Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Ennen oltiin 100% sitä mieltä, että toista lasta ei tule. Nyt kuitenkin kevään mittaan ollaan löydetty miehen kanssa useamman kerran itsemme juttelemassa siitä, pitäsikö kuitenkin tehdä se toinenkin lapsi. Varsinaista vauvakuumetta ei ole. Tavallaan tekisi mieli, mutta sitten toisaalta tuntuisi hölmöltä keikuttaa hyvin kelluvaa venettä. Ikäeroakin tulisi melkein neljä vuotta, vaikka alkaisimme hommiin heti. Onko tällaisessa ikäerosss mitään järkeä?

Te, jotka olette tehneet sen toisen lapsen... Onko teillä ollut tajuton vauvakuume, jonka ohjaamina olette toimineet? Vai oletteko tehneet toisen vain, koska olette halunneet lapselle sisaruksen? Ajatuksia ja kokemuksia otan kiitollisena vastaan.

  • ylös 14
  • alas 5

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija

Ei tajuton vauvakuume ollut, mutta vähän kai kuitenkin kun toinen haluttiin. Ikäeroksi tuli 2v 2kk.

Kuopus on puolivuotias, mutta koska ovat molemmat hyvin nukkuvia, perustyytyväisiä ja terveitä, ei ole ollut mitenkään rankkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Hyvältä ikäerolta kuulostaa tuo 4v. :)

Jos nyt tuntuu teistä molemmista, että voisi olla uuden vauvan aika,

niin eikun toimeksi !

Itselläni oli aikoinaan vähän vauvakuumetta, sekä halusimme myös sisaruksen vanhemmalle lapselle.

  • ylös 17
  • alas 0
Vierailija

Mistä kumpuaa tämä nykyajan näkemys, että ainut "sallittu" ikäero lapsille olisi alle 2 v?

  • ylös 62
  • alas 0
Vierailija

Itse en ymmärrä yhtään tuota ikäero pointtia... miten jossain ikäerosssa ei ole järkeä??? Eihän sillä ole mitään väliä! Eikä sitä pysty edes suunnittelemaan, joten tulee, mikä tulee. Meillä on kolme lasta ja lapsilla ikäeroa 2v., 6v, ja 8v. Minulla itselläni 10v. siskooni. Erilaisia suhteet voivat olla (niin olisivat ihan jo luonteen juoksikin), mutta ei huonoa ikäeroa olekaan!

  • ylös 27
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Itse en ymmärrä yhtään tuota ikäero pointtia... miten jossain ikäerosssa ei ole järkeä??? Eihän sillä ole mitään väliä! Eikä sitä pysty edes suunnittelemaan, joten tulee, mikä tulee. Meillä on kolme lasta ja lapsilla ikäeroa 2v., 6v, ja 8v. Minulla itselläni 10v. siskooni. Erilaisia suhteet voivat olla (niin olisivat ihan jo luonteen juoksikin), mutta ei huonoa ikäeroa olekaan!

Kyllä jotkut ikäeroa ovat hankalampia kuin toiset. Ihan jo lasten kehitysvaiheiden takia. Neljän vuoden ikäerolla saa todennäköisesti pienemmän uhmaiän ja isomman eskariuhman samaan pakettiin.

  • ylös 3
  • alas 29
Vierailija

Itse en tekisi toista, jos ei olisi varmaa fiilistä siitä, että sen toisen tosiaan haluaa. Meillä on ollut vähän samanlainen tilanne. Aina välillä siitä toisesta on keskusteltu, mutta kuitenkin aina päädytty siihen, ettemme halua toista lasta tarpeeksi. Itse liitän pohdinnat toisesta lapsesta yleensä johonkin elämäntilanteeseen tai lapsemme uusiin taitoihin, joiden myötä hänestä tulee taas vähän "isompi".

  • ylös 10
  • alas 4
Vierailija

Mikähän tuossa ikäerossa niin mietityttää? Ihan perus.
Mun lapsilla on ikäeroa 6v. En ole pitänyt sitä koskaan kummallisena.
On ollut kätevä ikäero: Kun vanhempi meni kouluun, vauvan äitiysloma ja hoitovapaat oli just sopivasti, ei tarvinnut ekaluokkalaisen olla yksin kotona. Ja kun vauvasta tuli koululainen, isosisarus oli jo sen verran vanhempi, että saattoivat olla keskenään kotona.

Yleisesti ottaen kannatan sisaruutta. Itse olen ainoa lapsi ja kadehdin sisaruksellisia.

  • ylös 24
  • alas 2
Vierailija

Ei meillä mitään varsinaista vauvakuumetta ollut. Olimme vaan päättäneet, että kaksi lasta on sopivasti. On tosi hienoa nyt, että meillä on kaksi lasta (15 ja 11). En näe mitään syytä, miksi "tehdä" vain yksi lapsi, jos kaikki on mennyt normaalisti ensimmäisen kanssa. Siis onnea yritykseen!

Vierailija

Kiitos vastauksista. Ei tosin auttanut kovinkaan paljoa tätä omaa pohdintaa. :) Avaan vielä sen verran lisää, että, mies on menossa ensi vuonna sterilisaatioon joka tapauksessa, joten ennen sitä on päätös lapsiluvusta tehtävä. Lisäksi mietityttää, kun saimme juuri lapsemme hyvään yksityiseen päiväkotiin, emmekä todella halua luopua paikasta. En tiedä olisiko reilua viedä vanhempi aamuisin päiväkotiin ja jäädä itse vauvan kanssa kotiin. Toiseksi minulla ei olisi taloudellisesti mahdollista olla kotona pienemmän kanssa maksimissaan puolitoista vuotta. Sen ikäinen on kyllä todella pieni menemään hoitoon emmekä edes saisi häntä samaan paikkaan isomman lapsen kanssa. Pitäisi siis ravata kahdessa hoitopaikassa. Näiden lisäksi mietityttää omat mukavuustekijät. Vauva-aika, valvominen ja imetys eivät ole mitään suosikkipuuhiani.
T. Aloittaja

Vierailija

Neljävuotias kaipaa jo seuraa, joten tuskin haittaa vaikka olisi päivisin päiväkodissa. Voittehan pitää esim puolipäiväisesti tai osapäiväisenä hoidossa?

