Vaadinko rakkaalta liikaa kun ei nähdä? (yhteydenpidosta)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin miehelle, että kaipaisin tiiviimpää yhteydenpitoa suhteessa. Itse monet kerrat pettyneenä varmaan saattaisin olla tuollainen etten ota yhteyttä, mutta syynä olisi juuri pelko ettei toinen halua viestejäni. Olen siis nainen.

Muutoin minusta oli hyvä vinkki tuo että ala viestiä muiden kanssa, ja vaihda jos löytyy parempi.

No jos ei halua viestejä niin tuskin haluaa kauheasti myöskään olla minun kanssa. Ajattelen asian niin, koska kyllä rakkauden huumassa haluaa niitä viestejä ja soittoja ja näkemisiäkin...ainakin minä kuvittelisin niin?

Tämä fiilis mullakin vähän tulee...nytkin mennyt loppuviikko juu ja viikonloppu kaikessa hiljaisuudessa. Onko tämä nyt muka joku suhde. En edes tiedä mitä hän tekee:/

Ap

Olet oikeassa, suhteenne ei ole suhde, se on miehelle vain joku kiristävien kassien purkamiseen tarkoitettu "suhde". Onko näin? Nyt mietit mitä haluat, kirjoitat vaikka paperille erilaisia vaihtoehtoja. Sitten laitat miehelle viestin ilman ylimääräisiä sanoja, hymiöitä ja selkeästi, että haluat keskustella. Jos mies ei tähän tartu, on asia selvä. Jos tarttuu ja soittaa, niin pidät keskustelun asiallisena, kuuntelet ja kerrot oman mielipiteesi ja ratkaisuehdotuksesi. Tiedät varmasti mitä tarkoitan. Jos siltä tuntuu, niin annat miehelle aikaa, jos taas kaikki menee täysin ristiin, niin eiköhän se ollut siinä. Nykyiseen tapaan ei voi kuitenkaan jatkaa, se on molemmille väärin. Kerro miten kävi! T. 2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin miehelle, että kaipaisin tiiviimpää yhteydenpitoa suhteessa. Itse monet kerrat pettyneenä varmaan saattaisin olla tuollainen etten ota yhteyttä, mutta syynä olisi juuri pelko ettei toinen halua viestejäni. Olen siis nainen.

Muutoin minusta oli hyvä vinkki tuo että ala viestiä muiden kanssa, ja vaihda jos löytyy parempi.

No jos ei halua viestejä niin tuskin haluaa kauheasti myöskään olla minun kanssa. Ajattelen asian niin, koska kyllä rakkauden huumassa haluaa niitä viestejä ja soittoja ja näkemisiäkin...ainakin minä kuvittelisin niin?

Tämä fiilis mullakin vähän tulee...nytkin mennyt loppuviikko juu ja viikonloppu kaikessa hiljaisuudessa. Onko tämä nyt muka joku suhde. En edes tiedä mitä hän tekee:/

Ap

Olet oikeassa, suhteenne ei ole suhde, se on miehelle vain joku kiristävien kassien purkamiseen tarkoitettu "suhde". Onko näin? Nyt mietit mitä haluat, kirjoitat vaikka paperille erilaisia vaihtoehtoja. Sitten laitat miehelle viestin ilman ylimääräisiä sanoja, hymiöitä ja selkeästi, että haluat keskustella. Jos mies ei tähän tartu, on asia selvä. Jos tarttuu ja soittaa, niin pidät keskustelun asiallisena, kuuntelet ja kerrot oman mielipiteesi ja ratkaisuehdotuksesi. Tiedät varmasti mitä tarkoitan. Jos siltä tuntuu, niin annat miehelle aikaa, jos taas kaikki menee täysin ristiin, niin eiköhän se ollut siinä. Nykyiseen tapaan ei voi kuitenkaan jatkaa, se on molemmille väärin. Kerro miten kävi! T. 2

Kiitos. Näinhän se on että näin ei voi jatkua. Enkä vaadi mitään jos hänellä ei ole kiinnostusta oikeaan suhteeseen. Itkettää ja tuntuu niin pahalta.

