Eikö muita pelota, että jää jälkeen työmarkkinoista teknologian valtavan nopean kehityksen takia?
Itse olen hyvin korkeasti koulutettu ja silti joudun opettelemaan valtavasti koko ajan. Ja silti tuntuu, että olen aina vähän jäljessä valtavan nopeassa muutoksessa. Pelottaa kun katsoo työpaikkavaatimuksia.
Miten muut?
Kommentit (16)
Ei pelota. Alallani osaaminen pohjautuu enimmäkseen kädentaitoihin ja perinteisiin työtapoihin.
Olen ollut jäljessä aina. En jaksa opetella uutta.
Vähän kyllä pelottaa. Työnantaja vasta valitti, että tekniikka kehittyy, mutta me työntekijät ei. Olen monta kertaa pyytänyt päästä jatkokoulutukseen, mutta työnantaja panttaa näitä koulutuksia. Kevättalvi on yleensä ollut koulutuksien aikaa, tänä talvena ei ollut kuin ensiapukurssi. Itse tekisin mitä vaan kehittyäkseni, mutta työnantajapuoli ei anna kehittyä. Ajattelin uhrata seuraavasta kesälomaviikostani aikaa ja kehitellä erään asiakkaan kanssa, jolla on uusinta teknologiaa käytössä, jonkinlaisen omaehtoisen koulutussession. Saa nähdä miten onnistuu ja mitä on työnantaja mieltä asiasta.
Minulla oli koulusta valmistuessani uusin tekniikka hallussa, mutta työnantaja ei hyödyntänyt osaamistani. Nyt kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen turhauttaa valtavasti, kun työnantajan takia olen taantunut osaamisessani 70-luvun vehkeiden käyttäjäksi.
Ei pelota. Jos ei pääse töihin, niin on onneksi työkkäri ja sossu.
Olen sitä mieltä, että jossain vaiheessa tuo kasvavien vaatimusten ja kasvavan työttömyyden kupla puhkeaa omaan mahdottomuuteensa.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kyllä pelottaa. Työnantaja vasta valitti, että tekniikka kehittyy, mutta me työntekijät ei. Olen monta kertaa pyytänyt päästä jatkokoulutukseen, mutta työnantaja panttaa näitä koulutuksia. Kevättalvi on yleensä ollut koulutuksien aikaa, tänä talvena ei ollut kuin ensiapukurssi. Itse tekisin mitä vaan kehittyäkseni, mutta työnantajapuoli ei anna kehittyä. Ajattelin uhrata seuraavasta kesälomaviikostani aikaa ja kehitellä erään asiakkaan kanssa, jolla on uusinta teknologiaa käytössä, jonkinlaisen omaehtoisen koulutussession. Saa nähdä miten onnistuu ja mitä on työnantaja mieltä asiasta.
Minulla oli koulusta valmistuessani uusin tekniikka hallussa, mutta työnantaja ei hyödyntänyt osaamistani. Nyt kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen turhauttaa valtavasti, kun työnantajan takia olen taantunut osaamisessani 70-luvun vehkeiden käyttäjäksi.
Kiitos vastauksesta! Helpottaa tietää etten ole ihan yksin tunteideni kanssa.
Eipä oikeastaan. Olen nuori ja omaksunut vaivatta tähänkin asti uusimmat ohjelmistot ja asiat. Tosin olen korkeakoulutettu ja alani ei ole teknologiakeskeinen vaikka työssäni ohjelmistoja käytänkin. Pääpaino on kuitenkin muissa asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota. Jos ei pääse töihin, niin on onneksi työkkäri ja sossu.
Olen sitä mieltä, että jossain vaiheessa tuo kasvavien vaatimusten ja kasvavan työttömyyden kupla puhkeaa omaan mahdottomuuteensa.
En vain haluaisi joutua syrjäytetyksi työmarkkinoilta, varsinkin näin nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Eipä oikeastaan. Olen nuori ja omaksunut vaivatta tähänkin asti uusimmat ohjelmistot ja asiat. Tosin olen korkeakoulutettu ja alani ei ole teknologiakeskeinen vaikka työssäni ohjelmistoja käytänkin. Pääpaino on kuitenkin muissa asioissa.
