Vauva vuodelle 2018

Aivan, teillä chem oli toi tilanne! Luinkin kyllä aiemmista viesteistä, mutta nimimerkit menee ihan sekasin ku luin melkein kerralla nuo aiemmat viestit ja niitä oli niiiin paljon! :D

Meillä muuten meni ihan samalla tavalla ton keskeytettyyn yhdyntään siirtymisen kanssa! Eka käytettiin hyvin tunnollisesti kortsua, mutta sitten se joku kerta jäi pois, sitten käytettiin silloin tällöin ja sitten kun ne loppu, niin uusia ei mies enää käynyt ostamassa :D Enkä mäkään niitä ostamaan lähtenyt, koska sanoin miehelle jo pillereiden jätön yhteydessä, että tästä eteenpäin se on hän joka huolehtii ehkäisystä jos huolehtii ;)

Tosta äitiyspakkausesta. Selasin sen sisällön läpi kun kaveri sen linkitti facebookkiin, mutta en mä hirveesti ole siihen perehtynyt. Mä muutenkin oon vähän sellanen, etten todellakaan osaa alkaa miettimään mitään vaunuasioita tms. ennen kuin mulla on oikeesti joku jolle mä niitä hommaan. Vaatteita oon kyllä kaupoissa hieman hypistellyt, mutta sekin lähinnä sen takia kun on kummipojalle ollut ostamassa jotakin. Silloinkin tosiaan katson niitä enemmän kummipojalle kuin miettisin niitä omalle lapselle. Olen kyllä kans tykästynyt tuohon Newbie- mallistoon ja niitä oon paljon juurikin kummipojalle ostanut :)

Ja tervetuloa munkin puolesta kaikille uusille! :)

Kohtahan ollaan huhtikuussa ja alkaa ensimmäinen mahdollisuus saada laskettu aika tammikuulle 2018 ;)

IIIK! En malttais odottaa!

^ Jep, mä myös esitin asian pillereiden jälkeen kutakuinkin niin, että on miehen vastuulla, jos tulen raskaaksi. Ja tällä tarkoitin pelkästään sitä, että minua itseäni ei haittaa raskaus yhtään, joten mies saa päättää, miten edetään. Toki mä kyllä alkuun muistuttelin siitä kortsusta, mutta jossain kohtaa lopetin ja sittenhän se jäi. :D Miehelle kerran sanoin, että eipä vissiin hänellekään olisi mikään katastrofi se vauva, kun kerran noin huoleton on ehkäisyn suhteen (ollaan puhuttu, kuinka epäluotettava keino keskeytetty kuitenkin on). Mies tuumasi, ettei ole kyse siitä, että tuntuu vain niin paljon paremmalta ilman kortsua. Miehet....

Ai niin uusille tervetuloa! Mä en malta oottaa, että pääsen oikeesti tältä puolen seuraamaan teidän muiden yritystä, jotka sen siis jo aiotte aloittaa. Tulee jotenkin itsellekin paljon konkreettisemmaksi tämä asia, kun jännittää muiden puolesta.

Miten teillä on muuten mennyt kuvio, joilla mies on suostunut yrityksen aloittamiseen? Oletteko vain puhuneet asiasta ja mies sitten jonkin ajan kuluttua on itse ilmaissut, että nyt olisi hyvä aika? Veikkaan, että harvan kohdalla mies on lämmennyt ajatukselle heti kun itse on ensikertoja ottanut asian esille?

chem kirjoitti:

 Veikkaan, että harvan kohdalla mies on lämmennyt ajatukselle heti kun itse on ensikertoja ottanut asian esille?

Meillä onneksi mies oli ihan että joo ehkäisy pois vaan, kun otin aiheen esille. Kyllähän mä oon koko meidän seurustelun sanonut että jossain vaiheessa ( häiden jälkeen) haluan lapsia. Meillä on miehen kanssa 10 vuotta ikäeroa, joten ehkä mies tajuaa myös sen ettei ole ihan nuori ja mitä pitemmälle lasten yrittämienn/saaminen jää - sitä enemmän ikää tulee ja jaksaminen vähenee. Miehelle olis käynyt yrittäminen jo aikaisemmin, mut haluan häät pois alta. Toki miehen suhtautuminen ei nyt oo ihan samanlaista kuin mun, varmaan lasten saaminen on ihan ok , kun mulla se menee aina vähän hössöttämiseksi ja yli- innostuneeksi :D 

Chem: Meillä mies kyllä itte ehdotti ensin, en joutunut mitenkään vihjailemaan tai muuta. Oikeastaan asia meni niin että mies puhui ensin ja itte innostuin ajatuksesta vasta myöhemmin.

