Taitaa tulla tänä yönä kuolema

Lol

Miksi :(

Sellasta sattuu välillä.

Avaas nyt vähän ni helpompi auttaa.

Nämä huomiohakuiset aloitukset tuntuu pahoilta, varsinkin kuin hyvä ystäväni kuoli pari viikkoa sitten syöpään...

Ja höpö höpö!

Sepä surullista :/

Tuleehan se taas tänäkin yönä. Myös päivällä. Saas nähdä, osuuko kohdalle? Eilen se osui mm. Sulo Aittoniemeen.

Vierailija kirjoitti:

Tuleehan se taas tänäkin yönä. Myös päivällä. Saas nähdä, osuuko kohdalle? Eilen se osui mm. Sulo Aittoniemeen.

Omalle kohdalleni on sattunut kuolemaa jo liikaakin. Isovanhemmat ja vanhemmat esimerkiksi sekä muita sukulaisia ja tuttuja. Monia julkisuudesta tuttuja henkilöitä myös menehtynyt. Maailmassa ei ole kohta enää mitään tuttua jäljellä. Ahdistaako ketään muuta tällainen?

Ootko vielä hengis?

Anna nyt joku elonmerkki täällä  av:llä  itsestäsi.

Siis että, oletko vielä keskuudessamme ?

Käyttäjä2123 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleehan se taas tänäkin yönä. Myös päivällä. Saas nähdä, osuuko kohdalle? Eilen se osui mm. Sulo Aittoniemeen.

Omalle kohdalleni on sattunut kuolemaa jo liikaakin. Isovanhemmat ja vanhemmat esimerkiksi sekä muita sukulaisia ja tuttuja. Monia julkisuudesta tuttuja henkilöitä myös menehtynyt. Maailmassa ei ole kohta enää mitään tuttua jäljellä. Ahdistaako ketään muuta tällainen?

Jos sinulle ei ole vielä selvinnyt, niin me tulemme kuolemaan. Ovatko ihmiset unohtaneet tämän faktan ja vieraantuneet täysin kuolemasta? Mitä vanhemmaksi tulen sitä selvemmäksi tulee, että elämä on yhtä luopumista ja muutosta. Luovumme rakkaista paikoista, rakkaista ihmisistä, asioista, fyysisistä kyvyistä jne. Muistan hyvin nuorena pitäneeni hiukan outona isoäitini puheita, että hän joutaisi jo kuolemaan." Kun ei kukaan ystävistä ja tutuista ei ole enää elossa". Vaikka hänellä siis oli kaikki lapset ja kahta lukuunottamatta kaikki lapsenlapset vielä elossa. Mutta ei enää puolisoa eikä nuoruudesta asti tuttuja enää.

No tuliko?

Huom.ap. kyllä provoilullakin on sentään oltava jonkunlaiset hyvän maun rajat! Ainakin tämän kaikkein vakavimman asian suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2123 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleehan se taas tänäkin yönä. Myös päivällä. Saas nähdä, osuuko kohdalle? Eilen se osui mm. Sulo Aittoniemeen.

Omalle kohdalleni on sattunut kuolemaa jo liikaakin. Isovanhemmat ja vanhemmat esimerkiksi sekä muita sukulaisia ja tuttuja. Monia julkisuudesta tuttuja henkilöitä myös menehtynyt. Maailmassa ei ole kohta enää mitään tuttua jäljellä. Ahdistaako ketään muuta tällainen?

Jos sinulle ei ole vielä selvinnyt, niin me tulemme kuolemaan. Ovatko ihmiset unohtaneet tämän faktan ja vieraantuneet täysin kuolemasta? Mitä vanhemmaksi tulen sitä selvemmäksi tulee, että elämä on yhtä luopumista ja muutosta. Luovumme rakkaista paikoista, rakkaista ihmisistä, asioista, fyysisistä kyvyistä jne. Muistan hyvin nuorena pitäneeni hiukan outona isoäitini puheita, että hän joutaisi jo kuolemaan." Kun ei kukaan ystävistä ja tutuista ei ole enää elossa". Vaikka hänellä siis oli kaikki lapset ja kahta lukuunottamatta kaikki lapsenlapset vielä elossa. Mutta ei enää puolisoa eikä nuoruudesta asti tuttuja enää.

Olin tietoinen asiasta mutta asiaa ei halua ajatella. Vanhojen ihmisten kohdalla kuolema ei tule yllätyksenä mutta joihinkin tilanteisiin ei osaa varautua ja ne osuvat kohdalle yllättäen. Vaikeaa kun tuntee jääneensä yksin kun on menettänyt läheiset ihmiset. Joillakin 60-vuotiailla on esimerkiksi vielä vanhemmat elossa tai toinen heistä. Tai miten sellaiset ihmiset jotka menettävät vaikka oman lapsensa voivat jatkaa elämää normaalisti.

Omalle kohdalleni on sattunut kuolemaa jo liikaakin. Isovanhemmat ja vanhemmat esimerkiksi sekä muita sukulaisia ja tuttuja. Monia julkisuudesta tuttuja henkilöitä myös menehtynyt. Maailmassa ei ole kohta enää mitään tuttua jäljellä. Ahdistaako ketään muuta tällainen?[/quote]

Isovanhempiani en tavannut, vanhemmat ovat kuolleet, samoin kaksi sisarustani. Sama minulla, kuuden vuoden sisällä kolme perheenjäsentäni kuollut. Välillä ahdistun, kun ajattelen, että jos joku läheisistä kuolee, tai minä itse.

Lepää rauhassa. Olit aina niin iloinen ja lempeä. Tai eikö niin kuulu aina sanoa.