Lue keskustelun säännöt.
Onko jollain muullakin vaikeuksia jaksaa aina uusia ja vaihtuvia läheisten puolisoja?
01.07.2016 |
Ei tietysti kenelläkään yhdellä vaihdu puolisot koko ajan. Mutta kun ensin yhdellä ja sitten toisella ja samaan aikaan kolmannella. Sieltä pomppii lähipiiriin ja kaikkiin sukujuhliin ja tapaamisiin sitten mitä erilaisimpia menijöitä, joilla on enemmän tai vähemmän lapsia. Nämä vieraat ihmiset ovat sitten yhtäkkiä joka paikassa mukana.
Tietysti heihin ajan kanssa tottuu. Mutta kun muutoksia on koko ajan, niin minulla on vähän tuskaa yrittää sopeutua kaikkeen. Aina vähän kestää se sopeutuminen. Ja sitten juuri kun tuntuu, että kyllä tämä tästä, niin jostain puskista pöllähtää taas joku uusi puoliso.
Kommentit (22)
Minä säälin lapsia, joilla on tolkuton määrä äiti- ja isäpuolia tai muita vanhempien säänöllisesti vaihtuvia seurustelukumppaneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, unholaan jää tällaiset vaihtuvat pariskunnat. Vaihdelkoot sitten vaikka keskenään, kun kaikki on jo käyty läpi.
Kyllähän ne saakin jäädä, jos ovat ystäviä tai mitälie naapureita. Mutta kun omia sisaruksia, niin väkisinhän niitä näkee mummolla äitienpäivänä yms.
Minun juhliin eivät ole kumppanien kakarat tervetulleita, uudet kumppanit kyllä. Voivat vapaasti jäädä pois, jos eivät kakaroilleen muuta hoitopaikkaa löydä. Suvussa on yksi perhe, jossa naisella kaksi äpärää, ymmärtää yleensä ilman kieltoakin viedä ne hoitoon äidilleen osallistuessaan miehensä suvun juhliin yhteisten lasten kanssa.
Tuleeko se vaihtuviin äiti- ja isäpuoliin sopeutuminen yhtään helpommaksi, kun lapset aikuistuvat? Ap
Veljellä on uusi vaimoke aina muutaman vuoden välein... en mä edes yritä tutustua niihin, hyvää päivää kirvesvartta -jutustelua kun harvoin nähdään ja next.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun juhliin eivät ole kumppanien kakarat tervetulleita, uudet kumppanit kyllä. Voivat .
Kuulostaa tosi röyhkeältä tuollainen kommentti. Mutta kyllä siinä ihan validi pointtikin on, että jos järjestää pienessä kerrostalokämpässä juhlat lähimmilleen, niin miksi kukaan haluaisi sinne ahtaisiin tiloihin tilaa viemään jotain lapsia, jotka eivät ole edes mitään sukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet jostain wt-suvusta?
Siltä se on alkanut tuntua. Osa sukulaisia osa tuttuja ja naapureita. Aloitus tuli kylläkin nyt mieleen tutun puheista, kun tuli puhe tällaisesta uudesta parista. Itse en edes tunne heitä. Ap
Siis mikä tässä on se ongelma? Onko vieraisiin ihmisiin tutustuminen ja heidän kanssaan jutteleminen sinulle yleensä hankalaa? Minusta jonkun sukuun tulleen uuden puolison tapaaminen ei ole mitenkään sen ihmeellisempää kuin vaikka jonkun pikkuserkun, jota tapaa harvakseltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan jaksaisi edes tutustua saatikka ystävystyä. Isälläni on jo ties kuinka mones kierroksessa. Jos kunnolla tutustuu niin eron ottaa tietysti paljon kovemmin. Kun taas jos on pari kertaa nähnyt, niin ei erosta jaksa välittää.
Vierailija kirjoitti:
Minä säälin lapsia, joilla on tolkuton määrä äiti- ja isäpuolia tai muita vanhempien säänöllisesti vaihtuvia seurustelukumppaneita.
