Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko muilla vaikeuksia äitinsä kanssa?
Harmittaa
10.06.2016 |
Taas harmittaa. Aina kun näen äitini, olen sen jälkeen pahalla mielellä viikon. Äitini arvostelee minua omille lapsilleni ja mitätöi tekemiseni. Eikä edes koe tekevänsä mitään väärin. Lapsuudenkodissa oli köyhyyttä, alkoholismia ja mielenterveysongelmaa. Minulla on ihan tavallinen perhe ja tavalliset lapset, enkä ainakaan huonommin ole pärjännyt, kuin hän. Lähentelen tässä keski-ikää, mutta en vieläkään osaa olla pahoittamatta mieltäni, ihan joka kerta. Kohtalotovereita?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei äiti, mutta sisar. Lopulta katkaisin kaiken yhteydenpidon jo toistakymmentä vuotta sitten. Ei ole ollut siskoa ikävä. Olo helpottunut.
Surullista mutta monet kaatavat sitä omaa pahaa oloa lähimpien päälle. Ei tarvitse olla liian läheinen sellaisen kanssa - ja kannattaa varmistaa ettei omat lapset ajattele itsestä samoin myöhemmin. Minulla etäisen kohteliaat välit äitiini, kuuntelen hänen huolet, en kerro omistani. Lasteni suhteen hyvin lämpimät, molemmat: tyttö ja poika, nuoria aikuisia, tulevat luokseni aina iloinensa ja huolinensa. Kehnon tavan voi pysäyttää vaikkei historiaa ja muita pysty muuttamaankaan.
Äitisi häpeää, kun on pärjännyt sua huonommin vanhempana ja purkaa nyt sinuun. Tämä on varmasti yleistä.
Itse en edes kauheasti välitä äitini tekemistä virheistä, koska ymmärrän että hän on oman aikansa ja kasvatuksensa tulos. Jos käyttäytyisi mua kohtaan normaalisti nyt, se riittäisi mulle.
Kiitos tsemppiviesteistä. Yritän itku kurkussa tehdä yksityisyrittäjän päivääni loppuun.
Alue: Aihe vapaa
Vähennä äitisi näkemistä. Problem solved.
M