Kuinka todennäköistä?
On hyvännäköinen nainem (minä«3) ja miehiä ollut ihan riittämiin, mutta tapailut ja suhteet ovat päättyneet riitaisasti, koska ajatukset yms. eivät ole koskaan kohdanneet tai minua on kusetettu tai jotain mitä ikinä. Tietenkään en ole absoluuttisen paska ja kamala ihminen, eikä kukaan riitele yksin. Kuinka todennäköistä on, että joku/jotkut muistavat kyllä kaiken sen hyvän, joka liittyy minuun, ja haikailee sitä?
Mietin vain, kun itse olen usein tyyliin paskaksi ihmiseksi haukuttu, vaikka kaiken törkeän kohtelun jälkeen usein näen edelleen ne hyvätkin puolet toisessa, enkä todellakaan ole paha ihminen enkä usein edes pysty ajattelemaan rumia asioita liittyen muihin. :)
"Mitä väliä?" Tässä odottelen ruokaani ja mietiskelen elämän meininkejä.
Kommentit (2)
Ajatuksiani kirvoitti myös eräs hämmentävä seikka, kun entinen kaveri sanoi, ettei kehdannut enää ottaa yhteyttä minuun koska blaablaablaa. KEHDANNUT? Olen aina pitänyt itseäni todella helposti lähestyttävänä, eikä mielessäni ole käynytkään, että joku ei KEHTAA ottaa yhteyttä MINUUN. Mutta niin se vain on, että olen näköjään samalla viivalla enkä suinkaan mikään helppo nakki, jonka reaktioita ei kukaan jännitä.
Äh, siis