Muistatko Kingston Wall bändin?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jukka Kuoppamäen rumputyöskentely varsinkin saa suun auki.
ot: Hyvä muuten se Jukka Kuoppamäen haastattelu Teemalla muutama vuos sitten, jossa kysyttiin Jukalta 60-luvun hippilaulun sanoituksesta. Laulussa laulettiin jotain "huumaavan teen" polttamisesta. Kuoppamäki vaan pyöritteli silmiään: "se ei ollut minun teksti, se oli Pertsa Reposen teksti". :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvää heviä. Jukka Kuoppamäen rumputyöskentely varsinkin saa suun auki. Jotakin sieniä vissiin pojat hieman syönyt, on nimittäis niin kummallista menoa paikoitellen, että morjens. Petri Mustajärvi oli mahtava kitaristi, ja samaan aikaan vahva, että herkkä persoona. Siinä sai Taylorin kitarat kyytiä ja tais sitä triggejäkin olla aika paljon mm. reverb ja overdrive. Koko paketin pitää mahtavasti kasassa Jukka Tolosen bassottelu, ei nimittäin ihan joka pojalta ne kuvioit irtoaiskaan.
Yksi suomen parhaita bändejä, vaikka loppupään Pandora/Captain Jack tyylinen materiaali ei enää itselle maistunut. Alkupään heavylevyt ovat kuitenkin mieleen. Kingston wall nimi tulee jamaican pääkaupungista, ja Pink Floydin The Wall albumin nimestä. Taisi vähän myös tuo jatsitupakka maistua. Jah bless Kingston Wall.
Ei se mitään heviä ollut missään vaiheessa. Progerokkia. Aika huono läppä tuo Pandoraan vertaus.
Luulen erottavani musiikkityylit aika hyvin. On nimittäin itsekin tullut jonkun verran soiteltua. Et ole tainnut Kingston Wallin loppupään tuotantoa kuullukkaan. Kyllä sielä Pandora vaikutteet kuuluu, jos osaa vaan kuunnella, kuin ammattilainen.
Taiskin olla trollailua. Jukka Kuoppamäkipä hyvinkin siellä heviä soitti.
No okei myönnän, että etunimi meni ulkomuistista väärin, mutta se ei muuta muita faktoja.
Entä kuka on Petri Mustajärvi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 ja 13 jatkaa vielä. Ja olen kuulemma hengaillut 90-luvulla Töölön (Museokadun?) kapakoissa Kaija Koon (oli silloin rocktähti) ja Wallin kanssa. Itse täytyy tunnustaa etten muista lainkaan kumpaakaan, mutta olin niihin aikoihin todella VIILEÄ, vaikka joku David Bowie olisi tullut viereen istumaan ravintola Kuussa(?) niin ei siihen mitenkään olisi reagoitu koska reagointi olisi ollut NIIN junttimaista. Siskoni on istunut Berliinissä U2:n poikien kanssa samassa baarissa, vain yksi pöytä välissä. Siskoni oli gootti mutta armoton U2 fani mutta ilmekään ei ollut värähtänyt.
Samoilla kulmilla tullut pyörittyä. Opiskelin Helsingin yliopistossa 1989-1995 ja varmaan joka kapakka tuli siellä koluttua. Asuin sekä Caloniuksenkadulla että Töölönkadulla. Se ravintola oli KuuKuu ja on vieläkin jos Museokatua tarkoitat. Rokkiporukka pyöri mm. siellä usein. Itselleni on sattunut sellainen ihme juttu, että olen ryypännyt KuuKuussa Andy McCoyn ja Steve Stevensin porukassa ja sieltä on menty jotenkin ihmeellisesti Presidenttiin Billy Idolin sviittiin. Äläkä kysy, miten ihmeessä se kävi, en tiedä itsekään. Tuskin tiesi kovin moni muukaan siinä porukassa....
Ohis, mutta jotenkin niin stadilaista ettei saa reagoi vaikka näkisi David Bowien! Johtuuko sitten siitä, että muuten - koska paljon julkkuja kaupungissa - saisi olla koko ajan reagoimassa. Vai johtuuko vain iästä, tietyssä iässä on cool olla olevinaan huomaamatta esim. hyvännäköistä ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on hieno biisi.
Tulee tosta introsta jostain syystä aina mieleen Nukkumatti nukkumatti lasten, illoin kulkee..
Samoin vähän samaa kuin Rollareitten Angiessa.
Näin yhden viimeisistä Kingston Wallin keikoista. Wallin elämäkerrasta luin viime vuonna että Petri oli silloin jo huonossa jamassa, mutta itse en huomannut mitään erikoista. Keikan jälkeen se heitti jopa läppää vähän aikaa ihmisten kanssa, myös mun, ja vaikutti hyväntuuliselta. Jotain Väinämöis-juttua se selitti ja naureskeli. Senkin luin sitten elämäkerrasta, että se selitti niitä juttuja kuulemma kaikille loppuaikoinaan.
Ainoa suomalainen bändi, josta tykätään sekä hevipiireissä, rokki- ja poppipiireissä sekä räppäreiden ja psykediggaajien kesken.
Mulla on ne kolme levyä, muuta en oikeastaan tiedä bändistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvää heviä. Jukka Kuoppamäen rumputyöskentely varsinkin saa suun auki. Jotakin sieniä vissiin pojat hieman syönyt, on nimittäis niin kummallista menoa paikoitellen, että morjens. Petri Mustajärvi oli mahtava kitaristi, ja samaan aikaan vahva, että herkkä persoona. Siinä sai Taylorin kitarat kyytiä ja tais sitä triggejäkin olla aika paljon mm. reverb ja overdrive. Koko paketin pitää mahtavasti kasassa Jukka Tolosen bassottelu, ei nimittäin ihan joka pojalta ne kuvioit irtoaiskaan.
Yksi suomen parhaita bändejä, vaikka loppupään Pandora/Captain Jack tyylinen materiaali ei enää itselle maistunut. Alkupään heavylevyt ovat kuitenkin mieleen. Kingston wall nimi tulee jamaican pääkaupungista, ja Pink Floydin The Wall albumin nimestä. Taisi vähän myös tuo jatsitupakka maistua. Jah bless Kingston Wall.
Tää tosiaan oli varmaan provo, mutta Pete Wallin lisäksi bändissä soittivat Jukka Jylli basso ja Sami Kuoppamäki rummut. Ennen Kuoppista rummuissa oli Petteri Ståhl.
I feel love on cover Donna Summerin disco-biisistä. Aika hauskaa että pidät hevinä.
Kingston Wall on progerokkia. Saman instrumentin käyttö tee musiikista saman tyylilajin edustajia. Antti Tuiskulta löytyy rumpuja, niin löytyy Sepulturaltakin. Molemmat samaa genreä?