Ap

Jos suru ei tapa, se vahvistaa, joten sure suremisesi ja matka jatkuu taas. Mies ei vastannut ajatuksiasi ja toiveitasi, hän oli erilainen ja alkanut ilmeisesti ottaa sinuun jo väliä. Pärjäät kyllä! N42, (2, 61)

Viestit sun muut erikseen. Sen sijaan huolestuttavaa on se, ettei mies oma-aloitteisesti halua nähdä.

Vierailija kirjoitti:

Viestit sun muut erikseen. Sen sijaan huolestuttavaa on se, ettei mies oma-aloitteisesti halua nähdä.

Niin ei kai se harmittaisi se yhteydenpidon vähyys jos hän olisi innokas treffaamaan. Mutta kun vähän kaikki alkaa olemaan minun varassa niin se ei kuulosta hyvältä. Valvoin yön miettien mitä teen, mutta ehkä odotan vielä hetken kuuluuko mitään enää. Jos hän oikeasti välittää hän ei ole ikuidesti mykkä. Jos on niin se nyt ainakin on sitten siinä.

En vaan tiedä miten kedtän odottaa.

Ap

Olet vaan tiukasti ottamatta yhteyttä. Jos hän on sen tyyppinen ettei yhteyttä pidä mutta sittenkin tunteita, niin ihan varmasti jossain vaiheessa laittaa jotain.

Mulla oli sama ongelma. Mitään mukavia juttuja en saanut miehestä irti, ei kehuja, ei hempeilyä, tapaamisten välillä ei mitään minkä varaan olisi tuoretta suhdetta voinut rakentaa. Ns. kosiskeluvaiheessa vielä jotain oli mutta kun edettiin seksiin niin sen jälkeen ikäänkuin meni kokonaan käsijarru päälle. Tuntui kuin olisi kivirekeä perässä vetänyt, todella nöyryyttävää oikeastaan. Lopulta päätin suhteen eikä se tuntunut olevan tyypille isokaan ongelma. Myönsi vaan että ei ole oikein pystynyt olemaan kunnolla mukana. Vaistoni oli oikeassa. Kyllä se vaan niin on että jos joku hiertää niin siihen on oikea syy.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli sama ongelma. Mitään mukavia juttuja en saanut miehestä irti, ei kehuja, ei hempeilyä, tapaamisten välillä ei mitään minkä varaan olisi tuoretta suhdetta voinut rakentaa. Ns. kosiskeluvaiheessa vielä jotain oli mutta kun edettiin seksiin niin sen jälkeen ikäänkuin meni kokonaan käsijarru päälle. Tuntui kuin olisi kivirekeä perässä vetänyt, todella nöyryyttävää oikeastaan. Lopulta päätin suhteen eikä se tuntunut olevan tyypille isokaan ongelma. Myönsi vaan että ei ole oikein pystynyt olemaan kunnolla mukana. Vaistoni oli oikeassa. Kyllä se vaan niin on että jos joku hiertää niin siihen on oikea syy.

Tätä minä pelkään. Juuri siksi tämä ahdistaa kun tuntuu että jotakin puuttuu. Ja pelkään. Olen rakastunut, ja siksi haavoittuva.

Kiitos kuitenkin vastauksesta. Annan kyllä vielä mahdollisuuden. Ja kun nähdään, puhun asiasta. En vaan tiedä miten.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi, alussa olin puolellasi, mutta en enää. Tapasi kirjoittaa ja toimia alkaisi ahdistaa ainakin minua, joten varmasti tämä mieskin alkaa pitää sinua pian lähinnä roikkuvana, kyttäävänä riesana. Jokainen, varsinkin nelikymppinen, tarvitsee omaa aikaa ihan itselleen. En minäkään halua joka käännettäni toiselle ihmiselle kertoa, saati laittaa koko ajan teinimäisiä "halihali pusipusi oma rakas pikku nöpöliini" viestejä, hyi ällötys sentään.

Jos sinä haluat tuollaista suhdetta, niin kohteesi on väärä. Jos haluat pitää miehen vielä toistaiseksi, niin muuta tyylisi paria astetta aikuismaisemmaksi ja yritä elää omaa elämääsikin. Onko sinulla edes omaa elämää? Älä missään tapauksessa yritä nalkuttaa miehelle viesteistä ja niiden sisällöstä. N42

Ehkä tyylini on ällö sitten, eikä mulla ole pusipusiviestejä:), laitoin että olisi kiva saada edes tyyliin hyvää yötä viesti tai joskus merkki tapaamishalukkuudesta, ja kun näitä ei näkyvissä ole niin mielestäni kiinnostus on hiukan yksipuolista.

