Lue keskustelun säännöt.
En pääse yli kahdeksasluokkalaisen poikani surkeasta todistuksesta :(
08.06.2016 |
Huono todistus ei ollut minulle mikään yllätys koska herraa ei kiinnosta enää lukeminen eikä opiskelu. Hän huutaa ja raivoaa sekä loukkaantuu pienimmistäkin asioista ja olen ollut koko lukuvuoden ajan todella huolissani hänestä muutenkin.
Aiemmin hän oli niin sanotusti kunnon poika, joka harrasti joukkueurheilua. Nyt hän istuu koko ajan koneella eikä suostu edes syömään kanssamme. Kerää vaikka pulloja ja ostaa energiajuomaa ja perunalastuja niistä saamillaan rahoilla. Käy syömässä kavereillaan, joiden luona tarjotaan pizzaa, lihapiirakoita ja pizzaburgereita. Tottakai hän on lihonut viime syksystä 20 kiloa ja raivoaa koska vaatteet eivät mahdu päälle.
Olen ehdottanut pojalle kesätöiden kysymistä ja omaehtoisen kuntoilun aloitusta mutta se on kuulemma noloa. Pojastani on mitä ilmeisimmin tulossa elämänkoululainen, joka ei saa peruskoulun päättötodistusta tällä menolla.
Kuinka tästä eteenpäin? Saanko sanoa viimeistään nyt pojalle, että hän on ajautumassa luuseriksi? Hän ei suostu menemään psykologille.
Kommentit (31)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten, näytä tämä aloitus pojallesi. Jos et pysty, niin kannattaa miettiä mitä vikaa itsessä ja kasvatuksessasi on, kun poika noin oireilee.
Kone pois ja samoin muut saavutetut etuudet.
Joku roti pitää olla, ite en ikinä kuuntelisi pojalta mitään huutoa ja kyllä sanoisin suoraan että hän on nolo, kun loisii ja paisuu kotona. Kova kovaa vastaan nyt että ysillä tsemppaa ja oppii tavoille! !
Mikä poikasi todistuksesta tekee niin surkean? Oletko niitä vanhempia, joille kasi on tragedia ja seiska maailmanloppu? Jos on vitosta vitosen perään, niin sitten voisin jotenkin ymmärtää huolesi mutta aika harva kasiluokkalainen - varsinkaan poika - on motivoitunut repimään kymppejä vanhempien mieliksi.
Olen myös samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa, että lähestymistapasi ei välttämättä ole kovin hyvä. Nalkuttaminen, painostaminen ja syyllistäminen eivät toimi, vaikka kuinka perustelisit niitä huolella ja välittämisellä. Todennäköisesti poika ahdistuu siitä vain entistä enemmän ja pakenee tilannetta peleihin ja pizzan mättämiseen.
Terveisin nalkuttavan, painostavan ja syyllistävän äidin tytär, joka hukutti pahan olonsa roskaruokaan poikasi ikäisenä
Voi alkaa olla pian myöhäistä korjata suuntaa mutta aloita nyt viimeistään niin ehkä jotain voi vielä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikasi ei ole ainoa laatuaan tuossa iässä, mutta silti kannattaa olla huolestunut, ei niinkään huonosta todistuksesta, jos se on tulosta vain ns. murrosikään kuuluvasta epävakaasta tunne-elämästä.
Ensiksi, tunnetko poikasi kaverit? Tiedätkö mitä hän kaveripiirissään tekee? Onko se vain harmitonta oleskelua vai liittyykö siihen esim. päihteet tai huumeet, kannabis esim? Ovatko kaverit koskaan teillä? Jos niin ohimennen voit vaihtaa pari sanaa heidän kanssaan ihan vaikka muista asioista.
Poikasi kärsii huonosta olosta yhtä paljon kuin sinäkin. On ehkä yhtä huolestunut. Löydätkö yhtään kiitettävää asiaa pojastasi, esim. sen, että hän on sentään yöt kotona, ei hirveästi kiroile tms.? Onko jokin ominaisuus, jossa hän on hyvä? Lähde siitä liikkeelle. Ota tavoitteeksi, kurinpidon lisäksi, kiittää kolme kertaa päivässä häntä, ihan kuinka pienestä asiasta tahansa.
Lihominen ja ulkonäkö on arka paikka murrosikäiselle. Älä siitä puhu, mutta puhu fyysisestä kunnosta, elämänmuutoksesta. Onko hän kiinnostunut mistään liikuntalajista. Lähde siitä liikkeelle. Entä pojan isä, miten hän voi olla mallina pojallesi? Kuuntelisikö poika jotain ulkopuolella olevaa henkilöä paremmin kuin huolestunutta ja vihaista äitiä. Siitä tuli mieleen, että ole joskus hymyilevä itsesi ja puhu rauhallisesti asioista. Saat siitä voimaa itsellesikin. Näin olet myös helpommin lähestyttävä. Näyttele vaikka. Oletko koskaan kertonut hänelle, millainen sinä olit murrosikäisenä? Tärkeintä on, että et menetä yhteyttä poikaasi.
Hanki myös itsellesi joku ulkopuolinen auttaja, esim. voit olla yhteydessä vaikka MLL:ään.
Oma nuoreni ajautui vaikeuksiin moniksi vuosiksi ja minun olisi pitänyt osata juuri tuolloin olla enemmän valveilla. Myöhemmin kävin kaikki mahdolliset tukipaikat läpi mm. nuoreni alkoholin ja ehkä huumekokeilujenkin vuoksi. Hänellä ilmeni myös pahoja käytöshäiriöitä, joita selvitellään myöhemmin terapiassa. Taustalla mm. heikko isäsuhde. Koulun hän kuitenkin suoritti loppuun ja sai myöhemmin hyvän jatko-opiskelupaikan.
