Pakko saada avautua jonnekin. Ahdistaa niin, että pää räjähtää :/

Mulla tilanne se, että en osaa nauttia enää mistään. En oo ollut onnellinen enää pitkään aikaan. Tuntuu, että ei jaksa aamulla nousta ylös, ruoka ei maistu, mulla on myös kipuja, enkä pysty nukkumaan. Periaatteessa ei pitäis olla mikään hätä, mutta kaikki ahdistaa. On kavereita, kesä ja matkakin tulossa. En jaksa enkä pysty osallistumaan mihinkään yhteisiin juttuihin ja sekin ahdistaa. Oon käynyt hakemassa apua tilanteeseeni ja juttelemassa useamman kerran, mutta aina tää uusiutuu. En enää jaksa keskustella tilanteesta läheisten kanssa, kun eivät he ymmärrä, että mikä mulla on hätänä. Miks ymmärtäisivät, kun mäkään en ymmärrä? Tiedän vaan, että oon ihan loppu, enkä tiedä kauanko jaksan. Muita samassa tilanteessa?