Miksi mies on menossa joka tapauksessa sterilisaatioon? Miksi päätökselle pitää olla tuollainen aikaraja?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Ei tosin auttanut kovinkaan paljoa tätä omaa pohdintaa. :) Avaan vielä sen verran lisää, että, mies on menossa ensi vuonna sterilisaatioon joka tapauksessa, joten ennen sitä on päätös lapsiluvusta tehtävä. Lisäksi mietityttää, kun saimme juuri lapsemme hyvään yksityiseen päiväkotiin, emmekä todella halua luopua paikasta. En tiedä olisiko reilua viedä vanhempi aamuisin päiväkotiin ja jäädä itse vauvan kanssa kotiin. Toiseksi minulla ei olisi taloudellisesti mahdollista olla kotona pienemmän kanssa maksimissaan puolitoista vuotta. Sen ikäinen on kyllä todella pieni menemään hoitoon emmekä edes saisi häntä samaan paikkaan isomman lapsen kanssa. Pitäisi siis ravata kahdessa hoitopaikassa. Näiden lisäksi mietityttää omat mukavuustekijät. Vauva-aika, valvominen ja imetys eivät ole mitään suosikkipuuhiani.
T. Aloittaja

Ihan hyvin voi jatkaa päikyssä ja lyhyempää päivää sitten, 1,5 v. Sopeutuu päiväkotiin loistavasti.

Vierailija

Meillä suunnitellusti 6 vuoden ikäero lapsilla ja todella tyytyväisiä olemme! Nyt lapset 9 ja 3.

1,5-vuotias on ihan sopiva hoitoon ja 4-vuotias voi olla päiväkodissa, vaikka olisit kotona. En missään nimessä jättäisi toista lasta hankkimatta noin pienten syiden takia.

  • ylös 13
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Neljävuotias kaipaa jo seuraa, joten tuskin haittaa vaikka olisi päivisin päiväkodissa. Voittehan pitää esim puolipäiväisesti tai osapäiväisenä hoidossa?

Miksi mies on menossa joka tapauksessa sterilisaatioon? Miksi päätökselle pitää olla tuollainen aikaraja?

Mies menee sterilisaatioon, sillä meillä on tällä hetkellä ehkäisynä kondomi, joka on todella rasittava. Mutta mikään hormonaalinen ei minulle sovi.
T. Aloittaja

Vierailija

Älkää tehkö, jos ette ihan tosissanne halua toista lasta. Hyvä ystäväni teki toisen lapsen, koska ei halunnut lapsensa jäävän ainoaksi. Ei koskaan siis potenut vauvakuumetta, ajatteli vain, että yksi lapsi on jotenkin huono asia. Oli jo raskausaikana todella ahdistunut, kun ei oikeastaan olisikaan halunnut toista lasta. Sitten tuli todella paha synnytyksen jälkeinen masennus. Lopulta tuli avioero ja lapset päätyivät isälleen. On edelleen räikeän epätasapuolinen lapsia kohtaan. Esikoisen kanssa matkustaa vuosittain, mutta nuorempi ei pääse äitinsä kanssa kahden mihinkään.

Vierailija

Meidän mukuloilla ikäeroa 6 vuotta. Hyvin toimii. Isosisko tahtoo auttaa kaikessa, ei ole vaivasta mustasukkainen ja voi odottaa jos imetys/vaipanvaihtotilanne.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei tehdä, lapsia saadaan.

Lapsia tehdään kun jätetään ehkäisy pois ja ollaan tekemättä kun käytetään ehkäisyä. Toki kaikki ei syystä tai toisesta välttämättä tule raskaaksi, mutta kyllä joskus tekemällä tekeminen helpottaa raskautumista esimerkiksi ovulaatiotestit, keinohedelmöitys jne etukäteissuunnittelu ja valmistaminen. Toki sitten joko tullaan raskaaksi tai ei tulla ja joskus raskaaksi voi tulla jopa vahingossa ilman tarkoituksenmukaista tekemistäkin.

Toki saan lapsen, mutta vahvasti myös koin tekeväni lasta, kun muutin elämäntapojani hedelmällisyyttä tukevaksi, jätin pois ehkäisyn ja ovulaatiotestin avulla halusin maksimoida raskauden mahdollisuuden.

Jotkut ovat varmaan tehneet useita vuosia ties mitä tullakseen raskaaksi ja silloin varmaan vituttaa nuo lapsia ei tehdä vaan saadaan kommentit. Lapsia tekemällä saadaan lapsia. Toisilla se käy helpommin kuin toisilla, mutta ei nainen vain itsellään raskaaksi tule, vaan kyllä se jotain konkreettista toimintaa ja tekemistäkn vaatii. Yleensä tekemiseksi riittää eyhkäisyn poisjättäminen ja yhdyntä.

  • ylös 17
  • alas 0
Vierailija

Minä taas halusin lapset noin neljän vuoden ikäerolla, enkä ole katunut. Sain nauttia rauhassa molempien vauva-ajoista ja isosiskon ei tarvinnut aikuistua liian nopeasti. Kaverini lapsilla taas on kahden vuoden ikäero ja siinäkin on omat hyvät puolensa.

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla