Lue keskustelun säännöt.
Miten toimin ahdasmielisen/konservatiivisen ystäväni kanssa?
01.07.2016 |
Olemme olleet jo vuosia ystäviä, välillä on ollut taukoa ja välillä nähty enemmän. Tiedän että ystäväni on todella konservatiivinen, mutta eräs asia järkyttää minua. Epäilen että hänen poikansa on homo. Ystäväni ihmetteli minulle muutaman kerran, miksei hänen pojallaan ole tyttöystävää, johon vastasin että jotkut pojat kypsyy myöhemmin. Ennenkuin näin pojan kaverin. Tajusin että poika on homo, ja kun mietin niin merkkejä oli ilmassa jo pitkään.
Sanoin ystävälleni että oletko ajatellut jos poikasi on homo? Ystäväni sanoi että myös hänen toinen ystävänsä oli sanonut samaa. Sitten hän sanoi, jos poikani on homo, heitän hänet kotoa, eikä minulla ole enää poikaa.
Sanoin ystävälleni, että mikäli näin tekee en enää ikinä puhu hänelle. Annoin asian laantua. Eilen kuitenkin tämä tuli jälleen puheeksi, mutta nyt ystäväni väitti että olen kertonut kaikille että hänen poikansa on homo. Sikäli typerä väite, että ainoastaan kysyin omalta tytöltäni olenko ihan väärässä johon tyttö sanoi että kaikkihan sen tietää. Ystäväni oli sanonut pojalleen ettei tämä ole enää hänen poikansa jos paljastuu että hän on homo, ja sitten kysynyt kautta rantain että no, onko tämä? Ei poika tietenkään kertonut olevansa, sehän on selvä
Itselläni on lähipiirissä aivan samankaltainen tapaus ja sydämeen sattuu, kuinka joku voi olla noin julma omalle lapselleen! Ja vielä syyttää minua, vaikka tämäkin on valjennut muille jo aikaa sitten. Näen että ystävääni sattuu tämä asia ja uskon että tietää asian oikean laidan, muttei halua myöntää itselleen. Olen surullinen myös pojan puolesta, en siksi että olisikin homo, vaan siksi että hänellä on noin julma äiti. En tiedä mitä ajatella, voinko jatkaa ystävyyttä?
Kommentit (8)
Minulla itselläni on poika myös, joka on tärkeä ystävälleni. Mitä jos minun poikani on homo, sanooko hän samaa myös hänelle? En pääse sen yli, että ystäväni on oikeasti todella julma ihminen, miksi haluaisin tuollaisia ihmisiä perheeni ympärillä? Olen joskus miettinyt jos oma poikani olisi homo, olisin varmasti todella pettynyt ja surullinenkin aluksi. Mutta poikahan olisi aivan sama poika minulle ja rakas, en ikinä voisi satuttaa lastani. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en voisi jatkaa ystävyyttä tuollaisen ihmisen kanssa, mutta sinähän tietty itse päätät, jatkatko sinä. Olisiko sinun mitenkään mahdollista yrittää puhua ystävällesi järkeä? Minkä takia ystäväsi suhtautuu noin kielteisesti homouteen, onko uskovainen?
Vierailija kirjoitti:
Sinuna juttelisin pojan kanssa, jos perheenne ovat yhtään läheisiä. Hänelle olisi varmasti tärkeää tietää, etteivät kaikki lähipiirin aikuiset ajattele samoin kuin oma äiti. Äitiä tapaisin ystävänä ja yrittäisin varovaisesti ja hienotunteisesti saada hyväksymään poikansa. Jos jyrkkä suhtautuminen ja sinun syyttelemisesi jatkuu, ottaisin etäisyyttä.
Poika tietää mitä ajattelen koska todennäköisesti kuuli riitamme. Sekin tuntuu kauhealta jälkikäteen. Ap
Sinulla on viisas ja normaali ystävä, sinusta itsestäsi en viitsi sanoa mielipidettäni.
Ensinnäkin: näytä tukesi sille pojalle. Kerro, että voi esim. tulla teille jos kotona on hankalaa. Hänelle voi olla tärkeää tietää, että on joku aikuinen johon turvautua. Et kerro lapsen ikää, mutta täysi-ikäinenkin voi olla hukassa jos oma äiti heittää ulos, saatika jos kyse on teinistä.
Ystävän suhteen olet jo tehnyt kantasi selväksi, pidä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en voisi jatkaa ystävyyttä tuollaisen ihmisen kanssa, mutta sinähän tietty itse päätät, jatkatko sinä. Olisiko sinun mitenkään mahdollista yrittää puhua ystävällesi järkeä? Minkä takia ystäväsi suhtautuu noin kielteisesti homouteen, onko uskovainen?
Ei ole uskovainen, mutta saanut hyvin konservatiivisen kasvatuksen. Jäin miettimään kuitenkin sitä, että aivan kuin ystäväni olisi minulta yrittänyt aiemmin saada vahvistusta koska itse otti puheeksi silloin tällöin, ettei pojallaan ole tyttöystävää. Ap
Nyt kun mietin, niin olin kerran kylässä tällä ystävälläni jonne oli kutsuttu myös toinen ystäväperhe. Puhe kääntyi tuon toisen perheen rouvan kanssa homouteen (oli joku pride juttu menossa) ja Riitelimme siinä onko homous syntiä ja väärin vaiko ei. Muistan kysyneeni rouvalta, ajattelisiko samoin jos oma poika olisi homo? Ei vastannut, mutta ajattelin että onpa ihmiset julmia ja ajattelemattomia. Ap
Sinuna juttelisin pojan kanssa, jos perheenne ovat yhtään läheisiä. Hänelle olisi varmasti tärkeää tietää, etteivät kaikki lähipiirin aikuiset ajattele samoin kuin oma äiti. Äitiä tapaisin ystävänä ja yrittäisin varovaisesti ja hienotunteisesti saada hyväksymään poikansa. Jos jyrkkä suhtautuminen ja sinun syyttelemisesi jatkuu, ottaisin etäisyyttä.