Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö mun vaan suostua tälläisiin isän ja vauvan tapaamisiin?
07.06.2016 |
Mulla/meillä on nyt 5kk ikäinen vauva. Oltiin lastenvalvojalla, jossa oli tarkoitus sopia mm. miten isä tapaa vauvaa. Tästä oli jo aikaisemmin eriäviä mielipiteitä. Mies sanoi haluavansa nähdä vauvaa joka toinen viikonloppu ja sen lisäksi joka viikko yhden tai kaks iltaa.
Tuo arki-iltaisin näkeminen ois musta ihan ok. Se mikä mietityttää aika paljon on se, että näin pieni olisi koko viikonlopun isällään. Lähinnä mietin voiko siitä olla lapselle jotain haittaa? Minä oon siis tähän saakka hoitanut eniten vauvaa, mutta mieskin on kyllä vauvaa hoitanut ja selkeästi välittää lapsestaan ja haluaa olla tämän kanssa. Mä olin ajatellut, että alkuun vauva vois olla joka viikonloppu yhden yön isällään ja lisäks nuo arki-iltaisin näkemiset.
Lastenvalvoja oli sitä mieltä, että tuo miehen ehdotus oli hyvä. Sopimusta ei vielä saatu aikaseks ja varattiin uus aika. Olenko mä jotenkin kohtuuton, kun haluaisin vauvan olevan alkuun vain yhden yön kerrallaan isällään ja kun kasvaa niin sitten voisi olla niin kun mies ehdotti eli joka toinen viikonloppu? Mies ei siis ole oikeen suostuvainen mun ehdotukseen.
En kaipaa mitään moraalisaarnaa, ettei ois kannattanut lasta tehdä tmv. Suhde ei toki ollut mitenkään hyvällä pohjalla, kun sain tietää raskaudestani. Vauvan pitäminen oli kuitenkin yhteinen päätös, valitettavasti nyt ollaan kuitenkin erottu, kun mies petti toistamiseen.
Kommentit (66)
Niin... mieshän ei voi siis mitenkään olla yhtälailla lapsen vanhempi tai osata pitää tästä huolta.
Itse pelkän äitini hoivassa kasvaneena miehenä olen aina kaivannut isähahmoa. Kaverini ovat aina puhuneet "meidän ukosta" ja kaikesta mitä kaikkea he tämän kanssa tekevät, kun itselläni on vain äiti, joka ei naisena voi ymmärtää kasvavan pojan ajatuksia, tunteita tai käytöstä, koska ei itse ole tätä kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kun lapsi kasvaa, niin viikko-viikko tietenkin, mitä järkeä siinä on että toinen jää vain etävanhemmaksi?
Vierailija kirjoitti:
Jollet imetä, niin miksei? Isä on lapsen vanhempi. Nimenomaan hieman pidemmässä yhteiselossa suhde oysyy kiinteänä. Onko tarkoituksesi saada vauvan suhde sinuun olemaan syvempi, kuin isäänsä? Sitäkö peljäöt, että isä on vauvalle myös tärkeä/ tärkein ihminen?
Onhan se nyt selvää, että alle vuoden ikäisen lapsen ei tulisi olla yhtäkään yötä erossa pääasiallisesta hoitajastaan, oli hän isä tai äiti. Alle 2-vuotiaalla ei ole minkäänlaista aikakäsitystä eikä hän esim. muista ihmistä, jonka tapaa kerran viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Ja kun lapsi kasvaa, niin viikko-viikko tietenkin, mitä järkeä siinä on että toinen jää vain etävanhemmaksi?
Parempi niin, että lapsi asuu paikallaan ja vanhemmat tulevat viikoittain hänen kotiinsa. Mitä järkeä höykkyyttää lasta? Aikuisella se on niin helppoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suostuisi yön yli oleviin tapaamisiin ennen kuin lapsi on hieman vanhempi. Isä todennäköisesti havaitsee jossain vaiheessa saman, jos saa runnottua tuon läpi, mutta en mistään hinnasta suostuisi tekemään lapsesta heittopussia. Mies tiesi minkä teki, joten elää nyt sen antaman hinnan mukaan ja tapaa lasta lapsen ehdoilla. Mullekin on nyt tulossa vauva, ja mietin että herraisä jos se pitäisi antaa heti kättelyssä joka toinen viikonvaihde pois. Se on aivan liian pitkä aika olla erossa äidistä. Jotenkin epäilyttää toi lastenvalvojankin pätevyys että suostuu edes moiseen ehdotukseen.
