Rasittava marttyyriäiti (40v tytär)

Voi plääh. Olen joskus ennenkin osallistunut "äiten haukkumisketjuihin" täällä, kun on ottanut niin päähän. Äitini on oikea dominaattori ja marttyyriäitien kuningatar. Tulimme muutama päivä sitten lomalta ja palasimme sen jälkeen heti töihin ja lapset hoitoon. Heti olisi kuitenkin pitänyt ekana vapaapäivänä rynnätä hänen luokseen kylään syömään (tarkoittaen 5-6 tunnin visiittiä, kuten aina, lyhyemmällä hänen luotaan ei ulos pääse). Sanoin, että ei tulla, hengähdetään kotona, pestään pyykkiä, on juoksevia asioita hoidettavana jne. No, sitten olisi pitänyt tulla heti ekana viikonloppuna, senkin sanoin että ei sovi: on lapsilla kaverisynttärit, kodin hoitoa, taloremontin jatkamista koska reissulla se ei tietenkään edennyt jne. Eipä mennyt sekään jälleen kerran ymmärrykseen.

Äitini soitti eilen, että hänellä on nyt 2kg (!) lihaa, josta on tehnyt ison padan, jotta riittää isommallekin väelle. Hän asuu yksin, isäni on kuollut, olen ainoa lapsi. Että milloin tulette syömään. Sanoin, ettei olla tulossa. No, entäs nyt viikonloppuna. No ei olla tulossa. Mutta ruoka menee ihan hukkaan. Enhän minä sille mitään voi, kehotin pakastamaan. Tänään soitti uudelleen, että se pata on tosi hyvää, milloin tulette. Veti herneen nenään ja löi luurin korvaan, kun ei olla edelleenkään tulossa.

Ottaa niin aivoon. Aina sama rumba. Ei anna ikinä tilaa hengittää. Jatkuvasti vaatimuksia, että hänen luokseen pitää tulla SYÖMÄÄN. Mikään tunnin visiitti ei kelpaa, hän asuu 30km päässä. Siellä pitää viettää aina koko päivä tai vähintäänkin puolikas. Ei tajua, että on muutakin elämää kuin istua hänen luonaan, kun hän häärää keittiössä. Ei halua apuja, koska on emäntä ja ruokaa kuuluu AINA tarjota. Ja jos emme suostu hänen aikatauluihinsa, niin sitten marttyroitsee, että on nähnyt vaivaa eikä me kuitenkaan tulla, haluaa nähdä lapsenlapsia jne. Mutta eihän hän edes ole niiden lastenlasten kanssa kun sinne mennään, vaan häärää siellä keittiössä ja ajaa muut sieltä ulos. Ollaan toisinaan haettu hänet meille tai viety ravintolaan, mutta hän haluaa olla mieluiten se, jonka luo mennään. Ja hän ei halua julkisilla kulkea meille. Tämä on ollut aina näin, ei ole mikään ikään liittyvä asia, vaan on ollut marttyyri aina, jos asiat ei suju hänen pillinsä mukaan.

Olen sentään 40v perheellinen nainen vastuullisessa työssä. Ja äitini saa minut tuntemaan itseni teini-ikäiseksi niskottelijaksi. En millään jaksaisi tätä kuviota. Muita samaa kokeneita...