Lue keskustelun säännöt.
En halua, että lapseni joutuu lukemaan pakkoruotsia! Ehdotuksia? Englanninkielinen koulu?
16.06.2016 |
Lapset on fiksuja ja monin puolin lahjakkaita. Ottaa niin päähän, että he joutuvat samaan turhautumisen kierteeseen kuin mistä itse kärsin pakkoruotsin tunneilla. Minulla oli lukion päättötodistus 9 ja 10 täynnä, ruotsista 6. Näin sen opiskelun, ja näen vieläkin TÄYSIN turhana, ja vain suomalaisten ikiaikaisen nöyryyttämisen symbolina.
Ehdotuksia? Onko joitain kouluja, missä pakkoruotsin voi välttää? Kansainväliset koulut?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Minulle on ollut enemmän hyötyä ruotsista kuin kemiasta ja fysiikasta. Pois pakko-fy-ke!!!
On olemassa käsite yleissivistys. Matematiikka, luonnontieteet ja esim. yhteiskuntatieteet ovat osa yleissivistystä. Ruotsin kieli taas ei kuulu millään mittarilla yleissivistykseen.
Se on täysin marginaalinen turhake, sanantasoinen kuin Islannin kielen opiskelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on elämässä ollut pelkästään hyötyä kaikesta kielen opiskelusta, jopa siitä pahasta pakkoruotsista. Kun osaa kieliä, löytää yhteneväisyyksiä myös muista kielistä, esim. hollanti muistuttaa joiltain sanoiltaan ruotsia. Toki jos ap olettaa, että hänen lapsensa eivät ikinä muuta ulkomaille tai edes matkusta mihinkään, niin silloin tuo asenne on varmasti ok.
Jajajaja vaikka alankomaissa asunkin ei ruotsista ole ollut mitään hyötyä. Samalla perustelulla voisit sanoa että jokaisen suomalaisen pitäisi osata saksaa, koska siitä on hyötyä hollannin opiskelussa. Itselleni ruotsin kieli on vain vienyt kapasiteettia muilta tärkemmiltä kieliltä, joita tarvitsen päivittäin arkielämässä.
Pakkosaksa tosin olisi hyödyllinen ja sen pohjalta olisi sitten helppo oppia sitä ruotsia. Eikös tällä aina näitä opintoja perustella, että oppii helposti muita kieliä. Miksei sitten ruotsia voisi oppia helposti muiden kielten pohjalta ilman pakkoa.
Ruotsin pakollisuus ei poistu tällä vuosikimmenellä se on varma. Nyky hallitus ei tee sen eteen yhtän mitään. Seuraava peruskoulun opetusuudistus tulee voimaan joskus 2024-2027. Näitä kun on historiallisesti tehty n 10 vuoden välein. Ja sisältö taas riippuu ketkä ovat vallassa n 2019-2023. jolloin linjaukset seuraavan opetussuunnitelmaan tehdään ja naulataan kiinni.
Valmistelut kunnissa vievät aina pari vuotta että ei opetussuunnitelmia lennosta muutella.
Kävin IB-lukion, ei ollut kurssiakaan ruotsia. Eikä musiikkia, liikuntaa, kuvaamataitoa, historiaa, yhteiskuntaoppia yms. missä olin huono.
Historiaa, musiikkia, yhteiskuntaoppia yms. kyllä olisi saanut jos olisi valinnut, itse valitsin maksimimäärän luonnontieteitä ja matematiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ihan hirveetähän se on oppia jotain, varsinkin koulussa. Muuttakaa Venäjälle, ei tarvitse koulussa lukea ruotsia. Ja siellä ei ole Suomen noyryyttämisen perinettä, eiku?
Nimenomaan se minua häiritsee, että pakkoruotsi vie kohtuuttomasti aikaa muiden, tärkeämpien aineiden opiskelulta. Haluan että lapseni oppivat kovia luonnontieteitä, matematiikkaa, yleissivistäviä aineita ja HYÖDYLLISIÄ kieliä.
Mitäs ap teet työksesi? Että voidaan arvioida miten paljon sulla on mennyt turhaa aikaa joidenkin muiden aineiden, joilla et nykyään tee mtään, opiskeluun. Itsellä ainakin on ruotsi päivittäisessä käytössä, työskentelen konsernissa (Suomesta käsin siis), jonka pääkonttori on Tukholmassa. Hirveesti en kyllä uskontoa, bilsaa, mantsaa, fysiikka, kemiaa, kotitaloutta, käsitöitä ja kuvaamataitoa ole työelämässäni tarvinnut. Nimim: peruskoulun päättötodistuksessa ka 9,2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta.
Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.
Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1) hän viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa.
Yllä olevaan liittyen persut - ja muutamat järjissään olevatkin - ovat painottaneet sitä, kuinka tärkeää on oppia vieraita kieliä, joilla pärjää ulkomailla ja kansainvälisissä yhteyksissä. Perustelu on otettava vakavasti kun sitä tarjotaan toisen kotimaisen tekemiselle valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi Suomen suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Tilanne ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen, mikä on helppo osoittaa.
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. Näiden kielten osaaminen toki helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Lähempi tarkastelu osoittaa sen kuitenkin ainakin osittain ontuvaksi. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
Kuten yllä olevasta, melko kattavasta vaikkei tietenkään tyhjentävästä, analyysistä selviää, pakollinen toinen kotimainen kouluissa paradoksaalisesti lisää kansalaisen valinnanmahdollisuuksia aikuisiällä, sen vapaaehtoiseksi tai valinnaiseksi muuttaminen vähentää niitä.
Edes monissa kaksikielisissä maissa asioita ei hoideta kuvailemallasi tavalla. Suomi ei ole kaksikielinen vaan meillä on kielivähemmistö, joiden puolesta haluamme väen vängällä tehdä asiat. Onko syytä ottaa arabia kaikkien opetussuunnitelmaan, kun puhujia enemmän kuin ruotsinkielisiä?
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän täysin. Ruotsinkielen lukeminen koulussa turhauttaa monia. Ehkä olisi syytä siirtyä jo siihen vapaa-ehtoisuuteen.
Lapsen tahto vain sattuu yleensä olemaan äidin taskussa. Ajatus, että voisit valita koulussa opeteltavat kielesi nykyisellä aikuisen järjelläsi, tarpeellasi ja elämänkokemuksellasi, on valitettavasti teoreettinen ajatus.
Joko opeteltavasi kielet valitsee eduskunta, tai sitten vanhemmat. Lapsen vaikutusvalta asiaan on jokseenkin olematon, varsinkin kun keskimääräisen lapsen asenne kouluun on, että se pitäisi kokonaisuudessaan lopettaa tarpeettomana. Lapsen saa aina ylipuhuttua miten pölvästien ainevalintojen kannalle hyvänsä, koska lapsilla ei ole kykyä omalla elämänkokemuksellaan arvioida, mitä heidän tarvitsee oppia.
Jos vanhemmilla on liikaa valtaa päättää siitä, mitä aineita lapsi saa oppia koulussa, vanhemmat voivat esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen vetoamalla kieltää lapselta seksi- ja evoluutio-opetuksen. Ruotsinopetuksen sorkkiminen luo ikävän ennakkotapauksen, jota kaikenlaiset epämääräiset ryhmittymät varmasti käyttävät sitä hyväkseen.
Tämä voi kuulostaa aika fantastiselta; mutta minun täytyy sanoa, että uskonnollisten yliopisto-opiskelijoiden mielipiteet seksi- ja evoluutioasioista kuulostavat aivan toisenlaisilta kuin 10 vuotta sitten - täysin amerikkalaismallinen obskurantismi on yleistynyt hälyttävästi. Ikävä kyllä näyttää pahasti siltä, että amerikkalaistyylinen ääriuskonnollisuus on globalisoitumisen myötä saamassa vahvasti jalansijaa meiltäkin - ja siinä kulttuuritaistelussa toivoisin koululaitoksen ja eduskunnan pysyvän lujana kaikkia painostusyrityksiä vastaan.