Sitten kun lapsi on vanhempi, niin voi antaa enemmän liekaa. Ei vielä noin herkässä iässä kun vierastaminenkin alkaa ja muisti on kuin kastemadolla. Ainoa asia mikä vauvalla on tuossa iässä kaikkein tärkeintä niin äiti ja mikä karhunpalvelus kehitykselle erottaa viikonlopuksi. Se luo turvattomuutta, arkuutta ja sitä paitsi lapsi ehtii unohtamaan isänsä yhden viikonvaihteen aikana.
Ei noin pienelle koko viikonlopun eroa äidistä. Sitten kun kasvaa vähän niin pikkuhiljaa pidennätte tapaamisia. Onko mies esim, tottunut valvomaan vauvan kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollet imetä, niin miksei? Isä on lapsen vanhempi. Nimenomaan hieman pidemmässä yhteiselossa suhde oysyy kiinteänä. Onko tarkoituksesi saada vauvan suhde sinuun olemaan syvempi, kuin isäänsä? Sitäkö peljäöt, että isä on vauvalle myös tärkeä/ tärkein ihminen?
Onhan se nyt selvää, että alle vuoden ikäisen lapsen ei tulisi olla yhtäkään yötä erossa pääasiallisesta hoitajastaan, oli hän isä tai äiti. Alle 2-vuotiaalla ei ole minkäänlaista aikakäsitystä eikä hän esim. muista ihmistä, jonka tapaa kerran viikossa.
Älä jauha sontaa!
Ja herrajumala mitä vastauksia - näemmä porukalla kehityspsykologia jokseenkin hakoteillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5kk ikäinen voi olla 5h erossa pääasiallisesta vanhemmastaan, vasta 1-vuotiaana yön yli tapaamiset ja 2-vuotiaana kaksi yötä. Näin meille sanoi lastenvalvoja ja olimme samaa mieltä. Meillä tapaamiset hoituivat pääasiassa niin, että isä tuli tapaamaan lasta kotiimme, on lapselle tuttu ja turvallinen paikka. Sanoisin, että sinun ei kannata tuohon suostua ja jos isä on fiksu, ymmärtää tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Sama toimisi tietysti silloinkin, jos isä olisi pääasiallinen hoitaja ja sinä etävanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun lapsi kasvaa, niin viikko-viikko tietenkin, mitä järkeä siinä on että toinen jää vain etävanhemmaksi?
Parempi niin, että lapsi asuu paikallaan ja vanhemmat tulevat viikoittain hänen kotiinsa. Mitä järkeä höykkyyttää lasta? Aikuisella se on niin helppoa...
Lapsella on kaksi kotia. Jos lapselta kysytään haluaa hän olla molempien vanhempien lapsi, ei vain toisen ja käydä toisen luona kylässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kun lapsi kasvaa, niin viikko-viikko tietenkin, mitä järkeä siinä on että toinen jää vain etävanhemmaksi?
No koska ap haluaa, mut mies ei suostu!!!! VITTU MIKÄ NARSKUMIES!!!!!!!m,,,...!!#"!½
Entä jos olisi joka toinen viikko pe-la yö ja joka toinen viikko la-su yö. Eli yksi yö kerrallaan joka viikonloppu + arkitapaamiset. Sopisiko tämä exällesi ja sinulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jollet imetä, niin miksei? Isä on lapsen vanhempi. Nimenomaan hieman pidemmässä yhteiselossa suhde oysyy kiinteänä. Onko tarkoituksesi saada vauvan suhde sinuun olemaan syvempi, kuin isäänsä? Sitäkö peljäöt, että isä on vauvalle myös tärkeä/ tärkein ihminen?
Imetän kyllä, mutta se ei varsinaisesti ole ongelma. Maitoa tulee sen verran paljon, että joudun lypsämään, kun vauva ei ihan niin usein syö.
Ei ole tarkoitus saada vauvan suhteen minuun olemaan syvempi, mietityttää lähinnä se, että miten noin pieni reagoi pitkiin eroihin pääasiallisesta huoltajastaan.
ap
Jannu 20v kirjoitti:
Niin... mieshän ei voi siis mitenkään olla yhtälailla lapsen vanhempi tai osata pitää tästä huolta.
Itse pelkän äitini hoivassa kasvaneena miehenä olen aina kaivannut isähahmoa. Kaverini ovat aina puhuneet "meidän ukosta" ja kaikesta mitä kaikkea he tämän kanssa tekevät, kun itselläni on vain äiti, joka ei naisena voi ymmärtää kasvavan pojan ajatuksia, tunteita tai käytöstä, koska ei itse ole tätä kokenut.