Meillä on nyt se tilanne et itte oon jättänyt kaikki kierron kyttäämiset ja ovistestailut kokonaan. Oon yrittänyt vaan rentoutua tän asian kanssa, ja ehdotinkin miehelle et otettais ehkäisy takaisin käyttöön. Tää koko projekti tuntuu niin turhauttavalta. Mies sai kuitenkin ympäripuhuttua ja yritellään tässä vielä jonkun aikaa, alkaa vaan tosiaan nyppimään kun mitään ei tapahdu. Ja onhan tämä pelottavaakin, kun rupeaa jo vuosi yritystä olemaan täynnä ja syli on ihan tyhjä. :/ Puhuttiin alustavasti että hakeudutaan hoitoihin kesän lopulla jos tilanne on tämä sama, mutta nyt olen sitä mieltä että sit vaan laitetaan projekti jäihin. 

Mä oon tykännyt myös jo pitkään seurailla äitiyspakkauksia ja toi tän vuoden pakkaus on kyllä aivan ihana! <3 Juurikin noi värit ja kuosit iskee omaan silmään tosi hyvin!  

Hei kaikille.

Ei ole tullut täällä käytyä pitkään aikaan, mutta tunsin velvollisuudeksi tulla tänne ilmoittamaan sen että raskaana ollaan. Ei ihan päästy ens vuojen puolelle ja todellisena yllätyksenä kyllä tuli.

Eli mä jätin minipillerit pois helmikuun alussa, kun oli tullut neljännet kuukautiset tällevuojelle. Ajatuksena oli ihan luonnollinen ehkäisy ja sitten seuraavien kuukautisten jälkeen aattelin soitella ehkäsyneuvolaan. Aina oon kuullu/luullu et puol vuottahan sitä pitää oottaa et hormoonitoiminta tasottuu hormonaalisen ehkäisyn jälkeen ja voi tulla raskaaksi. 

Varhaisultrassa syke näky ja kaikki juuri niin kuin pitää. 

chem kirjoitti:

Miten teillä on muuten mennyt kuvio, joilla mies on suostunut yrityksen aloittamiseen? Oletteko vain puhuneet asiasta ja mies sitten jonkin ajan kuluttua on itse ilmaissut, että nyt olisi hyvä aika? Veikkaan, että harvan kohdalla mies on lämmennyt ajatukselle heti kun itse on ensikertoja ottanut asian esille?

Meillä meni aikalailla just noin. Ei ehkä ihan noin sujuvasti ja helposti kuin tossa kuulostaa :D Mutta ekan kerran vauva-asiasta puhuttiin varmaan joskus viime kesänä ja silloin mies ilmoitti ettei ole vielä valmis. Aihe unohdettiin hetkeksi ja kun asia tuli seuraavan kerran esille oli mies jo vähän myönteisempi asiaa kohtaan. Nyt sitten pikkuhiljaa kun ollaan keskusteltu, ollaan päästy tähän tulokseen missä nyt ollaan. Mies kertoi, että hänellä on "omia" asioita joita hän halusi käydä läpi ennen kuin on valmis yritykseen.

Itse olin todella vauvakuumeinen ja hieman epätoivoinenkin jossain pisteessä ja olin varma ettei ikinä päästä edes yrittämään :D

Pieninyuulle paljon tsemppiä teidän tilanteeseen!

Mä tikutin ekaa kertaa ikinä ovulaation! oon kuvitellut, että tunnen millon mulla on ovulaatio mutta ilmeisesti oon ollu täysin pihalla, koska mulla ei oo mitään sellasia oireita mitä oon aiemmin kuvitellu ovisoireiksi :D eli ilmeisesti ihan hyvä näköjään vähän testailla niin ei mee ajotukset sit ihan pieleen :)

Ja vielä paljon onnea Lyytikäiselle plussasta!

