Onko sosiaaliluokilla sinun elämässäsi merkitystä? Tunnetko kuuluvasi johonkin sosiaaliluokkaan?

pankissa pienituloisia(aika pienet tulot lainaamme nähden).Että silleen.

Jos on vaikkapa sivistyneen perheen kasvatti ja opiskeluaikana vähissä rahoissa, niin silloin kuuluu alhaisempaan sosiaaliluokkaan kuin vaikkapa (vain) peruskoulun käynyt nainen/mies, jolla on säännölliset tulot?

tuskin aivan yläluokkaan, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Asumme maassa, jossa tuntuu, että sosiaaliluokat ovat vahvemmat kuin Suomessa. Olemme itse suht keskiluokkaisia, vaikkakin vielä nuoria emmekä kovinkaan varakkaita. Erotumme kai " alemmasta" luokasta asuinalueen puolesta (vaikka asuinkustannusten kanssa saakin huokailla), koulutuksen ja työn puolesta (vaikka omalla akateemisella alallani palkka onkin pieni) ja arvojen puolesta (arvostamme mm. koulutusta, hyviä käytöstapoja, tasa-arvoa, yksilön vastuuta yhteiskunnassa). Ylemmästä kai sitten jo ainakin suoraan rahan ja aseman puolesta, olemmehan ihan " taviksia" kumpikin ammateissamme, lapset eivät käy superkallista yksityistä koulua yms.



En nyt kyllä tiedä, vaikuttaako tämä jotenkin jokapäiväiseen elämääni. Meidänlaisiahan suurin osa tässä ympärillä asuvista ihmisistä on.

kulttuuri ja sivistys ollut aina tärkeää. En tiedä virallista nimitystä luokalleni.

Mä olen maatalon tyttö, jolle on opetettu luonnon ja eläinten kunnioittaminen sekä raskaan työn tekeminen pienestä pitäen. En pelkää liata käsiäni. Olen myös tullut tutuiksi erilaisten ihmisten kanssa, enkä hätkähdä puliukkojakaan, kaikenlaisia huru-ukkoja ja kylähulluja olen nähnyt ja tuntenut.



Monet yliopistoihmiset, joiden kanssa nykyään teen töitä, tulevat akateemisista perheistä ja ovat joskus aika yksisilmäisiä asioiden ja ihmisten suhteen.



Nykyään onneksi tausta ei ole ratkaiseva, enkä mä ole ainoa " juntti" alallani. Mutta kyllä tuo maalaistausta ja " luokkaloikkarius" on sen verran opettanut, että kannatan ja arvostan yhteiskunnan moniarvoisuutta ja -puolisuutta.

koko sosiaaliluokka-käsitys on menettänyt merkityksensä.

hänellä on tosi suuret ristiriidat sen suhteen, ettei omat vanhemmat eikä oma mies ymmärrä " tuota jatkuvaa kouluttautumista, sinä et kelpaa yhdellekään työnantajalle, jos et koskaan mene oikeaan työhön" .



Tietysti siinä on perääkin, mutta ottaen huomioon, että hän on väikkärinsä kanssa erittäin moraalinen ja tekee sitä, mitä on " aina" halunnut, niin joskus harmittaa hänen puolestaan.



Meillä taas on sikäli päinvastoin, että olen paiskinut vaikka mitä töitä hampaat irvessä, mutta vanhempani eivät ole sitä koskaan arvostaneet.



ap

Olemukseni ja käytökseni on sen mukaista, eli hyvää. Pumpulissa olen kasvanut. Nykyään olen aviottoman lapsen yh-äiti, eli jonkun mielestä ehkä pohjasakkaa. Mutta edelleen se sama sivistynyt, koulutettu ja vakituisen työpaikan omaava miellyttävä ihminen, joka osaa kantaa vastuun teoistaan. Eli pitää lapsen ja hoitaa sen vaikka yksin. Mielestäni kuulun taustani, olemukseni, sivistykseni jne puolesta edelleen siihen parempaan sosiaaliluokkaan, ehdottomasti, vaikka nykyinen statukseni ehkä ei siihen oikeuttaisi. Asiat nyt vaan meni näin, mutta olen silti se sama ihminen, joka olin ennenkin. Ja minulle sosiaaliluokalla on merkitystä, myönnettäköön.

nimellä " oppimassa siivoojaksi" (joensuun yliopisto), tekijä Tiina Käyhkö.



