä ja saavan sisaruksia joita itselläni ei ole ollut. Tunnen olevani täysin epäonnistunut elämässäni kaikella tapaa. En halua olla työtön yh (kaikella kunnioituksella kaikki kohtaan) mutta tuntuu että elämäni on ohi enkä pysty tarjoamaan lapselleni hyvää elämää. Ehkä vakavarainen sijaisperhe olisi vaihtoehto hänelle? Olen vain niin heikko, etten pysty lapsestani luopumaan, rakastan häntä eniten maailmassa.
Tämä on vain ohimenevä vaihe. Ihan varmasti pääset työelämään taas mukaan. Voi myös olla, että kun painostava tilanne hellittää, niin mies ja suhteenne palautuvat hyviksi, sen kaltaisiksi kuin ne olivat ennen talousongelmien alkua.
Joten nyt pää pystyyn. Selvität tämän umpisolmutilanteen nyt ja kun itsekin alat voida paremmin, pystyt paljon paremmin kilpailemaan työpaikoista ja suhdekin saattaa vielä elpyä kun vaikeimmista ajoista päästään yli.
Joten älä ajattele, että tämä on nyt mitään lopullista, vain yksi vaihe elämässä jossa ratkaisette teitä painavan ongelman, eli työn- ja rahanpuutteen.
Voitte kaikki selviytyä vahvempina ihmisinä vaikean vaiheen toiselle puolelle ja mahdollisesti parisuhteennekin vahvistuu, vaikka alussa pitäisikin ottaa etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalitoimistoon meno tuntuu todella vaikealta, kun olen itse melkein valmis sosionomi. Hävettää, varsinkin kun olen ollut töissä tällä samalla alueella lastensuojelussa ja tunnen muutamia ihmisiä sosiaalitoimen puolelta. Opintoni jäivät kun en enää jaksanut opiskella tilanteeni takia, elämä on ollut päivästä toiseen selviämistä jo pari vuotta, lähinnä meillä eletään miehen aikatalujen mukaan. Nukkuu vaikka kello 12 asti vkloppuisin ja lomilla jos nukuttaa, saattaa vaatia kello 20.00 lasta uimaan seurakseen, ja valittaa minulle "kun en anna heidän tehdä yhdessä mitään". Ei kykene asettumaan lapsen asemaan ja toimimaan lapsen aikataulujen mukaan, puhumattakaan siitä että olisi ikinä valvonut tai hoitanut lasta kun on ollut sairaana tai edes vauva-aikana. Lapsi on tippunut hänen vahtivuorollaan vauva- aikana sängyltä, lyönyt päänsä oveen jne kun on itse nukahtanut. Ja se on ollut minun syyni, kun olen jättänyt väsyneen isän vauvan kanssa (vaikka olisin itse valvonut edelliset yöt ja hoitanut sairasta lasta 24/h käymättä ulkona pariin päivään). Tuntuu, että haluaa kontrolloida ja valvoa minua, on sanonut etten pääse hänestä koskaan eroon. Täytyisi olla varma että lapsi ei joudu kärsimään, en kestä jos joutuu näkemään esim. että isä riehuu ja poliisit tulevat (näin voisi käydä jos vaikka hän joutuisi lähtemään asunnosta).
Kärsin mielummin itse kun haluan että lapseni joutuu sellaisia asioita näkemään/kokemaan.No, myönnettävä se on että pelkään miestäni enkä uskalla sanoa hänelle mitään.
Minä olen se, joka ehdotti sossun numeron etsintää netistä ja viestinkin lähettämistä sinne. Olen siis itsekin joutunut asioimaan sossun kanssa, koska olen työtön ja elän pelkällä toimeentulotuella. Eihän se sossun kanssa asiointi mukavaa aina ole ja haluaisin haistaa sille pitkät, mutta en vain voi. Asiointi on kuitenkin helpompaa kun ymmärtää, että myös "tavallinen ihminen" saattaa tarvita apua, ymmärtää, että sillä mitä muut ajattelevat ei ole mitään väliä ja lopettaa myös kulissien ylläpidon. Vaikka olisi itsekin työskennellyt tuolla niin ei se siis tarkoita sitä, että itse ei saisi apua hakea. Eräässä sosiaalityön pääsykoekirjassa lisäksi korostettiin sitä, että välillä alalla työskennellytkin "voi olla asiakkaan asemassa", eikä siinä ole mitään pahaa, vaan tarkoittaa sitä, että roolit eivät tässäkään suhteessa ole pysyviä. Ehkä yhteydenotto vaatii rohkeutta, mutta jos kerran apua on saatavilla kannattaa sitä hakea ennen kuin jotain vielä pahempaa sattuu.