Oikein Paljon onnea Lyytikäinen ja kiva, kun tulit ilmoittamaan sekä onnittelut kaikille muillekkin jotka ovat plussanneet !!

Jälleen monta uutta kuumeilijaa, tervetuloa joukkoon! :) Ja onnea Lyytikäinen! <3

Tässä on tullut tipahdettua niistä kaikkein ruusuisimmista kuvitelmista, kun lähipiirissä on nyt ollut kohtuuttoman paljon vastoinkäymisiä asian tiimoilta. Koskaanhan sitä ei voi pitää itsestään selvyytenä, että lapsi ihan tuosta vaan ilmoittaisi tulostaan ja olenkin alkanut pelätä, että omalla kohdallakaan kaikki ei sujuisi suunnitelmien mukaan. Yritän kuitenkin olla liiaksi stressaamatta, koska kaikki otetaan vastaan, mitä tulee, ei mitään voi ennalta tietää ja hyväkin niin. Pieninyuu, isot tsempit teille, toivottavasti syli ei olisi enää pitkään tyhjillään. <3

Vaikka tosiaan on menty vähän enemmän jalat maassa, niin silti vaan ajaudun kerta toisensa jälkeen ihastelemaan vauvan vaatteita! chem kyseli, millaiset vaatteet iskee; mä oon tykästynyt tällä hetkellä kaikkiin värikkäisiin ja erityisesti keltaiset jostain syystä. Tuo KappAhlin Newbie-mallisto näyttää kyllä kivalta. Omia suosikkeja on tällä hetkellä NOSH ja Mini Rodini, mutta kohtuullisen tyyriitä ovat, jos meinaa uutena ostaa. Toivottavasti kirppareilta löytyisi hyväkuntoisia. :) Olen miettinyt, että kirpparilta pyrin hankkimaan hyvin pitkälti nuo vauva-ajan vaatteet, kun niitä kuitenkin käyttää niin lyhyen aikaa. Tämän vuoden äitiyspakkaus miellyttää omaa silmää, joten kaikki peukalot pystyyn, että se osuis vielä omalle kohdalle. :)

Täällä yks uus ois liittymässä seuraan :) oon aina haaveillut pääseväni nuorena äidiksi. Nyt ollaan vihdoin (ilmeisesti?) suunniteltu miehen kanssa että lapsen yritys aloitetaan 2018 alussa, samoihin aikoihin kun saadaan asunto meille ostettua. Oon tuolloin 28 v enkä mikään ihan nuori enää mutta haluaisin ihan viimestään sillon alottaa ja mies on nyt vaikuttanut vihdoin olevan yhteisymmärryksessä, vaikka suoranaista "joo tehdään näin" vastaista ei oo tullut. Ennemminki niin että mä oon kertonut mitä haluaisin ja hän ei oo kieltäytynyt ja on sanonut muutamia lauseita että "sitkun on lapsi" jne. En nyt siis ihan varmaksi tuota ajankohtaa vedä mutta haaveet on suuret kun ei oo kieltäytynytkään :D :) Menneisyydessä mua kaihertaa yks abortti joka oli tehty edellisessä suhteessa, mies ei halunnut lasta ja se saikin alkunsa jo ihan pian seurustelun aloituksesta ehkäisystä huolimatta ja abortti oli silloin oikea ratkaisu. En olis halunnut lasta yksinkään. Nyt vaan jotenkin pelkään että mitä jos en enää tuukaan raskaaksi? Mitä jos raskaus menee helpommin kesken kun on keskeytetty joskus? Kellään muulla ollu aborttia aiemmin? Mulla toikin on jotenkin lisännyt tota vauvakuumetta ja tahtoa äidiksi, kun kerran jo sain tuntea sen hetken ajan että olen raskaana...

Tietääkö teillä sukulaiset/ystävät teiän vauvakuumeesta tai että yrittäminen alkaa pian? Mä en uskalla kellekään siitä kertoa että vuoden päästä alotetaan kun jos mies jänistää/en tuukaan raskaaksi yms. Samalla tästä haaveilusta on tosi vaikea olla kertomatta kellekään!! :D en kestä jos joku alkaa vielä utelemaan milloin ois suunnitelmissa... oon jo myös miettiny millon sitä sitä mahdollisesti raskautuessa kertos omille vanhemmilleen. Kuinka pian? Se ois niilleki niin ilonen asia, on ootettu ensimmäinen lapsenlapsi. Mun molemmat mummutki on vielä sen ikäsiä että pääsis näkemään vauvan.