Itse olen myös nuori, nopea oppimaan ja korkeasti koulutettu, mutta ehkä se vaikuttaa, että olen korkean teknologian alalla jossa kehitys on huimaavaa ja asiat vanhenevat ja muuttuvat jo parissa vuodessa tai jopa nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota. Jos ei pääse töihin, niin on onneksi työkkäri ja sossu.
Olen sitä mieltä, että jossain vaiheessa tuo kasvavien vaatimusten ja kasvavan työttömyyden kupla puhkeaa omaan mahdottomuuteensa.
Onko ne työkkäri ja sossu vielä sanotaanko 10-15 vuoden kuluttua? Jos tätä meno jatkuu ja talousliberaalien ja muun oikeiston voittokulku etenee, niin eipä niitä ole tai jos niitä on, ne on vedetty minimiin. Että ei muuta kuin piiaksi jollekin rikkaalle, jos muuta ei osaa. Tai sitten persettä myymään, siihen ei teknologia ole niin kovasti vielä vaikuttanut, etteikö jokainen nainen sitä osaisi, kun kovasti vain yrittää. Jokainen on oman pillunsa seppä. Pitää takoa kun rauta on kuumaa.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kyllä pelottaa. Työnantaja vasta valitti, että tekniikka kehittyy, mutta me työntekijät ei. Olen monta kertaa pyytänyt päästä jatkokoulutukseen, mutta työnantaja panttaa näitä koulutuksia. Kevättalvi on yleensä ollut koulutuksien aikaa, tänä talvena ei ollut kuin ensiapukurssi. Itse tekisin mitä vaan kehittyäkseni, mutta työnantajapuoli ei anna kehittyä. Ajattelin uhrata seuraavasta kesälomaviikostani aikaa ja kehitellä erään asiakkaan kanssa, jolla on uusinta teknologiaa käytössä, jonkinlaisen omaehtoisen koulutussession. Saa nähdä miten onnistuu ja mitä on työnantaja mieltä asiasta.
Minulla oli koulusta valmistuessani uusin tekniikka hallussa, mutta työnantaja ei hyödyntänyt osaamistani. Nyt kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen turhauttaa valtavasti, kun työnantajan takia olen taantunut osaamisessani 70-luvun vehkeiden käyttäjäksi.
Onpa hölmöä toimintaa työnantajaltasi!
Ei pelota kun putosin jo työmarkkinoilta pois.
Toki mutta koko ajan pitää oppia uutta. Meidän alalla kehitys on tosi nopeaa, mutta työnantaja kouluttaa kiitettävästi.
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota. Jos ei pääse töihin, niin on onneksi työkkäri ja sossu.
Olen sitä mieltä, että jossain vaiheessa tuo kasvavien vaatimusten ja kasvavan työttömyyden kupla puhkeaa omaan mahdottomuuteensa.
Mutta eikö nyt ole koko ajan ilmassa sellaista henkeä, että ne pärjäävät ja työelämässä puurtavat ovat nimenomaan kyllästyneet elättämään sinunkaltaisiasi? Että eivät valita ja kapinoi suinkaan työnantajia, suuryrityksiä ja suurkapitalisteja vastaan, vaan nimenomaan alaluokkaa vastaan. He ovat mielellään isäntiensä ja emäntiensä palveluksessa, mutta eivät enää halua elättää niitä, jotka eivät halua/pysty/osaa tehdä vastaavaa, vaan putoavat pois eli siis syrjäytyvät. Nykyäänhän ajatellaan, että se on vain itsestä kiinni, jokainen on oman onnensa seppä jne. Tällaisessa ajattelumaailmassa ei kannata tuudittautua siihen ajatukseen, et kyllä ne muut maksavat mun elämäni. Veikkaan et kun pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ei ole kuin vain kirosana jäljellä, tukia ei pahemmin ole. Siinä maailmassa kannattaa kiltisti seurata kehitystä ja missään nimessa ei kannata sairastua tai vammautua.
No ei, onneksi olen sen verran skarppi ja mukautuvainen.
Siis pysyvätkö muut koko ajan ajanhermolla esimerkiksi data sciencesta, machine learningistä, IoT:sta, kaikista digitaalisaation kehityksistä? Itselläni ainakin välillä tulee uutta oppimista korvistakin ulos vaikka peruskoulutukseltani olen tohtori.
Up