Jos ruotsin pakollisuus tai vapaaehtoisuus alistetaan av-persujen katuparlamentille, se on ehdottomasti väärä signaali kaikille hihhuliryhmittymille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti älykäs, fiksu ja kaikin tavoin lahjakas lapsesi ei tule Turkuun lääkäriksi, joutuu vielä hoitamaan ahvenanmaalaisia ummikkoja.
Siinä vaiheessa, kun AP:n mukula valmistuu 20 vuoden päästä lääkäriksi, niin intensiivisestä kielien opiskelusta on tullut vain pienen porukan hommaa. Jo nyt on luotu sovelluksia, jotka kääntävät puhetta suoraan korvanappiin. 20 vuodessa käännösteknologia on syrjäyttänyt useiden eri kielten hallitsemisen. Jo nyt tulkkeja varoitetaan siitä, että töitä ei riitä eläkeikään asti.
Näin se kehitys menee. Mietin vain että miten ihmisen aivokapasiteetin kehityksen käy kun ei tarvitse opetella kieliä, puhelinumeroita eikä oikeastaa muistaa mitään muutakaan ulkoa kun kaikki tieto löytyy netistä tai tulee valmiiksi tarjoiltuna. Ajattelet vain että mikäs on Ruotsin pääkaupunki ja vastaus tulee samoin tein sun korvanappiin tai silmien eteen.
Vierailija kirjoitti:
Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta.
Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.
Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
.
Mutta, mutta. Eikö tässä rikota räikeästi mainostamaasi tasa-arvoa, koska esittämilläsi perusteilla Jomalassa asuva sairaanhoitaja ei voi valita vapaasti asuin- ja työpaikkaansa kotimaassa, koska hänellä ei ole pakkoa opiskella suomea??? Näillä perusteilla ahvenanmaalla asuvat ovat pakotettuja pysymään Ahvenanmaalla, eikä koskaan hakemaan työtä Suomen mantereelta. Koska heillä ei ole pakkoa opiskella suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap:lle vinkkinä että kannattaa aloittaa ruotsi vapaaehtoisena A-kielenä 4-luokalla niin ei tarvitse lukea pakkoruotsia.
Nih.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti älykäs, fiksu ja kaikin tavoin lahjakas lapsesi ei tule Turkuun lääkäriksi, joutuu vielä hoitamaan ahvenanmaalaisia ummikkoja.
Siinä vaiheessa, kun AP:n mukula valmistuu 20 vuoden päästä lääkäriksi, niin intensiivisestä kielien opiskelusta on tullut vain pienen porukan hommaa. Jo nyt on luotu sovelluksia, jotka kääntävät puhetta suoraan korvanappiin. 20 vuodessa käännösteknologia on syrjäyttänyt useiden eri kielten hallitsemisen. Jo nyt tulkkeja varoitetaan siitä, että töitä ei riitä eläkeikään asti.
Näin se kehitys menee. Mietin vain että miten ihmisen aivokapasiteetin kehityksen käy kun ei tarvitse opetella kieliä, puhelinumeroita eikä oikeastaa muistaa mitään muutakaan ulkoa kun kaikki tieto löytyy netistä tai tulee valmiiksi tarjoiltuna. Ajattelet vain että mikäs on Ruotsin pääkaupunki ja vastaus tulee samoin tein sun korvanappiin tai silmien eteen.
