Viiltelyarvet ja sotealan koulutus

Ei tarvitse murehtia. Mulla aivan sama tilanne, suht vähäisiä vaalentuneita arpia viiden vuoden takaa, ei koulussa ole kukaan opettaja ihmetellyt. Kerran yksi vähän tökerö luokkakaveri otti puheeksi ja vastasin hymyssä suin että nuoruuden hölmöilyä vaan, hän kysyi että miten kehtaan kulkea käden iho paljaana, johon totesin että hyvin koska olen niihin tottunut ja hyväksynyt ne jo aikoja sitten, ja että ei tällaisista tarvitse tehdä isoa numeroa.

Joten sunma summarum: ei hätää oikeasti, jos voit jo nykyään paremmin.

Omalla luokallani (sote amk) on nainen joka on viillellyt teini-iässä, jokainen luokkalainen on nähnyt hänet hihattomana, eli ei yritä mitenkään erityisesti niitä peitellä. Tiedän, että taustalla on rankka nuoruus joten en ole viitsinyt häneltä enempää kysellä. Rehellisesti ja oma-aloitteisesti kertoi siis :) 

Minulla myös valitettavasti on edellämainittuja arpia, mutta opiskelen kyllä sote-alalla amk:ssa.

Suurin kysymyshän on, että oletko päässyt yli siitä, joka on aiheuttanut syyn tehdä ne haavat?

Itse kylläkin peittelen niitä, olen jopa näin tatuointivastaisena vakavasti harkinnut ottavani tatuoinnin peittämään nuo. Kyllähän ne tietyn mielikuvan ihmisestä antaa.

Et ole ainut opiskelija, etkä tulevaisuudessa sote-alan ammattilainen, jolla on viiltelyarpia. Olen itse nähnyt joitain ihmisiä, joilla on niitä ja myös itselläni on. Tasan kerran joku työkaveri huomautti niistä yhdessä harjoittelussa ja sekään ei ollut negatiivinen huomautus. Muuten kukaan ei ole koskaan sanonut mitään, vaikka ovat varmasti huomaneet. En peittele niitä, mutta en erityisesti keskustelekaan niistä. Olen aivan normaalisti ja jos joku joskus kysyy, niin totean niiden olevan vain ollutta ja mennyttä.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse murehtia. Mulla aivan sama tilanne, suht vähäisiä vaalentuneita arpia viiden vuoden takaa, ei koulussa ole kukaan opettaja ihmetellyt. Kerran yksi vähän tökerö luokkakaveri otti puheeksi ja vastasin hymyssä suin että nuoruuden hölmöilyä vaan, hän kysyi että miten kehtaan kulkea käden iho paljaana, johon totesin että hyvin koska olen niihin tottunut ja hyväksynyt ne jo aikoja sitten, ja että ei tällaisista tarvitse tehdä isoa numeroa.

Joten sunma summarum: ei hätää oikeasti, jos voit jo nykyään paremmin.

Okei hyvä juttu :) Kiitos sulle ja muillekin vastanneille.

- ap

Ja suuri osa lähihoitajaopiskelijoistakin on nuorisopsykiatrian asiakkaita ainakin meillä päin. Nou hätä siis 😑

Vierailija kirjoitti:

Minulla myös valitettavasti on edellämainittuja arpia, mutta opiskelen kyllä sote-alalla amk:ssa.

Suurin kysymyshän on, että oletko päässyt yli siitä, joka on aiheuttanut syyn tehdä ne haavat?

Itse kylläkin peittelen niitä, olen jopa näin tatuointivastaisena vakavasti harkinnut ottavani tatuoinnin peittämään nuo. Kyllähän ne tietyn mielikuvan ihmisestä antaa.

Niitä tatuointeja näkee paljon käsivarsissa, varsinkin naisten kohdalla jos näkee ison tatuoinnin käsivarressa niin todella usein on peitetatuointi arville.

Kyllähän ne arvet aina luo tiettyä leimaa ihmiselle ja niitä varmasti joutuu selittelemään läpi elämänsä, joten ymmärrän hyvin että haluat tatuoinnin.

Vain hoitamaton mielenterveysongelma on SORA-laissa tarkoitettu este sote-alan opinnoille. (Muitakin esteitä toki on, esim. päihderiippuvuus yms, mutta sinun kohdallasi puhutaan ilmeisesti vain tuosta.)

Vierailija kirjoitti:

Vain hoitamaton mielenterveysongelma on SORA-laissa tarkoitettu este sote-alan opinnoille. (Muitakin esteitä toki on, esim. päihderiippuvuus yms, mutta sinun kohdallasi puhutaan ilmeisesti vain tuosta.)

Hitsit... Olin just ajatellut meneväni lääkäriin pitkään jatkuneiden masennusoireiden takia mutta jos saan diagnoosin niin se sit vissiin näkyy jossain ja voi opiskelupaikka mennä (jos edes saan sitä)? Voi että........

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain hoitamaton mielenterveysongelma on SORA-laissa tarkoitettu este sote-alan opinnoille. (Muitakin esteitä toki on, esim. päihderiippuvuus yms, mutta sinun kohdallasi puhutaan ilmeisesti vain tuosta.)

Hitsit... Olin just ajatellut meneväni lääkäriin pitkään jatkuneiden masennusoireiden takia mutta jos saan diagnoosin niin se sit vissiin näkyy jossain ja voi opiskelupaikka mennä (jos edes saan sitä)? Voi että........

- ap

Miten lääkäriltä avun hakeminen = hoitamaton mielenterveysongelma?

"Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus tai muu psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä rajoittava sairaus, joka estää koulutukseen liittyvissä käytännön tehtävissä toimimisen". (Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa/SORA-lainsäädäntö) Miten viiltelyarvet olisivat este koulutukseen liittyvissä käytännön tehtävissä toimimiseen?