Ja kyllä, minulla on oma elämä, omat harrastukset ja ystävät:). Jos aloitan parisuhteen, haluan nähdä kuitenkin tätä ihmistä useammin kuin satunnaisesti. Olkoon lapsellinen haave.

Ap

Minusta se että ei ehdota tapaamista on se pahempi tuossa. Jos et ehdottaisi hänelle, niin kauan menisi ennen kuin näkisitte? Vai olisiko juttu siinä? Kysyisin mieheltä miksi ei ota yhteyttä. Ja sanoisin että tuntuu aika yksipuoliselta. Sanoisin myös että ehkä meil on er toiveet ja juu ei toimi. Jos siis ei antaisi kunnon vastausta

Vierailija kirjoitti:

Olen aivan samanlaisessa tilanteessa kuin sinäkin ja molemmat olemme 45+ ikäisiä. 

Vasta muutama viikko tapailtu, mutta koen saavani liian vähän vastakaikua tältä mieheltä. Itse tykkäisin lähetellä joka päivä viestejä tai vaikka tavatakin päivittäin. On ollut pakko hillitä itseä. Toisaalta taas olen ajatellut niinkin, että mikäli en "saa" olla oma itseni ja aktiviinen osapuoli, niin ei tämä henkilö ole minua varten. 

Huu, kuulostaapa tutulta. Samat iät ja mies alun kiinnostuksen jälkeen hyvin nihkeä laittamaan kuulumisia. Tuli tuntu, että vain tylsinä hetkinä muistaa minut. Olen melko varma, että miehellä kuviossa lisäkseni muitakin. Seurustelin aiemmin 7v miehen kanssa ja ei ollut mitään epäselvää kinnostuksessa hänen kanssaan. Tämän miehen kanssa ei tunnu samalta eli tarvinnee itseni muuttaa suuntaa. Missä päin tämä tapaamasi mies on?  Vai onkohan nykyään enemmänkin tuon ikäluokan miehissä vastaavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi, alussa olin puolellasi, mutta en enää. Tapasi kirjoittaa ja toimia alkaisi ahdistaa ainakin minua, joten varmasti tämä mieskin alkaa pitää sinua pian lähinnä roikkuvana, kyttäävänä riesana. Jokainen, varsinkin nelikymppinen, tarvitsee omaa aikaa ihan itselleen. En minäkään halua joka käännettäni toiselle ihmiselle kertoa, saati laittaa koko ajan teinimäisiä "halihali pusipusi oma rakas pikku nöpöliini" viestejä, hyi ällötys sentään.

Jos sinä haluat tuollaista suhdetta, niin kohteesi on väärä. Jos haluat pitää miehen vielä toistaiseksi, niin muuta tyylisi paria astetta aikuismaisemmaksi ja yritä elää omaa elämääsikin. Onko sinulla edes omaa elämää? Älä missään tapauksessa yritä nalkuttaa miehelle viesteistä ja niiden sisällöstä. N42

Ehkä tyylini on ällö sitten, eikä mulla ole pusipusiviestejä:), laitoin että olisi kiva saada edes tyyliin hyvää yötä viesti tai joskus merkki tapaamishalukkuudesta, ja kun näitä ei näkyvissä ole niin mielestäni kiinnostus on hiukan yksipuolista.

Ja kyllä, minulla on oma elämä, omat harrastukset ja ystävät:). Jos aloitan parisuhteen, haluan nähdä kuitenkin tätä ihmistä useammin kuin satunnaisesti. Olkoon lapsellinen haave.