Niin tuli vielä mielen että tarvitseeko joskus tulevaisuudessa osata enää edes kirjoitaa käsin/koneella,kunhan vain sanelee koneelle joka siten korjaa kielioppivirheet ja pilkuttaakin samalla ja kun sanot lähetä posti Ville-Kallelle lähettää tekstin samoin tein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edes monissa kaksikielisissä maissa asioita ei hoideta kuvailemallasi tavalla.
Muiden maiden hölmöyden vuoksi meidän ei tarvitse muuttaa omaa hyvää systeemiämme, jota Ruotsin, Englannin, Ranskan ja Espanjan vähemmistöt ihailevat ja pitävät esikuvana omalle oikeustaistelulleen. Meidän järjestelmäämme on julkisesti kehunut mm. nobelisti Czeslaw Milosz. Se on kaikille kunnon suomalaisille isänmaallisen ylpeyden aihe.
Sivistymättömät murjaanit eivät kohdenna resurssejaan oikein. Tämä johtuu pitkälti valtiokoneiston konservatiivisuudesta ja siellä esiintyvästä rasistisesta vihamielisyydestä vähemmistöjä kohtaan. Näin on asianlaita ennen muuta Ranskassa, joka on Euroopan vähemmistöpolitiikan häpeäpilkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta.
Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.
Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
.
Mutta, mutta. Eikö tässä rikota räikeästi mainostamaasi tasa-arvoa, koska esittämilläsi perusteilla Jomalassa asuva sairaanhoitaja ei voi valita vapaasti asuin- ja työpaikkaansa kotimaassa, koska hänellä ei ole pakkoa opiskella suomea??? Näillä perusteilla ahvenanmaalla asuvat ovat pakotettuja pysymään Ahvenanmaalla, eikä koskaan hakemaan työtä Suomen mantereelta. Koska heillä ei ole pakkoa opiskella suomea.
Se onkin varoittava esimerkki. Ahvenanmaa ampuu itseään jalkaan, kun ei vaadi koululaisiltaan suomen kielen opiskelua. Merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille, pääasiassa Ruotsiin, koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ihan hirveetähän se on oppia jotain, varsinkin koulussa. Muuttakaa Venäjälle, ei tarvitse koulussa lukea ruotsia. Ja siellä ei ole Suomen noyryyttämisen perinettä, eiku?
Nimenomaan se minua häiritsee, että pakkoruotsi vie kohtuuttomasti aikaa muiden, tärkeämpien aineiden opiskelulta. Haluan että lapseni oppivat kovia luonnontieteitä, matematiikkaa, yleissivistäviä aineita ja HYÖDYLLISIÄ kieliä.
Mitäs ap teet työksesi? Että voidaan arvioida miten paljon sulla on mennyt turhaa aikaa joidenkin muiden aineiden, joilla et nykyään tee mtään, opiskeluun. Itsellä ainakin on ruotsi päivittäisessä käytössä, työskentelen konsernissa (Suomesta käsin siis), jonka pääkonttori on Tukholmassa. Hirveesti en kyllä uskontoa, bilsaa, mantsaa, fysiikka, kemiaa, kotitaloutta, käsitöitä ja kuvaamataitoa ole työelämässäni tarvinnut. Nimim: peruskoulun päättötodistuksessa ka 9,2.
Työskentelen tegnologia- ja tuotekehityssektorilla, akateemisella pohjakoulutuksella. En sano mitään tarkempaa tunnistuksen vuoksi. Kaikki muutkin aineet koulussa ovat olleet hyödyllisiä, nimenomaan yleissivistyksen kannalta.
Harrastan kulttuuria, seuraan yhteiskunnallisia asioita jne. Tarvitsen hyvää/tieteellisen tasoista suomen ja englannin kielen taitoa päivittäin. Eli en sanoisi että mitään muita turhia aineita ei koulussa opeteta kuin pakkoruotsi. Minullakin olisi huomattavan suuri etu nykyisessä työssäni, jos olisi saanut opiskella esim. saksan kielen taidon kunnolla niillä resursseilla, jotka nyt menivät hukkaan ruotsintunneilla.