Nimenomaan, niinhän tämä systeemi on suunniteltu, että ihmisille tulee erilaisia vaiheita eteen. Joskus tulee vaikeuksia ja silloin muut auttavat. Kun sitten on taas päässyt jaloilleen niin itse auttaa muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ero on ollut viimeinen vaihtoehto kun olen itse eroperheestä. Olisin mielelläni halunnut lapseni saavan kasvaa ydinperheessä ja saavan sisaruksia joita itselläni ei ole ollut. Tunnen olevani täysin epäonnistunut elämässäni kaikella tapaa. En halua olla työtön yh (kaikella kunnioituksella kaikki kohtaan) mutta tuntuu että elämäni on ohi enkä pysty tarjoamaan lapselleni hyvää elämää. Ehkä vakavarainen sijaisperhe olisi vaihtoehto hänelle? Olen vain niin heikko, etten pysty lapsestani luopumaan, rakastan häntä eniten maailmassa.
Tilanne on tosiaan vain väliaikainen. Voit hyvinkin olla vuoden kuluttua jo töissä ja vierelläsi hyvä kumppani.
Joten jos olet joitakin kuukausia työtön yh, niin eihän se pitkässä juoksussa merkitse mitään sillä tilanteet muuttuvat.
Vaikuttaa siltä, että olet niin väsynyt, epätoivoinen ja ahdistunut, ettet osaa enää nähdä elämässä toivoa. Ja sitä paitsi on ja sinulla on vielä kaikki mahdollisuudet onneen.
Mutta se tarvitsee sen irtioton nyt todella rankasta tilanteesta. Mene sinne turvakotiin ja ala sitten selvitellä asiantuntijoiden avulla käytännön asioita.
Lähde ja eroa. Se on ainoa vaihtoehto. Ei voi olla lapsellekaan hyväksi kasvaa tuossa ilmapiirissä! Et pääse ikinä jaloillesi tuollaisen miehen kanssa. Oikeasti, tiedän tasan tarkkaan mistä puhun... Olin itsekin vähän vastaavassa tilanteessa 5 vuotta sitten.
Lääkäri auttaa ja sossu auttaa. Terveyskeskuksen kautta voit saada sossun apua tai sitten otat ihan suoraan sossuun yhteyden. Joka tapauksessa suosittelen hakemaan myös lääkärin apua, koska olet selvästi masentunut.
Etenkin jos sinulla on luottotiedot kunnossa, asunnon saaminen onnistuu kyllä. Sossu auttaa. Saat vuokra-asunnon, saat enemmän tukia, eikä tarvitse keskittyä miehen oikkuihin. Varmasti on taloudellisesti tiukkaa jatkossakin, mutta ei noin tiukkaa kuin nyt!
Tee itsellesi ja lapselle palvelus ja jätä se mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis MITÄ?! Nyt ihan oikeasti otat itseäsi niskasta kiinni ja lähdet! Et taida itse nähdä tilanteenne vakavuutta, ei herranjumala, tyyppi pitää sinua nälässä ja itselle jääkaappi täynnä ruokaa? Mitä helvettiä? Tuo mies on painonsa arvosta paskaa, ymmärrä se ja lähde. Pliis.
Sanoisin silti, että ylläolevien erinomaisten neuvojen lisäksi, LÄHDE KILTTI SINNE TURVAKOTIIN.
Miehesi uhkailut, oma itsetuhoisuutesi, se että et saa kotonasi ruokaa syötäväksi. ... Sinun on päästävä tuosta tilanteesta pienen lapsesi k heti pois.
Sitten ehtii järjestää noitapahtumia asioita järkevästi kuten täällä on neuvottu, sossun ym. kanssa.
