Mulla ei ole ketään jolle jutella päivän tapahtumista

Miten sulla meni tänään töissä? <3

Sama juttu täällä..Olen ollut kohta 7 vuotta yksin..olisi niin kivaa, jos joku joskus kysyisi, että mitä kuuluu? Olisi kivaa jakaa asioita jonkun kanssa..

Mullapas on, mutta pidän päivän tapahtumat mieluummin itselläni ja nautin hiljaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Miten sulla meni tänään töissä? <3

Kiitos kun kysyit, ihan kivasti lopulta, vaikka isoja haasteita uudessa työssä :) Toivottavasti sinunkin päiväsi oli hyvä <3

Mulla oli vuosia ihan sama juttu ja nyt tilanne on muuttunut sellaiseksi, ettei mulla olisi enää mitään kerrottavaakaan vaikka joku haluaisikin kuunnella.

n39

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sulla meni tänään töissä? <3

Kiitos kun kysyit, ihan kivasti lopulta, vaikka isoja haasteita uudessa työssä :) Toivottavasti sinunkin päiväsi oli hyvä <3

Kiitos, mulla alkoi kolmas lomaviikko ja mukavasti on päivä mennyt. Uudessa työssä on aina isoja haasteita, mutta vuoden päästä jo ajattelet, että nämä hommathan sujuvat  ihan rutiinilla. 

Äiti?

Ei mullakaan..paitsi terapeutti kerran viikossa.

Perustetaanko kuulumisten kyselyketju? Sellainen ihan hömpänpönppä "mitä sulle kuuluu"-ketju? :-))

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli vuosia ihan sama juttu ja nyt tilanne on muuttunut sellaiseksi, ettei mulla olisi enää mitään kerrottavaakaan vaikka joku haluaisikin kuunnella.

n39

Näin juuri. Kun tarpeeksi kauan opettelee olemaan oikein "vähällä", niin siinä alkaa pärjätä. Sitten ei enää edes osaisi jutella päivästään tai ylipäätään asioistaan niin kuin sellaiset ihmiset, jotka ovat sitä aina tehneet.

Alkoholi auttaa asiaan.

Olen keski-ikäinen sinkkunainen. Olen niin tottunut yksinäisyyteen, että en edes osaa ajatella siinä mitään ihmeellistä. Puoli vuotta sitten, jäätyäni työttömäksi, oli outoa, kun työkavereiden kanssa käydyt höpinät loppuivat. Nykyään puhun yksin ääneen, koska oma ääneni on ainoa, mitä kuulen päivittäin, kaupan kassaa lukuunottamatta. Olen huomannut nyt yksin ollessani, miten Suomalaiset ovat hiljaista ja omaa tilaansa vartioivaa kansaa. Jos yrittää jotain small-talkkia esim. bussipysäkillä, ihmiset ovat vaivautuneita ja kävelevät muualle. Ainoat, jotka juttelevat, ovat vanhat ihmiset sekä ulkomaalaiset.

Mä luuuulen. että yksi syy, miksi -harmikseni- palstailen täällä, joskus liiankin pitkään johtuu juurikin siitä, että täällä voi jakaa ajatuksia ja kantoja, kun ei sitä aina ehtoisin jaksa puhella vain itsekseen, vaikka toki sitäkin teen. - Tai niinkuin äsken puhuin  silitysraudalle ja koiralle. - Jälkimmäinen sentääm vaikutti ymmärtävän mitä sanoin.  

Mä olen parisuhteessa ja yksinäinen. Ei mun puolisoa kiinnosta mun kuulumiset. Usein mä kirjoittelen täällä palstalla, ja vaikka satais alapeukkuja, on sekin parempi kuin totaalinen yksinäisyys.

Pikkunen, et ole yksin asian kanssa <3. Täällä kohtalotoveri. Olen myös uudessa työssä ja se tuntuu kamalan vaikealta ja lisäksi olen ollut aikaisista aamuherätyksistä tosi väsynyt ja muutenkin stressaantunut. Itkin tänään illalla, kun kaikki tuntuu niin vaikealta ja väsyttää ja tekisi niin mieli jutella jonkun kanssa ja käpertyä kainaloon pois pahasta maailmasta, mutta olen ihan yksin :(.