Ap

Minusta se että ei ehdota tapaamista on se pahempi tuossa. Jos et ehdottaisi hänelle, niin kauan menisi ennen kuin näkisitte? Vai olisiko juttu siinä? Kysyisin mieheltä miksi ei ota yhteyttä. Ja sanoisin että tuntuu aika yksipuoliselta. Sanoisin myös että ehkä meil on er toiveet ja juu ei toimi. Jos siis ei antaisi kunnon vastausta

Juu saa nyt nähdä kauanko menee ennenkuin pyytää minnekään. Olen siis kerran aiemmin tästä maininnut kun ei nähty ja silloin hän meni jotenkin pois tolaltaan ja sitten taas asiat muuttuikin. Nyt tuntuu että on palattu vanhaan moodiin ja nyt tarttee sanoa tiukemmin. Se on varmaan hänen luontonsa sellainen itsenäinen, mutta silti. Hänellä on nyt nainen joka kaipaa huomiota, ja jos aikoo olla yhdessä on myös jotain tehtävä sen eteen. Muuten joutaa olla yksin. Parisuhde kun vaatii jotain kummaltakin osapuolelta.

Ap

Kuulostaa tutulta aloittajan ja monen muun kirjoitus. Olen yli 40v ja tutustuin syksyllä mieheen, joka miellytti minua heti alkuunsa. Mies oli hyvin kiinnostunut, laittoi viestejä, tavatessamme (hänen luonaan) juteltiin oikeastaan koko elämät läpi. Viestit ajastaan harvenivat, ei ehdottanut tapailuja, olin surullinen ja pettynyt. Loppui kokonaan. Joskus yksittäinen viesti, ei muuta. Selvisi, että tapaili toista naista samalla.

Meni muutama kk ja otti taas yhteyttä kysyäkseen kuulumisia.

Mieluummimn olen yksin kuin epävarmassa tilassa. Aidosti kiinnostunut mies ei äsryynny viesteistä, puheluista tai tapaamisista. Hän on niissä itse aktiivinen. Lisäksi, ellen riitä miehelle ainoana naisena eli jos tarvitsee säännöllistä kanssakäymistä exään tai deittailee muita, tunnistan oman arvoni ja jatkan matkaa.Suhde ei ole oikea suhde, jos sisältää epävarmuustekijöitä heti kättelyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi, alussa olin puolellasi, mutta en enää. Tapasi kirjoittaa ja toimia alkaisi ahdistaa ainakin minua, joten varmasti tämä mieskin alkaa pitää sinua pian lähinnä roikkuvana, kyttäävänä riesana. Jokainen, varsinkin nelikymppinen, tarvitsee omaa aikaa ihan itselleen. En minäkään halua joka käännettäni toiselle ihmiselle kertoa, saati laittaa koko ajan teinimäisiä "halihali pusipusi oma rakas pikku nöpöliini" viestejä, hyi ällötys sentään.

Jos sinä haluat tuollaista suhdetta, niin kohteesi on väärä. Jos haluat pitää miehen vielä toistaiseksi, niin muuta tyylisi paria astetta aikuismaisemmaksi ja yritä elää omaa elämääsikin. Onko sinulla edes omaa elämää? Älä missään tapauksessa yritä nalkuttaa miehelle viesteistä ja niiden sisällöstä. N42

Ehkä tyylini on ällö sitten, eikä mulla ole pusipusiviestejä:), laitoin että olisi kiva saada edes tyyliin hyvää yötä viesti tai joskus merkki tapaamishalukkuudesta, ja kun näitä ei näkyvissä ole niin mielestäni kiinnostus on hiukan yksipuolista.

Ja kyllä, minulla on oma elämä, omat harrastukset ja ystävät:). Jos aloitan parisuhteen, haluan nähdä kuitenkin tätä ihmistä useammin kuin satunnaisesti. Olkoon lapsellinen haave.

Ap

Minusta se että ei ehdota tapaamista on se pahempi tuossa. Jos et ehdottaisi hänelle, niin kauan menisi ennen kuin näkisitte? Vai olisiko juttu siinä? Kysyisin mieheltä miksi ei ota yhteyttä. Ja sanoisin että tuntuu aika yksipuoliselta. Sanoisin myös että ehkä meil on er toiveet ja juu ei toimi. Jos siis ei antaisi kunnon vastausta

Juu saa nyt nähdä kauanko menee ennenkuin pyytää minnekään. Olen siis kerran aiemmin tästä maininnut kun ei nähty ja silloin hän meni jotenkin pois tolaltaan ja sitten taas asiat muuttuikin. Nyt tuntuu että on palattu vanhaan moodiin ja nyt tarttee sanoa tiukemmin. Se on varmaan hänen luontonsa sellainen itsenäinen, mutta silti. Hänellä on nyt nainen joka kaipaa huomiota, ja jos aikoo olla yhdessä on myös jotain tehtävä sen eteen. Muuten joutaa olla yksin. Parisuhde kun vaatii jotain kummaltakin osapuolelta.