En ole millään muotoa estämässä isää tapaamasta lastaan, mietin vain onko näin pienelle pitkät erot pääasiallisesta huoltajasta hyväksi.
ap
Hyvä nyrkkisääntö on se, että öitä voi olla pois pääasiallisen hoitajan luota yhtä monta, kun on lapsella ikävuosia. Teidän tapauksessa se tarkoittaisi, ettei vauva voi olla vielä yhtäkään yötä erossa lähivanhemmastaan eli sinusta. Erotapauksessa voisin jollain tapaa joustaa niin, että yhden yön voi olla pois, mutta kahta ei missään nimessä.
Isomman lapsen kohdalla tuo exäsi ehdotus kuulostaisi hyvältä, mutta eihän se kehityspsykologisesti ole noin pienelle suotavaa ollenkaan. Oliko lapsi mukana lastenvalvojan luona? Sillä jotenkin tuntuu, ettei hänellä nyt ollut oikein kunnollista käsitystä siitä, kuinka pienestä lapsesta on kyse. Tietysti lapsen ikä on ollut paperilla selvä juttu, mutta jokin lapsus tuossa on täytynyt tulla. Tai sitten viime aikojen uutisointi isien huonosta asemasta erotilanteissa on otettu liiankin tosissaan. Lapsen edun mukainen tuo järjestely ei kuitenkaan ole.
Jannu 20v kirjoitti:
Niin... mieshän ei voi siis mitenkään olla yhtälailla lapsen vanhempi tai osata pitää tästä huolta.
Itse pelkän äitini hoivassa kasvaneena miehenä olen aina kaivannut isähahmoa. Kaverini ovat aina puhuneet "meidän ukosta" ja kaikesta mitä kaikkea he tämän kanssa tekevät, kun itselläni on vain äiti, joka ei naisena voi ymmärtää kasvavan pojan ajatuksia, tunteita tai käytöstä, koska ei itse ole tätä kokenut.
Tässä tilanteessa tuskin on kyse äidin halusta päsmäröidä tai vanhempien paremmuuskilpailusta, vaan ihan siitä, että noin pieni ei vielä tajua, että pois lähetevä hoitaja, johon lapsella on kiintymyysuhde, tulee vielä takaisin. Eroon joutuminen ensisijaisesta vanhemmastaan on stressaava tilanne vauvalle. Jos äiti ja isä asuisivat yhdessä ja kumpikin hoitaisi vauvaa, myös isä olisi vauvalle turvallinen aikuinen, mutta jos he tapaavat vain illan silloin ja toisen tällöin, tällaista suhdetta ei pääse muodostumaan, vaan isä on vauvalle "vieras".
Olisi paras, jos isä näkisi lasta tässä vaiheessa mahdollisimman usein mutta lyhyempiä aikoja. Tapaamiset pitäisi suhteuttaa lapsen kehityksen vaiheisiin, ei vanhempien haluihin.
Vierailija kirjoitti:
Ei noin pienelle koko viikonlopun eroa äidistä. Sitten kun kasvaa vähän niin pikkuhiljaa pidennätte tapaamisia. Onko mies esim, tottunut valvomaan vauvan kanssa?
On tottunut valvomaan, yleensä kerran viikossa hoiti heräilyt vauvan kanssa, joskin sit seuraavana päivänä sai useasti kuulla, miten mies kertoi olevansa väsynyt.
ap
Vierailija kirjoitti:
5kk ikäinen voi olla 5h erossa pääasiallisesta vanhemmastaan, vasta 1-vuotiaana yön yli tapaamiset ja 2-vuotiaana kaksi yötä. Näin meille sanoi lastenvalvoja ja olimme samaa mieltä. Meillä tapaamiset hoituivat pääasiassa niin, että isä tuli tapaamaan lasta kotiimme, on lapselle tuttu ja turvallinen paikka. Sanoisin, että sinun ei kannata tuohon suostua ja jos isä on fiksu, ymmärtää tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Sama toimisi tietysti silloinkin, jos isä olisi pääasiallinen hoitaja ja sinä etävanhempi.
Näin minäkin muistelen joskus lukeneeni. Mä voisin kyllä suostua jo nyt siihen, että vauva olisi yhden yön joka viikonloppu isällään, mutta miehelle tämä ei käy vaan haluais koko viikonlopun
ap
Jollet imetä, niin miksei? Isä on lapsen vanhempi. Nimenomaan hieman pidemmässä yhteiselossa suhde oysyy kiinteänä. Onko tarkoituksesi saada vauvan suhde sinuun olemaan syvempi, kuin isäänsä? Sitäkö peljäöt, että isä on vauvalle myös tärkeä/ tärkein ihminen?