Mun mielestä huomio siitä, että ammattikoulunuoria kasvatetaan ihan eri lailla kuin lukionuoria oli aika tarkka. Ja ammattikoulussa olevat nuoret tunsivat, että heidän valinnanvaransa on jo sosiaalisen taustan vuoksi suuntautunut eri tavalla, kuin jos perhetausta olisi ollut vaikkapa akateeminen. Tyytyväisiä he olivat, siitä ei ollut kyse.

Vierailija:

Nykyään olen aviottoman lapsen yh-äiti, eli jonkun mielestä ehkä pohjasakkaa.

ainakin tuolta osin ja sen puolesta, että omat vanhempani ovat olleet työelämässä johtoasemassa (nyt eläkkeellä). Hallitsen sivistyneen käytöksen, mutta en tosin voi väittää aina olevani kovin sivistynyt ;)

Kiva että löytyy muitakin!

Terkut sulle lähettää nr 11

Onko kyseessä pelkästään tulotaso? Silloinhan on helppo katsoa veropörssi-lehteä ja luokitella itsensä ja tuttavansa verotettavien tulojen mukaan. Entä vaikuttaako koulutustausta, oma ja vanhempien? Tai suvun tausta: maanviljelijöitä (talolliset vs torpparit), kaupunkilaista virkamiesporukkaa, pienporvareita, aatelisia, tehdastyöläisiä...? Nykyäänhän nämä eivät mitenkään korreloi ja hyvä niin.



Mutta toki suvun menneisyys sekä oma että vanhempien koulutustausta vaikuttavat omaksuttuihin elämänarvoihin ja asenteisiin, joiden perusteella voidaan päätellä jotain kyseisen ihmisen " luokasta" .

Pakko hiukan purkautua kun tuli kerran aihe esiin.



Eräs ystäväni (jolle sosiaaliluokka on henki ja elämä) arvostelee jatkuvasti minua, perhettäni ja valintojani.

Olen duunari yh:n tytär (sukukin on talonpoikais-suku Hämeestä). Olin itsekin yh, mutta nyt uusperheellinen (siis naimisissa, mutta ei ole kuin tämä minun lapseni). Opiskelen nyt yliopistossa. Mies (akateemisesta perheestä) on " vain" ylioppilas, mutta erittäin hyvässä vakiduunissa ja tienaa keskituloista paremmin (+bonukset) ja on alansa spesialisti.

Meidän perheen " henki" on rock. Viihdymme silloin tällöin savuisissa rock-baareissa, keikoilla ym. Emme harrasta mitään " hienoa" lajia kuten golf tai ratsastus (minun kyllä tekisi mieli taas ratsastaa!). Sisustuskaan ei ole kopio Glorian Koti -lehdestä. Mies tupakoi säännöllisesti, minä harvemmin. Lapseni ei harrasta mitään (hän on vasta 2,5v.!). Mies soittaa sähkökitaraa. Pidämme oluesta. Pelaamme tietokonepelejä ja lautapelejä (emme shakkia). Emme käytä merkkivaatteita ja minun pukeutumiseni on todella epämuodikasta. Emme matkustele kaukomaissa vaan Euroopan kaupungeissa jotka ovat jo " out" .

Ystäväni mielestä siis halvennamme omaa sosiaaliluokkaamme, olemme suorastaan " pyrkyreitä" (epäselväksi on jäänyt että mihin me muka pyrimme). Häneltä jää huomaamatta se, että olemme onnellisia ja viihdymme näin :)

vastata!

Itse olen akateemisesta perheestä/suvusta ja mulla on itsellä akateeminen tutkinto. Silti olen rekkakuskin vaimo. Eräs tuttuni kysyikin suoraan, että " mikä sua kiinnostaa noissa sivistymattömissä miehissä?"

No, se kotona saatu malli on ehkä ajanut mut tähän jamaan, ns. sivistynyt isäni oli kotona melkoinen piru. Itse olen " duunariluokasta" löytänyt enemmän aitoutta, lämpöä ja huumorintajua eli kaikkea itselleni tärkeää.

Mielestäni ihmisissä on muitakin tärkeitä piirteitä kuin koulutustaso tai tulot.

meitä kuvaisi ehkä paremmin määre junttirokkari!