Ap

Unohda nuo tarvii sanoa tiukemmin ja olet nainen, joka kaipaa huomiota. Mieluiten unohda koko mies. Ei ole sinua varten. Kärvistelen samassa tilanteessa kolmatta viikkoa eli oli pakko myöntää, että väärä mies.

Kyllä naisen vaisto on oikeassa. Jos mies on noin viileä, turha jäädä odottelemaan. Joku parempi odottaa jossain juuri sinua.

Mies ei ole kiinnostunut.

Kyllä mä alan uskoa että olette oikeassa. Koko viikonlopun kestänyt täysi hiljaisuus ei minusta kuulu tuoreeseen suhteeseen.

Kysymys kuuluu vaan otanko itse yhteyden asian tiimoilta vai odottelenko hamaan tappiin, sattumalta tulemme kyllä näkemään

Ap

Minä en nyt laittaisi viestiä vaan odottaisin milloin mahtaa mies ottaa yhteyttä. Ja kyllähän tuo suhde on jo taputeltu. Veikkaan et su/ma-iltana mieheltä tulee joku mälsä viesti "moi, mitä kuuluu" kun ei ole kuulunut tosiaankaan mitään. Ja taas jättää lyhyellä viestillä pallon sulle ylläpitää sosiaalista kontaktia. Tylsää. En vastaisi viestiin mitenkään. Mielenkiintoista nähdä mitä se monni sitten tekee vai lojuuko edelleen apaattisena akvaarion pohjalla. Tuskin teillä lakanat pöllyää aktiivisesti, iloisesti ja suloisesti.

Laitat vaan uutta matoa koukkuun, ei siinä sen ihmeellisempää tragediaa ole. Kaikki ihmiset eivät vastaa rytmiltään/tempoltaan toisiaan. Sinähän kuolet tylsyyteen tuon miehen seurassa tai seuran puutteessa.

Minä tiesin löytäneeni elämäni miehen kun varovasti oltiin kirjoiteltu netissä ja sitten eka kerran soiteltiin ja vielä kovasti jarruttelin (olin juuri päättänyt 6 vee suhteen) sitten hänen seuraavat viestinsä olivat "sinulla on kaunis ääni" ja seuraavana aamuna "aja varovasti, tiellä on alijäähtynyttä vettä". Ei se muuta vaatinut. Googlasin mikä hitto on alijäähtynyt, ilmeisesti ei meidän tuleva suhde ainakaan.. Nyt ollaan jo 10 vuotta naimisissa ja edelleen ihan korviaan myöten rakastuneita. Kävi säkä.

Ootte sen ikäisiä ja lapsiakin on, ettei kannata aloittaa mitään pelleilyä jossa testataan milloin toinen ottaa yhteyttä ja jne. Minä ainakin kahdestaan ollessa nostaisin kissan pöydälle. Ollaanko tässä nyt miettimässä yhteistä tulevaisuutta vai vaan hengaamassa paremman puutteessa. Jos ootte eri mieltä tilanteesta niin eroatte. Jos samaa mieltä niin puhutte miten ja miksi ajatuksenne yhteisestä ajasta eroavat ja mitä sille voisi tehdä että kummallakin on hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Ei varmasti julkisestikaan osoita sulle hellyyttä

Julkiset hellyydenosoitukset on noloja ja kanssaihmisten kannalta lähinnä vaivaannuttavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varmasti julkisestikaan osoita sulle hellyyttä

Julkiset hellyydenosoitukset on noloja ja kanssaihmisten kannalta lähinnä vaivaannuttavia.

Ei nyt sentään tarvitse kouria estottomasti, mutta jos rakastaa puolisoa niin täytyy pystyä pitämään kädestä tai antamaan pusu julkisella paikalla.