Mitä suunnitelmia teillä on ENNEN raskautta? Ite oon miettiny jos oman terveyden sais mahdollisimman hyväks. Vakavia juttuja ei oo mut just perus urheilullisuutta ja parempaa ruokavalioo jos sais lisättyä. :)

 minulle on tehty aijemmin abortti, olin silloin hyvin nuori. Mutta samat ajatukset pyörii päässä, että entä jos en enään raskaudukkaa tai menee kesken.  Mutta oon koittanut nyt ajatella että aika näyttää, turhaa alan nyt jo stressaamaan tulenko raskaaksi kun yritystä ei olla vielä aloitettu. 

Meillä tietää vauvakuumeesta, mun pari ystävää, sisko ja äiti. Mutta ei tiedä, että haluaisin lapsen 1-2 vuoden sisällä.  Mäkään en halua kertoa kenellekkään koska yritys alkaa. Mua varmaan alkaisi ahdistaa että ihmiset tietää ja kyselee. Vauvahaaveista ja kuumeesta on helppo vaan keskustella ja jos ihmiset alkaa enemmän utelee niin heitän aina vastauksen "eiii vielä, haluan ensin olla pidempään uudeessä työpaikassa ennenkuin mahdollisesti jäisin äityyslomalle"

Mulla ei ole oikeestaan suunnitelmia ennen raskautta.. Tai oikeestaan on mulla tavoite minkälaisen säästön haluaisin ennen raskautta/raskauden aikana, ja niillä säästöillä saisi sitten vauvalle hankittua tarpeellisia asioita :) 

Mun vauvakuumeesta tietää mun pari todella hyvää ystävää ja mun äiti. Heille olen myös kertonut milloin yritys on tarkoitus aloittaa. En aio kertoa kaikille hyvänpäivän-tutuille, enkä myöskää työpaikalla. Pidän tätä kuitenkin niin henkilökohtaisena asiana etten halua ihan kaikkien kanssa siitä puhua. Varsinkaan kun ei tiedä miten tulee käymään kun "projekti" alkaa. Ja mua kyllä myös vähän nolottaa koko vauvakuumehössötyshässäkkä :D

Oon kyllä miettiny myös tota milloin mahdollisesta raskaudesta kertoisi. Yllä mainituille ihmiselle, eli niille jotka jo tietää tästä aloittamisesta, kertoisin varmaan heti kun plussa ilmestyy ruutuun :D Mutta juuri esimerkiksi työpaikalla kertominen mietityttää. Olen sellaisessa työtehtävässä joka saattaa mahdollisesti olla haitallista sikiölle. Kysyin jo gynen mielipidettä asiaan ja hänkään ei oikein suoraan osannut sanoa, että pitäisikö työtehtäviä vaihtaa heti kun raskaus selviää vai kuinka tulisi toimia. En olisi kuitenkaan kovin halukas kertomaan ihan ekoilla viikoilla kun kaikki on vielä niin epävarmaa. Enkä siis tietenkään halua ottaa mitään riskejä sikiön vaurioitumisen suhteen, mutta kun gynenkään ei ollut ihan varma kuinka toimia, niin täytyy vaan katsoa sitten tilanteen mukaan kun asia on oikeasti ajankohtainen :)

Tuosta valmistautumisesta raskauteen. Meillä tosiaan yrityksen on tarkoitus alkaa seuraavien kuukautisten jälkeen ja olenkin nyt jo hetken syönyt monivitamiineja, jotka tarkoitettu raskautta suunnitteleville (sisältää mm. reilusti foolihappoa.). Kävin myös gynellä, jossa varmistettiin ettei nuorempana sairastetusta klamydiasta ole aiheutunut mitään hämminkiä. Tehtiin ultraäänitutkimus ja sen lisäksi munanjohtimien aukiolotutkimus. Paikat oli kunnossa, joten ei siitä pitäisi ainakaan olla kiinni :D

