apua!!hävettää,nolottaa,pelottaa..

pöntölle istumaan ja taivuta itseäsi eteen. Painele vatsaasi niin että suoliston ilmat lähtevät liikkeelle. Sitten nouse ylös. Ja sama juttu taas. Noin pitäisi suoliston tyhjetä kaasuista (ainakin hetkeksi).

Tätä voi käyttää apuna myös ilmavaivaiselle vauvalle: vauva selälleen ja polvet koukkuun hetkeksi mahan päälle, mahaa voi kevyesti painella sormilla. Sitten jalat suoriksi. Ja taas koukkuun jne.

no, uskaltaisin veikata, että sitten kun se synnytys on käynnissä, niin pierut ja muut noloudet on viimeinen asia mikä mielessä pyörii :-)



sori, en oikein osaa auttaa kun en ole kovinkaan häveliäs itse :-D

Ihan totta, kun on tosi kyseessä, siinä on pieni pieru ihan sama. Itse mietin ennen synnytystä, että kamalaa jos ponnistaessa tulee kakkaa. ( Tutulle oli käynyt niin ). Päätin etukäteen että otan peräruiskeen. Otinkin sen ja auttoi kyllä. Mutta epiduraalin ansiosta tuli sitten pissat sängylle. Hävetti, mutta unohtui samantien. Se on aikamoista puuhaa ja siinä tilanteessa on niin mukana, että ihan sama mitä tapahtuu, kunhan vauvan saa terveenä maailmaan. Häveliäisyys katoaa kyllä, mutta ymmärrät sitten kun koet sen itse. Tsemppiä, älä turhia murehdi!

Pakko kertoo vaikka vieläkin hävettää ja nolottaa =/ Synnytin tyttöä reilu vuosi sitten ja kivut olivat ihan hirveät, olin jossain toisessa maailmassa. Ponnistusvaiheessa sitten tunsin vaan kuinka peräsuolesta valuu jotain (ei varmaan vaikea arvata mitä). Mutta ei siinä tilanteessa pystynyt sitä sen enempää ajattelemaan sitä tai tekemään mitään sen eteen!! Kätilö vaan pyyhki pois vaivihkaa =) Eikä siitä sen suurenmpaa numeroa tullut.

Mutta nolotustasi saattaa vähän lieventää jos varoitat ennen tutkimusta että kärsit vähän ilmavaivoista... sikäli kuin siinä vaiheessa enää itsekään ehdit vaivata asialla päätäsi. :-)

Muistui oma juttu mieleen. Olin sairaalassa ja epäilin että lapsivettä oli alkanut tulemaan. Hoitaja käski laittamaan siteen ja tuomaan sen sitten näytille, että saa otettua näytteen onko lapsivettä vai ei. Ja voi luoja miten noloa jotain käytettyä sidettä mennä toiselle näyttämään!!! Synnytyksen jälkeen osastolla oli jo vähän eri meininki... Kyllä se häveliäisyys siitä katoaa ;-)



Ja kakasta vielä, vauva painaa tullessaan kaiken " tieltään pois" eli kaikki tulee kyllä pihalle ennen vauvaa. Ja kätilöt tietävät tämän kyllä!



Ei kannata häpeillä, eiköhän kätilöt ole työssään tottuneet kaikenlaiseen!

Itsekin olen melkoisen häveliästä laatua, ja ennen synnytystä mietin kovastikin, miten noloa olisi jos esim kakat tulisi siihen pöydälle kätilön eteen. No, siinä synnytystilanteessa en tosiaankaan uhrannut ajatustakaan niille ylimääräisille eritteille, joita mahdollisesti alapäästä valui. Tulihan se kakkakin, ja itse en sitä edes huomannut. Kätilö vaan totesi, että " nyt tuli kakka, mutta sehän on ihan normaalia" .



Älä siis turhaan panikoi etukäteen, kyllä ne kätilöt tietää ihan tarkalleen miten paljon vauvan ulos saaminen vaatii, ja mitä kaikkea se voi mukanaa tuoda. :)



Laura ja pikku-prinsessa 8 vrk

Itse olen (kun on jo parina päivänä supistellut ja neuvolassa sanottiin, että synnytys on lähellä) syönyt hyvin sulavaa ruokaa ja käynyt kakkalla aina välillä vaikka ei hätä olisikaan... eikös se helpota vauvankin tuloa jos ei tarvitse raivata tieltään kakkoja.

Kaverinikin oli synnytyksessä ensin pidätellyt, mutta tietyssä vaiheessa millään tollasella ei oo väliä ja kaikki oli vaan saanut tulla ja siivous oli hoidettu silmänräpäyksessä!



Tosi hyvä juttu tuo " rupsujumppa" pitää kokeilla nyt jo kotona =))



-susanna rv 39+2-

Yksi mun suurimmista huolista heti kivun jälkeen oli se, että mitä jos tulee kakka suoraan kätilön syliin. Murehdin asiaa siitä asti, kun mulle selvisi että aika monelle näin tosiaan käy... miehellenikin varoitin varmaan tuhat kertaa, että " varaudu sitten, että verta ja paskaa ja kusta lentää joka paikassa" -aah, romanttista -not.



No, tosi tilanteessa sitten asia hoitui peräruiskeella. Sain sen vesiperäruiskeen, joka ei laittaessa tuntunut yhtään miltään ja suoli tyhjeni vaivatta. Kakkavahinkoa ei siis päässyt käymään. Tosin kun alkoi ponnistuttamaan niin edelleen koko ajan hoin miehelle " hitto, jos tulee paskat tähän nyt... "



juuri ennen ponnistusta kätilö halusi saada mut pissalle. No siitä ei enää tullut mitään, joten katetroivat (todella hehkeä olo siinä miehen nenän edessä kun pissakatetria laitetaan, mutta ei todella tullut asiaa paljoa mietittyä) -sekään ei tuntunut miltään... luulin, että sattuu tms.



Synnytyksen jälkeen, kun istukkakin oli jo tullut, kätilöopiskelija paineli kohtua ja se varsinainen kätilö kehotti siirtymään sivuun. Mietin, että miksi ja kohta tunsin kun painelun seurauksena jotain lensi kaaressa -siis todella lensi- ja läsähti synnytyssalin lattialle. En vieläkään tiedä, että mitä mahtoi olla... mutta onneksi se opiskelija tosiaan siirtyi syrjään, sillä muuten olisi " se jokin" lentänyt suoraan hänen päälleen. Että kyllä ne kätilöt on tosiaan tottuneet eritteisiin -ihan niihin kaikkiin.



Ai niin -mieheni totesi synnytyksen jälkeen, ettei todellakaan ollut mitään veristä touhua vaan varsin siistiä kaikin puolin. Eli se siitäkin pelosta. Hyvin se menee -tsemppiä synnytykseen!

mutta se ei takaa, etteikö kakkaa tulisi silti. Nimimerkillä kokemusta on. Eikä peräruiskeesta mennyt ponnistukseen ja kakkimiseen kuin alle neljä tuntia. Mutta se ei todellakaan ole mitään uutta kätilöille.

Vois ajatella että siitä lähtee seuraavien vuosien " kakkataival" ;-D , on nimittäin aika yleistä että vauvaperheissä jutellaan aika suoraan just siitä itse asiasta muutamat seuraavat vuodet. Naureskeltiin juuri tässä ystäväperheen kanssa, kuinka lapseton täti oli ollut pöyristynyt kuinka rennosti kakkajuttuja perheessä juteltiin...