Harmi että sinun elämänpiirisi on niin kapea, että et ymmärrä tai koe kiinnostusta juuri mihinkään yleisiin oppiaineisiin jota luettelit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ihan hirveetähän se on oppia jotain, varsinkin koulussa. Muuttakaa Venäjälle, ei tarvitse koulussa lukea ruotsia. Ja siellä ei ole Suomen noyryyttämisen perinettä, eiku?
Nimenomaan se minua häiritsee, että pakkoruotsi vie kohtuuttomasti aikaa muiden, tärkeämpien aineiden opiskelulta. Haluan että lapseni oppivat kovia luonnontieteitä, matematiikkaa, yleissivistäviä aineita ja HYÖDYLLISIÄ kieliä.
Mitäs ap teet työksesi? Että voidaan arvioida miten paljon sulla on mennyt turhaa aikaa joidenkin muiden aineiden, joilla et nykyään tee mtään, opiskeluun. Itsellä ainakin on ruotsi päivittäisessä käytössä, työskentelen konsernissa (Suomesta käsin siis), jonka pääkonttori on Tukholmassa. Hirveesti en kyllä uskontoa, bilsaa, mantsaa, fysiikka, kemiaa, kotitaloutta, käsitöitä ja kuvaamataitoa ole työelämässäni tarvinnut. Nimim: peruskoulun päättötodistuksessa ka 9,2.
Edelleen: mietit aivan liikaa omaa napaa nyt. Kuinka moni suomalainen tulee työskentelemään ruotsalaiselle pääkonttorille? Ja mitä hyötyä on Suomelle kasvattaa Ruotsin kilpailukykyä.
Minullekin pakkoruotsista on ollut hyötyä. Se ei tarkoita, että ruotsin kielen opiskelu olisi Suomessa hyödyllistä. Asia tulisi järjestää samoin kuin suomen asema Ruotsissa - kuntakohtaisesti puhujamäärän mukaan äidinkielen opintoja.
T. Ruotsissa asuva
Vierailija kirjoitti:
ap:lle vinkkinä että kannattaa aloittaa ruotsi vapaaehtoisena A-kielenä 4-luokalla niin ei tarvitse lukea pakkoruotsia.
Nih.
Tää on kyllä mysteeri itseleni, että joku vielä valitsee ruotsin A2-kieleksi. Ilmeisesti jossain näin tapahtuu yhä. En tajua yhtään, että miksi. Siis jos vaihtoehtoja on. Tietty jos se on ainoa vaihtoehto, niin varmaan valitsisimme itsekin
Omassa kaupungissamme ei taida enää olla yhtäkään koulua, jossa edes tarjottaisiin ruotsia A2 -kieleksi, kun ryhmiä ei ole syntynyt varmaan koko A2 -kielen olemassaolon aikana.
Tämä on varmaan se pakkoruotsin aikaistamisen syy. Kun sitä ei enää vapaaehtoisesta alakoulussa valita, niin pakko on hyvä keino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes monissa kaksikielisissä maissa asioita ei hoideta kuvailemallasi tavalla.
Muiden maiden hölmöyden vuoksi meidän ei tarvitse muuttaa omaa hyvää systeemiämme, jota Ruotsin, Englannin, Ranskan ja Espanjan vähemmistöt ihailevat ja pitävät esikuvana omalle oikeustaistelulleen. Meidän järjestelmäämme on julkisesti kehunut mm. nobelisti Czeslaw Milosz. Se on kaikille kunnon suomalaisille isänmaallisen ylpeyden aihe.
Sivistymättömät murjaanit eivät kohdenna resurssejaan oikein. Tämä johtuu pitkälti valtiokoneiston konservatiivisuudesta ja siellä esiintyvästä rasistisesta vihamielisyydestä vähemmistöjä kohtaan. Näin on asianlaita ennen muuta Ranskassa, joka on Euroopan vähemmistöpolitiikan häpeäpilkku.