Nalkuttaminen, painostaminen ja syyllistäminen on ikävää - mutta joudun jo minäkin turvautumaan niihin, sillä muuten oma murrosikäiseni ei eväänsä liikauttaisi. Miten onkaan syvällisestä, toimeliaasta ja hauskasta pojasta kasvanut tuommoinen laiskimus! Meillä kyllä pannaan kova kovaa vastaan sen verran, että jotakin pitää harrastaa, joitakin kotitöitä on tehtävä, asialliset koulutyöt on hoidettava ja muutenkin elettävä oikeaa elämää tai muuten lähtee tietokone ja puhelin jäähylle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat vastenmieliseltä vanhemmalta. Jatka linjallasi, niin pojastasi tosiaan tulee luuseri ja vielä oman vanhemman suosiollisella myötävaikutuksella. Eiköhän pojan "raivoaminenkin" johdu pääasiassa jatkuvasta nalkutuksestasi.
En nalkuta. Olen huomauttanut ystävällisesti aina kokeisiin lukemisesta, läksyjen tärkeydestä, ajoissa kouluunlähdöstä, terveellisestä ravinnosta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko poikaparka perinyt vanhempiensa geenit? :(
Pullojen kerääminen on hienoa reippailua!
Auts :/ toivottavasti poika ryhdistäytyy ettei joudu ammattikouluun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnetonta paskaa. Poika kuriin. On saatana että ennen osattiin nämä kasvatushommatkin paremmin. Nykyään n 20v ihmistä saa suunnilleen taluttaa paskallekin.
m42v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Trolli mi' trolli.
Voi, kunpa asia olisikin noin helppo.
Vierailija kirjoitti:
Muuten, näytä tämä aloitus pojallesi. Jos et pysty, niin kannattaa miettiä mitä vikaa itsessä ja kasvatuksessasi on, kun poika noin oireilee.
Olen yrittänyt kasvattaa poikani niin hyvin kuin voin reippaaksi ja kunnolliseksi ihmiseksi. Poikaa on kasvattamassa myös mieheni, joka hemmottelee ja paapoo poikaa. Sujauttelee tuon tuostakin pikkuseteleitä pojalle. Mieheni tekee 60-80- tuntisia työviikkoja ja hänellä ei ole aikaa kasvattaa poikaa sen enempää eli minä kai tähän sitten olen se suurin syyllinen?
SUN POIKA ON MASENTUNUT. Joo oli pakko laittaa caps :) Älä TODELLAKAAN sano hänelle että hän on luuseri tai muuta sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Kone pois ja samoin muut saavutetut etuudet.
Joku roti pitää olla, ite en ikinä kuuntelisi pojalta mitään huutoa ja kyllä sanoisin suoraan että hän on nolo, kun loisii ja paisuu kotona. Kova kovaa vastaan nyt että ysillä tsemppaa ja oppii tavoille! !
Jos otan koneen ja puhelimen pois niin hän livahtaa jollekin kaverilleen mukavuuksien pariin eli i hyödytä mitään.
Olen lukenut, ettei teinille saa huomauttaa ulkonäöstä tai painosta koska se aiheuttaa syömishäiriöitä. Olen toki kertonut kuinka huolestunut olen kun hän puuskuttaa pelkästä portaiden ylämäkeen noususta.
Minun puheillani häntä ei saa tsemppaamaan. Jos isänsä maksaisi tarpeeksi rahaa niin voisi ehkä tsempatakin.
Katso netistä masennuksen oireita yms. ja jos huomaat joitakin niistä niin etsi tietoa masennuksesta. Voit kysyä sun pojalta onko hän masentunut, mutta varmaankin sanoo että ei tai huutaa jotain siihen.
Vierailija kirjoitti:
Mikä poikasi todistuksesta tekee niin surkean? Oletko niitä vanhempia, joille kasi on tragedia ja seiska maailmanloppu? Jos on vitosta vitosen perään, niin sitten voisin jotenkin ymmärtää huolesi mutta aika harva kasiluokkalainen - varsinkaan poika - on motivoitunut repimään kymppejä vanhempien mieliksi.
Olen myös samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa, että lähestymistapasi ei välttämättä ole kovin hyvä. Nalkuttaminen, painostaminen ja syyllistäminen eivät toimi, vaikka kuinka perustelisit niitä huolella ja välittämisellä. Todennäköisesti poika ahdistuu siitä vain entistä enemmän ja pakenee tilannetta peleihin ja pizzan mättämiseen.
Terveisin nalkuttavan, painostavan ja syyllistävän äidin tytär, joka hukutti pahan olonsa roskaruokaan poikasi ikäisenä
Miksi väännät minusta nalkuttajaa? Älä tunge ajatuksiasi minun päähäni!
Todistus on todellakin viitosta viitosen perään. Todella järkyttävä romahdus viime kevään todistukseen verrattuna. Selitin jo syksyllä pojalle, mitä opsissa lukee ja laitoin vielä varmuuden vuoksi linkin samasta asiasta hänen sähköpostiinsa.
Kuulostat vastenmieliseltä vanhemmalta. Jatka linjallasi, niin pojastasi tosiaan tulee luuseri ja vielä oman vanhemman suosiollisella myötävaikutuksella. Eiköhän pojan "raivoaminenkin" johdu pääasiassa jatkuvasta nalkutuksestasi.