Lue keskustelun säännöt.
venlafaxin kipuun - kokemuksia kaivataan!
04.07.2016 |
Aloitin perjantaina venlafaxinon kroonisiin kipuihin ja osasin odottaa oireita, joita on tullut: pahoinvointi, heikotus, huimaus, ruokahalun laskeminen. Pahoinvointi ei ole enää niin paha mutta ruokahalu on kadoksissa koko ajan enemmän, mikä vaikuttaa oudolta - luulisi senkin palautuvan kun muut oireet hellittävät pikku hiljaa. Kokemuksia? Onko joku sivuvaikutus jäänyt pysyväksi?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti länsimaisen lääketieteen hoitokeinot eivät riitä kun ihmisellä kipua on kestänyt yli kolme kuukautta olkoonpa kivun syy mikä tahansa. Tämän, joskus jopa vuosikymmeniä pitkän kipuhelvetin jälkeen ihminen on yleensä valmis ottamaan vastaan myös pehmeämpiä itämaista suuntausta edustavia hoitomenetelmiä joskus jopa loisteliain tuloksin. Mutta potilaan pitää olla sitten valmis muutokseen.
Höpsis. Näistäkin on tehty tieteellisiä tutkimuksia ja tehottomiksi todettu. Akupunktio, se perinteinen neuloilla tehty, on ainoa, jolla saattaa olla jotain plaseboa suurempaa vaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin kroonisiin kipuihin syöt mielialalääkettä?
On aivan normaalia syödä kroonisiin kipuihin antidepressanttia koska se nostaa kipukynnystä.
Triptyl
Venla voi tuhota dopamiinireseptorit ankeutta, aloitekyvyttömyyttä ja onnetonta oloa.
Jos suvussa skitsofreniaa voi löytää itsesi vaikka mistä.
Vierailija kirjoitti:
Sivuvaikutuslista on kyllä pitkä, mutta ne mitkä pisimpään vaivasi on ne sähköiskut päässä. Niitä kesti pari vuotta, paljon kauemmin mitä lääkettä edes söin. Ja sitten muistissa on aukkoja, jotka eivät 5 vuotta lopettamisen jälkeen ole vieläkään täyttynyt muuta kuin muiden kertomana. Pitkäjänteisyys on tiessään edelleen. Käsiala ennen lääkettä on aivan eri kuin mikä nykyinen käsialani on (nyk. lähes lukukelvotonta). Libido katosi.
Kyllähän se ihan siistin lobotomian tekee. Ja on edullinen.
Aloitekyky hävinnyt , lopettanut ajat sitten, varmaan ne dopamiinireseptorit tuhoutui. Tämä lääke tulisi kieltää.
Olisiko linkata tästä tehtyyn tutkimukseen? Totta kai haluan kuulla, jos sellaisia on tehty. Etenkin, kun annos on itselläni 1/10 maksimista, niin tuntuu vähän hurjalta skenaariolta. Olen aikoinaan lukenut myös lyricasta aika hurjia juttuja, ainakin samaa luokkaa uin tuo, mutta ikäviä vieroitusoireita lukuun ottamatta ei sitten ihan mennyt niin.
Olisi kiva kuulla, oletteko tosiaan syöneet venlaa kipuun? On vaikea vertailla, jos annoksissa on kymmenkertainenkin ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentti 46 siis liittyen dopamiinireseptoreiden tuhoutumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko linkata tästä tehtyyn tutkimukseen? Totta kai haluan kuulla, jos sellaisia on tehty. Etenkin, kun annos on itselläni 1/10 maksimista, niin tuntuu vähän hurjalta skenaariolta. Olen aikoinaan lukenut myös lyricasta aika hurjia juttuja, ainakin samaa luokkaa uin tuo, mutta ikäviä vieroitusoireita lukuun ottamatta ei sitten ihan mennyt niin.
Olisi kiva kuulla, oletteko tosiaan syöneet venlaa kipuun? On vaikea vertailla, jos annoksissa on kymmenkertainenkin ero.
Jostain luin, vähän virallisemmasta lähteestä kuin kesksutelupalstoilta. Aivojen oma dopamiini tuotanto tyrehtyy, reseptorit näivettyvät ,ehkä sana tuhoutuminen on liian voimakas. Kipuun en ole kuullut kenenkään käyttävän, on sen verran tuhtia ainetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko linkata tästä tehtyyn tutkimukseen? Totta kai haluan kuulla, jos sellaisia on tehty. Etenkin, kun annos on itselläni 1/10 maksimista, niin tuntuu vähän hurjalta skenaariolta. Olen aikoinaan lukenut myös lyricasta aika hurjia juttuja, ainakin samaa luokkaa uin tuo, mutta ikäviä vieroitusoireita lukuun ottamatta ei sitten ihan mennyt niin.
Olisi kiva kuulla, oletteko tosiaan syöneet venlaa kipuun? On vaikea vertailla, jos annoksissa on kymmenkertainenkin ero.
Jostain luin, vähän virallisemmasta lähteestä kuin kesksutelupalstoilta. Aivojen oma dopamiini tuotanto tyrehtyy, reseptorit näivettyvät ,ehkä sana tuhoutuminen on liian voimakas. Kipuun en ole kuullut kenenkään käyttävän, on sen verran tuhtia ainetta.
Kipuun syödään pienempää annosta, itselläni 37.5mg/vrk. Masennuksen maksimiannos on siis 375mg/vrk. Että vaikutukset ovat varmaan aika erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kokemusta Venlafaxinista. Söin sitä krooniseen kipuun, kipukynnyksen kohottajanahan se toimii. Eikä siitä ollut vaikea vierottautua. Söin kuitenkin about vuoden.
