Kun elää pelkkää työtä varten
Kun arki ei ole enää mitään muuta kuin suorittamista, pelkkää töissä käymistä paskaduunissa, jotta selviäisi taas seuraavan kuukauden. Mitään ei jaksa tehdä, mutta kunhan töissä käy... Mitä järkeä?
Kommentit (4)
Ap ihan kuin mun kirjoittama aloitus.... N29
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos...
Yrittää etsiä toista, mielenkiintoisempaa työtä, irtisanoutumatta kuitenkaan aikaisemmasta, ennen kuin työpaikka on varma?
Irtisanoutua töistä?
Aloittaa jokin (uusi) harrastus?
Oon kouluttautunut tähän työhön ja jopa rakastan sitä, mutta samalta se tuntuu niin hemmetin puuduttavalta. En usko, että mikään muu työ olisi minulle mielyttävämpää. Tiedän, kuulostaa oudolta että olen samaan aikaan rakastunut ja kyllästynyt työhöni. Uusiin harrastuksiin ei ole oikeasti aikaa, koska olen aamuisin ja iltaisin töissä ja päivällä en jaksa tehdä mitään.
Rakastan työtäni. Tosin se mitä rakastan, on yrittänyt tappaa minut satoja kertoja. Ne velvollisuudet. Ei kukaan varmaan tajua, josko on tullut edes mieleen, että samaan aikaan kun asiakas näkee edelleen sitä hyvää palvelua ja tuotetta, sai juuri tiedon läheisen kuolemasta tai jokin muu paskamyrsky = anoppi soitti just miljoonannen kerran, ja taistelin loppuja että lopeta nuo työni häirintäpuhelut, sairaa sellaiset sisällöltään. No mitä tässä yrittää tehdä, pitää työnsä, mielestäni tervettä. Mitä muuta elämää on, ei mitään. terkkuja anopille, lopeta, mekin haluamme edes normivapaata, ilman että soittelet jatkuvasti.
Mitä jos...
Yrittää etsiä toista, mielenkiintoisempaa työtä, irtisanoutumatta kuitenkaan aikaisemmasta, ennen kuin työpaikka on varma?
Irtisanoutua töistä?
Aloittaa jokin (uusi) harrastus?