Niin ihanaa kun kevät alkaa ihan oikeasti tulla! Oon aina tykännyt keväästä ja nyt kun pitkään haaveiltu vauvantekohommatkin alkaa niin tää on ihan parasta! :D Aurinkoisia päiviä kaikille! :)

Moikka,

täälä ilmottautuu uusi kuumeilija. Meinasin että seuraan vain muiden juttuja täältä sivusta, mutta sitten kuitenkin on kiva jakaa fiiliksiä teille muille :D

Eli olen 34-v ja itsellä on jo kaksi lasta, alakouluikäisiä. Avopuolisolla ei vielä ole omia lapsia. Olin jo asennoitunut siihen että ei enää lapsia lisää, mutta kuinkas kävi kun mies rupesi vauvakuumeileen, rupesin minäkin ;)

Jätin pillerit pois maaliskuun ekoina päivinä, jonka jälkeen tuli tyhjennysvuoto, jätin laatan vielä jopa vähän kesken. Sen jälkeen on ollut kaikenlaisia oireita, mitkä todennäkösesti johtuu vain pillereiden lopetuksesta. Pari viikkoa sitten nipisti toiselta puolen alavatsaa, siitä pari päivää alkoi alavatsassa pientä paineen tunnetta. Nyt jo viitenä päivänä ollut nännit vähän kosketusarat..mutta muuten kaikki oireet on kadoksissa.

Ovistestejä oon tehnyt muutamia, mutta niillä en ole ovista bongannut. Nyt on tullut pientä itkuherkkyyttä ja jotain pahantuulisuutta :D Raskaustesti odottelee jo valmiina laatikossa, mutta vielä en tiedä viittinkö testailla, ku en usko että vielä näin pian olis tärpännyt..Tosin peittoa on heiluteltu joka toinen päivä tai joka päivä nyt jo kolmen viikon ajan :)

Mutta huvittavaa on kyllä, että tuntuu että mieliala heittelee nyt enemmn kun pillereitä syödessä :D

Pepsimax: Munkin abortista on jo aikaa 7 vuotta. Ehkä pitäs vaan yrittää olla stressaamatta sen vaikutuksista, oon kysynyt sitä gyneltä joku pari vuotta sitte et vaikuttaako se mutta ei kuulemma vaikuta mitenkään jälkikäteen. Tietysti pitää sitten toivoa että tulee yhtä helposti raskaaksi tällä kertaa kun sitten yrittää kuin silloin vahingossa ehkäisyn kanssa. :D Toi onkin muuten hyvä utelijoille yrittää heittää jotain tollasta vaan, ei sitten tuu liikaa kyselyitä liian aikaisin... Pääsee sitten ite yllättämään kun on oikeesti jotain kerrottavaa ;D

luumu_: Muakin kiinnostas kertoo kyllä heti läheisimmille kun tulee plussa. :D Onko keskenmenot kuitenkaan niin yleisiä? Tai jos kerronkin vaan mun vanhemmille ja vannotan niitä pitämään salaisuuden "varmempaan ajankohtaan" Vaikka en tiiä miten ne malttas olee kertomatta mummuille ja muille sukulaisille. :D Vois olla vaikeet paikat... Noi vitamiinijutut kiinnostas muuten muakin :) Kiitti vinkistä... Onkohan turhaa lähtee syömään niitä vielä jos yritys alkaa ensivuoden alussa? Millon niitä kannattaisi alottaa syömään?

 Kesänlapsi: Kuinka nopeasti raskauduit edellisissä raskauksissa? Mitkä pillerit sulla käytössä? Kiinnostaa paljon kuinka nopeasti nyt pillereiden jälkeen onnistuu, itellä kanssa sitten tarkoituksena varmaan suoraan pillerien käytön lopetuksen jälkeen yrittää eli ei lopettaa niitä nyt etuajassa ennen yritystä... Kirjoitinkohan epäselvästi. Kerro heti ku oot testannut että mitä testi näytti! :)

Hellou.

Raskauduin molemmista ihan parissa kuukaudessa, tuolloin en ees mitään oviksia tajunnut bongailla 😄

Mulla oli eka harmonetit ja ny viimesen 2 vuotta gestinyl..pillereitä oon syöny nyt edellisen lapsen syntymän jälkeen 10 vuotta.

Tein aamulla testin ja negaa näytti, niinkun vähän arvelinkin.