Miksei ole häpeällistä, kuinka kohtelemme saamelaisia? Heitä sterilisoitiin vielä 60-luvulla ja nykyisinkin kielen opetus & osaaminen on hataralla pohjalla, vaikka kyseessä Suomen alkuperäisväestö. Tietääkö Milosz, kuinka kohtelemme heitä ja miksi ei pakkosaamea mielestäsi tulisi opettaa? Heidän kielensä ja kulttuurinsa on paljon suuremmassa vaarassa.
BTW kansainvälisesti mm EU on öinjannut meidän pakkoruotsin turhaksi. Tästä ei moni poliitikko puhu. Sen sijaan saamelaisten kohtelusta olemme saaneet noottia monelta taholta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti älykäs, fiksu ja kaikin tavoin lahjakas lapsesi ei tule Turkuun lääkäriksi, joutuu vielä hoitamaan ahvenanmaalaisia ummikkoja.
Siinä vaiheessa, kun AP:n mukula valmistuu 20 vuoden päästä lääkäriksi, niin intensiivisestä kielien opiskelusta on tullut vain pienen porukan hommaa. Jo nyt on luotu sovelluksia, jotka kääntävät puhetta suoraan korvanappiin. 20 vuodessa käännösteknologia on syrjäyttänyt useiden eri kielten hallitsemisen. Jo nyt tulkkeja varoitetaan siitä, että töitä ei riitä eläkeikään asti.
Näin se kehitys menee. Mietin vain että miten ihmisen aivokapasiteetin kehityksen käy kun ei tarvitse opetella kieliä, puhelinumeroita eikä oikeastaa muistaa mitään muutakaan ulkoa kun kaikki tieto löytyy netistä tai tulee valmiiksi tarjoiltuna. Ajattelet vain että mikäs on Ruotsin pääkaupunki ja vastaus tulee samoin tein sun korvanappiin tai silmien eteen.
Olen tuo edellinen kirjoittaja ja olen samaa miettinyt. Kielet ja matematiikka ovat hyväksi aivoille. Toisaalta kaipa yhden vieraan kielen opintoja voitaisiin vain syventää, kun tarve kielille poistuu. Sillon olisi hyödyllistä opiskella yhtä mahdollisimman erilaista kieltä, jotta saa parhaimman hyödyn (kiina/korea/etc)
Vierailija kirjoitti:
Miksei ole häpeällistä, kuinka kohtelemme saamelaisia? Heitä sterilisoitiin vielä 60-luvulla ja nykyisinkin kielen opetus & osaaminen on hataralla pohjalla, vaikka kyseessä Suomen alkuperäisväestö.
Saamelaisalueet liitettiin nykyisen Suomen alueisiin 1809. Tätä ennen ei Suomen alueella saamea puhuttu. Jos sinulla on esittää todisteita muusta, vaadin esittämään ne tässä ketjussa.
Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta.
Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.
Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1) hän viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa.
Yllä olevaan liittyen persut - ja muutamat järjissään olevatkin - ovat painottaneet sitä, kuinka tärkeää on oppia vieraita kieliä, joilla pärjää ulkomailla ja kansainvälisissä yhteyksissä. Perustelu on otettava vakavasti kun sitä tarjotaan toisen kotimaisen tekemiselle valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi Suomen suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Tilanne ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen, mikä on helppo osoittaa.
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. Näiden kielten osaaminen toki helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Lähempi tarkastelu osoittaa sen kuitenkin ainakin osittain ontuvaksi. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
Kuten yllä olevasta, melko kattavasta vaikkei tietenkään tyhjentävästä, analyysistä selviää, pakollinen toinen kotimainen kouluissa paradoksaalisesti lisää kansalaisen valinnanmahdollisuuksia aikuisiällä, sen vapaaehtoiseksi tai valinnaiseksi muuttaminen vähentää niitä.