Ihan totaalinen paska mutsi -fiilis, kun kanssani lomaileva lapsi haikailee vain takaisin päiväkotiin
Viikko takana ja kolme edessä, huh.
"Montako yötä että mennään taas päiväkotiin?"
"Onko huomenna päiväkotipäivä?"
"Tämä on ihan tylsä puisto, päiväkodin pihassa on paljon kivempaa"
"Sitten kun menen taas päiväkotiin niin leikin sillä automatolla"
On ollut mielestäni hyvässä balanssissa ihan tavallista arkea ja vähän erikoisempia kesäjuttuja. Ollaan käyty uimassa järvellä, kirjastossa, keskustan isossa leikkipuistossa, pyöräilty jäätelölle ja niin edelleen. Vielä ensi viikko kaksin lapsen kanssa ja sitten miehelläkin on kaksi viikkoa lomaa. Olin ladannut niin paljon odotuksia tätä lapsen lomaa kohtaan, että ahdistaa kyllä oikeasti :( Lapsella on kyllä ihan kivaa pääsääntöisesti, ei kiukuttele ja hymyilee ja on innoissaan, mutta joka ainoa päivä haikailee sinne päiväkotiin. Erityisesti automatosta on puhunut paljon ja epätoivoisuuksissani ehdotin jo, että mennään ostamaan hänelle automatto kotiinkin, mutta ei kelvannut, kun ei ollut samanlaista kuin päiväkodissa.
Kommentit (17)
Lapsella on koti-ikävä sinne, missä on tutut hoitajat ja asiat kunnossa.
Kaipaa tietysti kavereita. Olisiko teidän mahdollista saada joku päiväkotikaveri teille välillä leikkimään.
Ja ihan varmasti teidän kesäarkenne on paljon kesäpäiväkotiarkea mukavampaa (siellä vaihtuu nyt koko ajan lapset ja aikuiset, mikä aiheuttaa tiettyä levottomuutta).
Lapset myös kokeilevat mielellään vanhempaansa kyseenalaistamalla kaikkea. Kivaa kesää teille.
t. Lastenhoitaja päiväkodista
Kaverit ovat lapselle tärkeitä, ole tyytyväinen että lapsi viihtyy päiväkodissa. Arjen muutokset aikataulussa vaikuttavat myös lapseen.
Lapsesi ehkä pelkää olla kotona
Oletko yksinhuoltaja?
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on koti-ikävä sinne, missä on tutut hoitajat ja asiat kunnossa.
Sinun asiasi taas näyttävät olevan huonosti toisin kuin ap:llä.
No älä nyt ainakaan itseäsi pidä paskana mutsina. Lapset nyt on tommosia. Tykkäävät rutiineistaan. Kivahan se on, että viihtyy päiväkodissa. Varmaan siellä sitten selittää loman loputtua, mitä kaikkea kivaa teki äidin kanssa lomalla :)
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ehkä pelkää olla kotona
Oletko yksinhuoltaja?
Selvästihän hän kertoi miehenkin pääsevän lomalle parin viikon päästä.
Yritä ajatella asian positiivista puolta: olet löytänyt lapsellesi tosi kivan päiväkodin, jossa hän viihtyy ihan täysillä.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaa tietysti kavereita. Olisiko teidän mahdollista saada joku päiväkotikaveri teille välillä leikkimään.
Periaatteessa kyllä varmaan, uskon että saisin jotakin kautta selville jonkun lapsen päiväkotikaverin vanhemman yhteystiedot. Eri juttu sitten, että ovatko he jossain kaukana lomailemassa... Lapselle tärkeä serkkutyttö, jota pitää myös parhaana kaverinaan, on vielä seuraavat kaksi viikkoa Espanjassa, eikä ainakaan noista lähileikkipuistoista tunnu löytyvän lapsen ikäisiä leikkikavereita, on vain joko ihan taaperoita tai sitten "isoja poikia" (=eka-tokaluokkalaisia?), jotka tuntuvat vähän pelottavan meidän lasta.
Kavereitaan kaipaa vaan. Normaalia, lapset nyt valittaa melkein työkseen
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ehkä pelkää olla kotona
Oletko yksinhuoltaja?
Ketjun lukeminen ennenkuin läpsäisee oman kommenttinsa on suositeltavaa. Jos ei jaksa lukea koko ketjua, ainakin avaus kannattaa lukea. Tsemppiä, kyllä sinä opit!
Onpa tullut paljon kielteisiä, ap:n vanhemmuutta kyseenalaistavia kommentteja! Toiset lapset, varsinkin vähän isommat, nyt vain viihtyvät päiväkodissa. Minulle ei koskaan tullut oman lapseni päiväkotiaikana tunnetta, että siellä vain säilöttäisiin lapsia, vaan oikeasti lasten viihtyvyyteen ja kasvattamiseen panostettiin. Kenellä on kotona jumppasalia erilaisine välineineen (puolapuut, jumppapallot, laskuvarjokankaat, kiipeilyköydet) ja kymmenittäin erilaisia leluja, valtavaa määrää taide- ja askartelutarvikkeita, soittimia jne.? On leikkejä, retkiä, musisointia - vaikka mitä! Muistan kun itsekin ollessani lapsi olin kateellinen kavereilleni, jotka olivat päiväkodissa ja kertoivat, mitä kaikkea hauskaa siellä tehtiin.
Onko lapsesi keskimääräistä itsenäisempi ja nauttii kaveriseurasta.? Ole onnellinen, jos näin on. Sinun on paljon helpompi olla aikuinen, jos lapsesi ei ole liian riippuvainen sinusta, vaan osaa ja pystyy luomaan luottamussuhteita myös muihin aikuisiin. Olet onnistunut kasvatustyössäsi.
Meillä sama homma. On käyty uimassa, leikkipuistoissa ja tapahtumissa ja tehty vaikka mitä kivaa. Ensi viikolla lähdetään mökille ja sen jälkeen ruotsinristeilylle, mutta mikään ei ole kivaa, päiväkodissa olisi. Jos saa jätskin, on tyhmää kun ei saanut kahta. Jos tehdään jotain erikoista, on tosi epäreilua että illalla eli kuuden jälkeen ollaan vaan kotona.
Olikohan omilla vanhemmillani näin kamalaa mun kanssa kun olin päiväkoti-ikäinen?
Et vain ole lapselle tärkeä