Kumpi on oikeassa?
Asun Saksassa saksalaisen poikaystäväni kanssa ja käyn kielikurssilla. Kurssi alkaa klo 9 aamulla. Kurssi ei ole kotikaupungissani vaan joudun käyttämään junaa matkustamiseen. Junamatka kestää 40 min per suunta. Juna on kuitenkin kurssikaupungissa klo 8:05 tai 9:05. Juna-asemalta kävely kurssirakennukseen kestää 3 min. Koska kaikki kurssilaiset tulevat jostain muusta maasta kuin saksasta mukaan lukien opettajat, ei aikataulut ole niin tiukkoja, ja opetus alkaa yleensä 10-20 yli 9. Ja yleensä n. 4 oppilasta 20:stä on siellä tasan klo 9. Esim. yksi espanjalainen ei ole siellä ikinä ajoissa vaan tulee 10-30 min myöhässä joka päivä.
Nyt se ongelma: mies pakottaa minut ottamaan sen aikaisemman junan joka aamu, etten olisi myöhässä kurssilta. Itse haluaisin ottaa sen myöhäisemmän junan, koska kaikki oppilaat ovat kuitenkin myöhässä, miksen minäkin voisi olla 8 min myöhässä? Eri asia olisi, jos kaikki oppilaat olisivat aina ajoissa, sitten se tunnin odotustunti olisi siedettävää. Mutta kun muut tulevat myöhässä niin ajattelen aina että jaa, olisin minäkin voinut tulla 15 yli tänne ja olisin voinut nukkua tunnin pitempään!
Olenko siis pilalle hemmoteltu kun ajattelen näin? Onko poikaystäväni oikeassa? Jos ei, niin onko ehdotuksia mitä tehdä asian suhteen?
Kommentit (12)
No onko se opetus intensiivistä sen myöhästymisajan, vai odotellaanko kaikki mukaan ja sitten vasta aloitetaan kunnolla? Eli jäätkö jostain paitsi? Onko siihen myöhästymiseen "yleinen lupa tai sanaton sopimus"? Sun asiahan se on milloin menet ja mitä teet, kun kerran kieltä opit...
Vierailija kirjoitti:
: mies pakottaa minut ottamaan sen aikaisemman junan joka aamu
Ehdotus: lähde takaisin kotiin tai opettele ajattelemaan omilla aivoillasi ja tekemään kuten ITSE parhaaksi näet.
Hanki panokaveri niin aamun odotus sujuu kivasti.
Jos kaikki myöhästyy, niin voisiko päivän siirtää alkamaan vartin yli yhdeksän?
Poikkis määrää elämästäsi?
Miten niin "pakottaa"? Viekö sinut väkisin juna-asemalle ja tyrkkää junaan? Vahtii, ettet nouse pois junasta? Uhkaa väkivallalla? Mitään pakottamisia en katselisi, vaan sanoisin poikaystävälle, että teen itse päätökseni ja piste. En jaksa mitään dominoivia ihmisiä.
Muuhun en ota kantaa, mutta parisuhteessa toisen pakottaminen on ihan ehdottomasti väärin (jos siis kyse on ihan normaalista valintatilanteesta eikä jostain elämän ja kuoleman tilanteesta).
Hanki panokaveri niin aamun odotus sujuu kivasti.
Jos kaikki myöhästyy, niin voisiko päivän siirtää alkamaan vartin yli yhdeksän?
Poikkis määrää elämästäsi?
Minäkin olen aikoinani ollut tuossa tilanteessa Kölnissä saksan kielen kurssilla. Poikaystävää ei ollut, mutta oli suomalainen täsmällisyys ja suoraselkäisyys. Suomalaisia oli koko koulussa vain kaksi kappaletta, ja ainakin omassa viidentoista hengen ryhmässämme me ja opettajat olimme ainoat, jotka olimme joka ikinen kerta ajoissa sekä oppitunneilla että muissa järjestetyissä tapahtumissa. Meitä ennen koulussa olleet suomalaiset olivat jo pohjustaneet suomalaisten jämptin maineen. Jämptiyden lisäksi suomalaisia pidettiin kohteliaina, hyvin koulutettuina ihmisinä, jotka eivät huuda keskusteluissa toisten päälle.
Odotteluajan voit käyttää hyödyllisesti. Kielikurssit eivät ole niin pitkiä, että tunnin odottelu (ja ylimääräisten tehtävien yms. tekeminen) olisi kohtuutonta.
Mitä tarkoitat pakottamisella?
Joskus pakottaminen tuntuu olevan sitä, että toinen käskee ja toinen päättää totella, vaikkei tarvitse (välttääkseen riidan tai vain alistuvan luonteensa takia, koska ei ymmärrä, että voi itse päättää totteleeko vai ei). Sitten ollaan uhreja: "mutta kun tuo pakotti".
Vastaus kysymykseesi: sinä olet oikeassa, koska et varsinaisesti myöhästy opetuksesta etkä siis jää paitsi mistään. Jos ymmärsin oikein.
Keksi sille poikkikselle jokin kummallinen sääntö ja kokeile, totteleeko. - Kun ei, toteat vaan, että vittuako mun elämää määräilet!
Jospa vaan tulisit kotiin, jos olet tuollainen tossu ja kasvaisit vielä 5 vuotta äidin helmoissa.
Minä kertoisin opettajalle aikatauluongelmasta ja kysyisin, onko mahdollista tulla myöhäisemmällä junalla. En kehtaisi myöhästyä omin luvin.
Yrittää opettaa sua saksalaisille tavoille.