Tää itkuherkkyys on vähän ehkä outo juttu 😄

Noista vitamiineista. Toki vitamiinilisiä kannattaa syödä muutenkin, jos ruokavaliosta niitä ei suoraan saa, mutta noita raskausvitskuja taidetaan suositella aloittamaan paria kuukautta ennen yritystä, etenkin toi foolihappo.

Täällä on ollu vähän hiljaista. Mä niin toivoisin aktiivista keskustelua. On kiva kuulla muidenkin ajatuksia :)

Eipä sillä, ei täälläkään oo mitään ihmeellisyyksiä tapahtunut, kovasti odottelen vaan seuraavia kuukautisia. Enpä olisi totakaan uskonu ikinä sanovani! :D

Onko teillä muilla muuten jotenkin muuttunut tää palsta? Tai mulla ei ainakaan näy tää keskustelu enää etusivulla, vaikka joku olisikin kirjoittanut hetki sitten kommentin. Etusivulla näkyy jotain esim. helmikuussa aloitettuja ketjuja eikä kukaan oo edes kirjoittanut niihin mitään? Joutuu hakemaan joka kerta tuolta hausta? Ärrrsyttävää! :D

Täällä uusi kuumeilija! Tai voi varmaan puhua jo yrittäjästä :D oon 26v ja mies 27v, yhdessä oltu pian 5 vuotta ja omassa talossa asutaan! Oon vastikään valmistunut uuteen ammattiin ja töissä ollut valmistumisen jälkeen heti kokopäiväisesti :)

Vauvakuume ollu varmaan jo 2v mutta nyt on elämässä sen verran tasaista et tuntuis hyvältä hetkeltä raskautua. Ehkäisyä ei oo ollu käytössä meillä moneen kuukauteen (keskeytetty) mutta nyt on vasta sitten annettu tavarat mennä perille asti :'D

Mulla nyt kp 17 eli aikamain oviksen tienoilla mennään, jännällä odotan seuraavia kuukautisia jo 🙊

Omia tapoja yms en oo muuttanu mitenkään, paitsi huomenna jää tupakka pois, joka on mulle erittäin haasteellinen asia eikä oo oikeen ollu motivaatiota lopettamiseen vasta kun nyt kun on oikeesti yritetty.

Tuskin niin hirveesti muutankaan tapoja tms ennen kuin plussa tulee, toki ton tupakan heitän pois (toivotaan et onnistuu).

Onko täällä muita kuumeilijoita/yrittäjiä jotka tupakoi? Toivon ettette lynkkaa mua ihan täysin, tiiän et on huono hedelmällisyyden yms kannalta mut se lopettaminen kun on helpommin sanottu kuin tehty!

luumu_, no on muuttunut tää sivusto hitsi vie! Olen luullut pitkään, että koko keskustelu on jostain syystä poistettu. Äsken kokeilin huvikseni vaihtaa ylävalikosta "uusimmat" tilalle "suosituimmat" ja johan tää pomppas takas ylös. Höh! Meinasin jo hylätä koko paikan.

Joopajoo123,

tsemppiä hurjasti tupakoinnin lopettamisen kanssa! Itse olen hyvinkin tupakanvastainen, mutta arvostan suuresti aina, kun joku sanoo yrittävänsä lopettaa. :) Toivottavasti myös tärppää pian.

Oon ehkä (luumun lisäksi ilmeisesti toinen) harvinaisuus näillä palstoilla, mutta oon täl hetkellä super onnellinen, että menkat alkoi! Mä siis tosiaankin näköjään tunsin ja tunnistin erinäisistä oireista kaksi viikkoa sitten oviksen, koska nyt ne menkat oikeasti alkoi sitten. Viisi kuukautta odotin e-pillereiden jälkeen omia menkkoja. Tuntuu niin hyvältä, että kroppa toimii taas. <3 Toki ei ole hajua, että miten kierto tästä asettuu, mutta en ole niin huolissani, kun edes jotain toimintaa vielä on. :D Meidän asuntoasia on myös edennyt. Jos kaikki menee vielä putkeen muutamien viikkojen sisään, päästään muuttamaan omistusasuntoon kesällä. Ja ken tietää, ehkä vauvaprojektikin alkaa sitten olla lähempänä.