Sama. Kaveri on juuri tälläinen. Lapsia jo kahdelle eri miehelle, molempien kanssa eronnut. Siinä about puolessa vuodessa joka oli väliä edellisen lapsen isästä erosta uuden lapsen isän kanssa seurusteluun, ehti olla ainakin viisi tapailukumppani joista jokaisen vei kotiinsa leikkimään isäpuolta silloiselle ainoalle lapselle. Sitten oli kuvioihin tuli tämä uusi kiva isäpuoli jonka kanssa piti lisääntyä. Ero tuli ja meni kuukausi ja taas on uusi isäpuoli kotona. Eipä hirveästi tee mieli yhteenkään näistä miehistä tutustua koska tietää että kohta tää on historiaa ja on uusi tilalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun juhliin eivät ole kumppanien kakarat tervetulleita, uudet kumppanit kyllä. Voivat .
Kuulostaa tosi röyhkeältä tuollainen kommentti. Mutta kyllä siinä ihan validi pointtikin on, että jos järjestää pienessä kerrostalokämpässä juhlat lähimmilleen, niin miksi kukaan haluaisi sinne ahtaisiin tiloihin tilaa viemään jotain lapsia, jotka eivät ole edes mitään sukua.
Tässäkin olisi hyvä, että uusperheet itse osaisivat vähän stopata julissa käyntejä juhlien luonteen ja tilan mukaan ainakin parisuhteen ensimmäisinä vuosina. Meilläkin perhetuttuja, jotka eronneet ja muuttaneet uuden kumppanin + uuden kumppanin lapsien kanssa muutaman kuukauden seurustelen jälkeen yhteen. Enkä tuomitse, kukin elämänsä kulkee omilla ehdoillaan, mutta onhan se nyt oikeasti kun lapsia on esim. 7 saman katon alla ja pyydät ystävääsi vaikka kummiksi, niin saat kaupan päälle ristiäisiin 4 aivan itselle tuntematonta lasta ja heidän isän/äidin. Etiketin mukaan ei voi todellakaan toivoa että uudet kumppanit lapsineen jäisivät pois kemuista, mutta toisaalta juhlien luonne voi olla sellainen että tuntuu kummalta että sinne tulee itselle ja omalle puolisolle täysin tuntemattomia ihmisiä. Eli hyvällä harkinnalla oman seurustelukumppanin ja hänen lasten suhteen päästäisiin jo pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä säälin lapsia, joilla on tolkuton määrä äiti- ja isäpuolia tai muita vanhempien säänöllisesti vaihtuvia seurustelukumppaneita.
Sama. Kaveri on juuri tälläinen. Lapsia jo kahdelle eri miehelle, molempien kanssa eronnut. Siinä about puolessa vuodessa joka oli väliä edellisen lapsen isästä erosta uuden lapsen isän kanssa seurusteluun, ehti olla ainakin viisi tapailukumppani joista jokaisen vei kotiinsa leikkimään isäpuolta silloiselle ainoalle lapselle. Sitten oli kuvioihin tuli tämä uusi kiva isäpuoli jonka kanssa piti lisääntyä. Ero tuli ja meni kuukausi ja taas on uusi isäpuoli kotona. Eipä hirveästi tee mieli yhteenkään näistä miehistä tutustua koska tietää että kohta tää on historiaa ja on uusi tilalla.
Siinä on selvästi suhdeaddiktoitunut ihminen. Ihme vaan, mistä niitä kumppaneita noin hyvin löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun juhliin eivät ole kumppanien kakarat tervetulleita, uudet kumppanit kyllä. Voivat vapaasti jäädä pois, jos eivät kakaroilleen muuta hoitopaikkaa löydä. Suvussa on yksi perhe, jossa naisella kaksi äpärää, ymmärtää yleensä ilman kieltoakin viedä ne hoitoon äidilleen osallistuessaan miehensä suvun juhliin yhteisten lasten kanssa.