Mutta lähde sinne turvakotiin jo tänään, jos et itsesi, niin lapsesi vuoksi! Hän ansaitsee äidin jota ei kaltoinkohdella noin pahasti, sillä olet hänelle niin tärkeä.
Ole kiltti, kerää välttämättömät tavarat, tilaa taksi ja mene turvakotiin, vielä tänä iltana. Maksavat taksin perillä. Siellä voit rauhoittua ja vahvistua turvallisessa ilmapiirissä ja olet myös heti turvassa tuosta kotinne todella huolestuttavasta ilmapiiristä.
OLE KILTTI JA ARVOSTA ITSEÄSI AINUTLAATUISEN ARVOKKAANA IHMISENÄ JA ÄITINÄ JA SUOJELE PIENTÄ LASTASI!!!
Turvakotiin turvautuminen ei ole minkäänlainen häpeä vaan osoitus rohkeudesta ja itsekunnioituksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kaikille <3 nyt on lapseni iltatoimien aika, palaan vielä sitten myöhemmin ketjuun jos pääsen koneelle. Tänään en lähde sillä mieheni on yön pois työmatkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu siltä, että olette vain kämppäkaverit, joilla on oma hylly jääkaapissa, eikä ollenkaan perhe. Kyllä perheessä pitäisi pitää huolta kaikista perheenjäsenistä, oli maksaja sitten kumpi tahansa, kun perheessä on lapsikin.
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö, onko jotain Facebook ryhmä tms missä saa neuvoja samassa tilanteessa olevilta? Haluaisin jutella jonkun kanssa joka on kokenut samaa.
Nettiturvakoti keskustelupalsta netissä: https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=6
Nettiturvakoti Facebookissa: https://m.facebook.com/nettiturvakoti/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille <3 nyt on lapseni iltatoimien aika, palaan vielä sitten myöhemmin ketjuun jos pääsen koneelle. Tänään en lähde sillä mieheni on yön pois työmatkalla.
Tutustu noihin nettiturvakotikeskusteluihin täällä vaikka tänä iltana kun lapsi on nukkumassa: https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&mode=forum
Voihan se olla, että miestä ahdistaa taloudellinen tilanne, näkee sinun masennukseni, mutta osaa tehdä muuta kuin käyttäytyä typerästi.
Tuossa tilanteessa on varmasti hyvin vaikea saada energiaa ja itseluottamusta työhakuun ja itsestä huolehtimiseen. Mutta sinun on PAKKO tehdä jotain. Lähde turvakottiin, varaa aika lääkäriin, huolehdi itsestäsi, sillä niin huolehdit parhaiten lapsestasi.
Älä häpeile, sattuu sitä paremmissakin piireissä. Miehestäsi on tullut luonnevikainen tyranni, jätä hänet ja lähde lapsen kanssa parempaan elämään. Suomalainen yhteiskunta on onneksi edelleen sellainen, että et jää tyhjän päälle. Elämäsi muuttuu vain paremmaksi, kun huomaat, että pärjäät lapsen kanssa ilman miestä.
Elämää ei aina pysty etukäteen suunnittelemaan, vaikeuksia voi tulla eteen kelle vaan.
Voit myös soittaa yleiseen auttavaan puhelimeen. Numero on 010 195 202 ja päivystää koko yön.
Voi olla helpottavaa nimettömänä ja ilman kasvokontaktia puhua asioista täysin vieraan ihmisen kanssa jolla on koulutus asiaan ja täysi vaitiolovelvollisuus. Monesti vapaaehtoiset tuolla ovat myös itse käyneet vaikeita asioita elämässä läpi joten osaavat samaistua.
Ja tuo työttömyys on nykyisessä massatyöttömyyden tilanteessa asia, jota ei kannata hävetä. Se ei ole omaa syytäsi vaan laaja yhteiskunnallinen ongelma.
Lain mukaan on sen enwmmän tienaavan maksettava avioliitossa enemmän kuluista. Ei riipu edes sen vähemmän tienaavan omaisuudesta. Se on tuloista kiinni. Kaverini kävi lakimieheltä kysymässä.
Varaat ajan sosiaalityöntekijälle, sossu maksaa erotilanteessa takuuvuokran. Jos olet lapsen huoltaja sinulle ja lapselle on järjestettävä asunto.