Mulla lähti hiukset (1/10 000 todennäköisyys, mulla kävi 'munkki'), jouduin lopettamaan. Paras lääke mun tilanteessa kipujen kurissa pysymisen kannalta. En olis vaihtanut pois jos tukka olis pysyny päässä).
Niin, noi krooniset kivut sain auto-onnettomuudesta rintarankaan ja niskaan.
Niin kuin lähes kaikissa lääkkeissä, niin hyöty- kuin haittavaikutukset ovat yksilöllisiä. Ainakin mun on vaan pitäny kokeilla eri lääkkeitä, kestää niitä mahd. sivuvaikutuksia muutama viikko.
Syön 150mg/vrk venlaa stressivatsaan. Tämä lääke on pelastanut työ-ja sosiaalisen elämäni. Ennen lääkettä piti juosta jatkuvasti ripulilla/oksentamassa. Piti jättäytyä kaikista sosiaalitilanteista pois. Kaikki muutokset rytmissä sai aina koko kehon niin sekaisin ja stressaantuneeksi. Mielummin syön näitä kuin laihdun luurangoksi herkän vatsan/suoliston takia. Terapiaa yms kokeiltiin, ei auttanut.
Sivuvaikutuksia ollut todella vähän ja loppuneet ajan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon lääkkeen lopettaminen on kamalaa. Toimii kyllä monella hyvin, mutta lopeta asteittain ja rauhassa.
Lääke vaikuttaa annoksesta riippuen eri tavalla. Pieni annos(alle 150 mg) vaikuttaa vain serotoniinitasoihin. Sitä korkeampi 150+ mg vaikuttaa myös noradrealiinitasoihin ja vain suuret annokset (300+) vaikuttavat aivojen dopamiinitasoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syönyt venlaa vuodesta 2004 (se ei siis ollut 2011 mikään uusi kuten joku kommentoi).
Minulle se määrättiin masennukseen ja ahdistukseen. Lisäksi söin niskakipuihin jotakin vanhan ajan mielialalääkettä. Nimeä en nyt muista (doxal?).
Venlafaxinista en osaa sanoa mitään huonoa. Söin sitä pitkään annoksella 150+150mg.
Joskus vuonna 2011-2012 koin oloni olleen jo niin pitkään hyvän, että pudotin annoksen hitaasti tasolle 75 + 75mg.
Tämän vuoden loppukeväänä päätin kokeilla millaista on olla ilman ja olen muutaman viikon välein pienentänyt annosta (kun netissä niin pelotellaan vieroitusoireilla).
Vielä ei ole tullut oireita eikä masennuskaan ole uusinut. Annos on nyt 25 + 25mg ja vähentämisen olen tehnyt poistamalla kapselin sisältä niitä pieniä rakeita/pillereitä.
Tällä mennään lomareissun yli ja sitten pudotetaan taas puoleen.
En ole viimeistä 12 vuotta venlafaxin kanssa elänyt missään sumussa. Ihan normaalia elämää olen elänyt käyden töissä ja kasvattaen perhettä.
Vähentämistä en tee lääkkeen oireiden takia vaan siksi, että haluan nähdä voinko jo elää lääkkeittä.
Kiitos taas vastauksista! Sinä, jolta lähti hiukset, koska huomasit asian? Ja palautuiko se?
Ap
Näkkyypä tämä venlafaksiini olevan herkkä lääkeaine palstailijoille. Yhtä herkkä aihe näkkyy olevan myös kroonisen kivun hoito ilman lääkkeitä, joten enpä viitsi nyt enempää kummastakaan aihheesta mainita, vaikka kokemuksia minulla on molemmista riittävästi.
Onko kenelläkään vaikuttanut seksiin venlan käyttäminen? Itseltäni tuntuu kadonneen tuntoaisti samalla kuin kivut. Nautin kyllä seksistä, mutta otteiden tarvitsee olla paljon normaalia kovempia, että tuntuu missään.
Olen ollut itse todella yllättynyt tällä palstalla koettuihin sivuvaikutuksiin ja lopetuksen vaikeuteen Venlafaxinin kohdalla. Ehkä olen itse onnekas, sillä minulla ei ole siitä tullut koskaan mitään oireita. Söin aikoinaan Efexoria, jonka lopetin sitten lopulta kuin seinään. En kokenut mitään järkyttäviä oireita tuosta lopetuksesta, mielestäni se sujui vallan helposti.
Nyt minulla on käytössä Venlafaxin, jonka aloituksesta en mitään sivuoireita ole saanut. Lopetus ei ole ihan vielä ajankohtainen, mutta en maalaisi piruja seinille tälläkään kertaa. Toisaalta, olen saanut sivuoireita lääkkeistä ylipäätäänkin vain yhden kerran. En elä sumussa ja muisti toimii vallan hyvin. Osa ihmisistä on varmaankin herkempiä lääkkeille kuin toiset. Mieluummin kokeilisin saisinko apua Venlasta kuin alkaisin kärvistelemään kipujen kanssa vain koska joillekin sen käyttö on ollut hankalaa ja lopettaminen vielä hankalampaa. Kaikki on niin yksilöllistä.
Ongelma on, että pelätään kipupotilaan tulevan riippuvaiseksi kipulääkkeistä. Esimerkiksi minä en pysty tekemään kaikkea haluamaani (normiarjen asioita) puutteellisen kivunlievityksen vuoksi. Esim. ihmissuhteet ovat katkenneet siksi etten voi olla muiden mukana menossa kivun vuoksi.
Kotiinkaan en voi enää kutsua koska en pysty siivoamaan ja laittamaan ruokaa/leipomaan. Siivouspäivän jälkeen olen viikon verran petipotilas kivun vuoksi. Kyläily on vastavuoroista eli jollen pyydä kylään niin sitten minuakaan ei pyydetä kylään kenenkään luokse.