Hyi miten vastenmielisesti esitetty kommentti :(
Mulla on perheessä tyyppi, joka avioeronsa jälkeen muutamassa vuodessa on "seukkaillut" yli kymmenen kumppanin kanssa. Hän tuo aina ne uudet kumppanit kaikkiin juhliin yms. Olen miettinyt, että mikä saa hänet ottamaan tyypin x mukaan, kun kohta mukana joku uusi. Eniten tietenkin lapsensa säälittää, kun kumppaneita tulee ja menee.
Vierailija kirjoitti:
Veljellä on uusi vaimoke aina muutaman vuoden välein... en mä edes yritä tutustua niihin, hyvää päivää kirvesvartta -jutustelua kun harvoin nähdään ja next.
Näinpä, sama täällä. Vaikka varmaan mukavia naisia ovatkin, niin en mä jaksa niihin enää tutustua sen tarkemmin.
En onneksi juurikaan tunne sellaisia ihmisiä enkä kovin läheisesti yhtään, mutta yksi sukulaismies on eronsa jälkeen elänyt sellaista kiertolaiselämää naisten suhteen, ettei voisi vähempää kiinnostaa hänen vaihtuvat kumppaninsa ja heihin tutustuminen.
Kuulin vieläpä, että yksi hänen naisystävistään dissasi miehen lapsia ja oli sanonut ihan suoraan, ettei hänen sydämeensä mahdu miehen lapset (naisella itsellään kuusi lasta eri miesten kanssa, joille kyllä vaati sukulaismiestäni olemaan isähahmo).
No, onneksi sukulaismieheni jätti sen kamalan kotkan.
Hävetti joskus kun näin heidät kaupassa: nainen oli sellainen oksettava teiniksi jämähtänyt kulahtanut luuska, jotain tatuointeja ja lävistyskin sillä oli.
Sivistystä ei ollut ollenkaan, mutta typerää juttua kyllä riitti ja habitus oli kuin pornonäyttelijällä ja toisaalta teini-ikäisellä laitoskarkurilla.
Tuo nainen vielä kehtasi ulista sukulaisillemme kun sukulaismieheni tajusi vihdoin jättää hänet, että puhuisimme miehelle ja maanittelisimme palaamaan takaisin tuon naisen luokse.
Ei vissiin tajunnut, ettei ketään kiinnostanut hänen ulinansa ja kaikki olivat vaan onnellisia, kun erosivat - eikä vähiten miehen omat lapset, jotka oireilivat tuon naisen vuoksi eivätkä halunneet enää mennä heille.
Yksi tuttu nuori nainen myös vaihtaa miehiä kuin sukkia.
Kaksi pientä lasta eri miesten kanssa, molempien isistä eronnut ja uutta poikaystävää pukkaa noin puolen vuoden välein.
Lapsiparat.
Exäni on tuota sorttia. Lapsille esitellään uudet siskot ja veljet parin v. välein. Esim. kun sivusuhdetta ttas kerran uuteen yh:aan on kestänyt muutaman viikon ja hänellä vielä yhteinen koti silloisen vaimonsa kanssa, niin puhuu lapsille, että eikö ole ihanaa, kohta teillä on uudet siskot ja veljet, koska Mirkulla on Elli, Alli ja Olli..
Niinhän se on tehtävä, että sitä kiltisti seurustellaan näiden uusien kumppaneidenkin kanssa. Ja kun niitä uusia kumppaneita on sukulaisissa, kavereissa, naapureissa, niin ei ole sellaisia kokoontumisia, missä ei joku uusi kumppani olisi. Joskus olisi kiva jutella ihan vain näiden vanhojen tuttujen kesken, kun ei enää mitään nuoria olla. Ja osa näistä uusista kumppaneista on kovinkin aggressiivisesti ottamassa paikkaansa porukassa, joten niitäkin kokoontumisia on ollut, missä kaikki huomio on mennyt tähän uuteen tuntemattomaan. Se ei ole ihan sitä, mitä vieraat odottavat, kun tavataan vanhoja tuttuja.
Ei ole, unholaan jää tällaiset vaihtuvat pariskunnat. Vaihdelkoot sitten vaikka keskenään, kun kaikki on jo käyty läpi.