Laiheliinit, kommentit laihuudesta.
Olen niin perusteellisen kypsä tähän lihavuus-laihuuskeskusteluun, että nyt on pakko raottaa omaa näkökulmaa:
-Jos minun ei tee mieli kakkua/pullaa kahvitauolla, niin onko siitä huomautettava?
"Kyllä sinä tämän kakkupalan kestät, kun olet noin laiha."
"Syö nyt edes kunnon ruokaa, jotta lihoisit." (Syön salaattia koska pidän siitä.)
"Ota nyt hyvä ihminen vähän lisää, kyllä sinuun mahtuu. (Mutta kun ei mahdu, vatsa on täynnä.)
"Eikö tuo ikuinen laihduttaminen ole rasittavaa?" (Minä en ole millään laihdutuskuurilla, olen ollut aina tällainen.)
"Et sinä tätä jaksa kantaa kun olet noin pieni." (Pitäisikö olla satakiloinen kantaakseen yhtä puutarhamultasäkkiä?)
Kai nyt jollain on jakaa sama kohtalo?
T. Viiskytkiloinen mehupilli
Kommentit (24)
Kävin pyytämässä esimieheltä pienempiä työhousuja, tämä sanoi ettei meillä ole minnihiirikokoja, että miten ois että alkaisit syömään enemmän. Jos minulla olisi 60 kiloa ylipainoa eikä olisi oikeankokoisia housuja niin kyseinen mies ei olisi kehdannut sanoa että mitäs jos söisit vähän vähemmän.
Minultakin toiset naiset ovat kyselleet mm. mitä syön noin ruokavaliokseni, vahdinko painiani, kauhisteltu hoikkuuttani, kyselty olenko taas laihtunut, arvelltu että haihdun olemattomiin, kyselty vyötärönympärysmittaani jne.. Tämä peitetään usein muka kehuihin tai "kateellisuuteen". Työelmässä. Vapaa-ajalla toki samoin, mutta sen vielä edes jotenkin ymmärrän. Luontaisesti hoikat ovat vapaata riistaa kommentoinnille.
Tuo on niin tuttua, että en muka jaksa kantaa jotain tai ei minusta ole johonkin hommaan, koska olen niin pienikokoinen :D Ei se silti tarkoita, että minulla olisi huono kunto ja yleensä jaksan vielä paremmin kuin nämä kommentoijat. Sitten aikoinaan olen saanut kommenttia siitä kuinka minulla on miesmäinen vartalo, olen rääpälä/rimpula, en syö ollenkaan tai en ole nainen ollenkaan, vkoskaaan tyttö, olen tämän kokoinen :D Ja missään vaiheessa siis en ole ollut alipainoinen. Hoikka vain.
Just. Minun esikoiseni jälkeen menkat palasivat, mutta hävisivät puoleksi vuodeksi. Lääkäri katseli päästä varpaisiin ja sanoi, että kun painat 55 kiloa niin tule takaisin. Eli suoraan sanottuna rivien välistä olin syömishäiriöinen.
Mistä ihmeestä minä taion viisi kiloa kun mikään ei tartu ja syön mitä huvittaa.. Ollaan sitten nykymedian uhri. Tosiaan ei pätkän vertaa kiinnosta mitkä ovat "naiset viralliset mitat"
T.ap.
Kiitos myötätunnosta. En siis ole ainoa :D
Nyt vielä raivostuttaa entistä enempi, kun olen lähdössä vaeltamaan kolmeksi viikoksi ulkomaille ja kertakaikkiaan sukulaiset eivät kykene uskomaan, että kannan reppuni ihan itse.
"Sinäkö kannat sen reppusi ja makuupussisi, ehei tuollainen rääpäle mitään kanna eikä perille pääse, pitää olla massaa mitä käyttää." (Eikö se reppu tunnu niskassa yhtä paljon tai vähän, on sitten lihava tai laiha?)
"No jo on suunnitelmat." (No niin on ja aion ne toteuttaa, piru vie.)
Ap.
"Laitan sut lihotuskuurille"
"Syö enemmän, oot liian laiha"
Kaikista kummallisinta on, että oon täysin normaalipainoinen; 160cm/52kg.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos myötätunnosta. En siis ole ainoa :D
Nyt vielä raivostuttaa entistä enempi, kun olen lähdössä vaeltamaan kolmeksi viikoksi ulkomaille ja kertakaikkiaan sukulaiset eivät kykene uskomaan, että kannan reppuni ihan itse.
"Sinäkö kannat sen reppusi ja makuupussisi, ehei tuollainen rääpäle mitään kanna eikä perille pääse, pitää olla massaa mitä käyttää." (Eikö se reppu tunnu niskassa yhtä paljon tai vähän, on sitten lihava tai laiha?)
"No jo on suunnitelmat." (No niin on ja aion ne toteuttaa, piru vie.)
Ap.
Tälläisiin kommentteihin vastaan, että hyvin jaksan, koska ei tarvitse kantaa ylipainoa.
Yksi usein kuultu kommentti on myös: odotahan kun elät minun ikääni, niin kyllä alkaa painoa kertymään. Kerran kävi ilmi, että iän turvottama oli minua 12 vuotta nuorempi.
Mua on kiusattu lapsena, kun olin niin laiha. Tiedän, miltä susta tuntuu! Sen verran on traumoja jäänyt, että pidän kesälläkin pitkähihaisia vaatteita, vaikka en ole enää sairaalloisen laiha.
Yksi ihminen on sanonut, että jos liikut meilläpäin, tule nyt hyvä ihminen syömään kunnon ruokaa. Muutama on heittänyt jotain kukkakeppijuttuja, mutta ei yksin mulle. Muuten on lähinnä kyselty olenko malli (mitä taas itse ihmettelen, en ole vartaloltani kuitenkaan malliainesta, siihen ei pelkkä laihuus riitä).
Nyt tuli vielä yksi totaalimoka mieleen:
Olin lähdössä viikonlopuksi työhommiin ja puoliääneen sitten voivottelin, että kaikki hotellit ja motellit ovat täynnä.
Eikös sieltä yksi ehdottanut, että "Sinä kun olet niin pieni ja laiha, niin nukut varmaan vaikka auton takapenkillä."
Ihan oikeasti, mihin se ihmisarvo jäi? Olen minä pieni ja laiha, mutta pitääkö minut poissulkea yhteiskunnasta ja jättää autoon nukkumaan "koska sinne mahdun". Haloo, hitto sain hotellihuoneen ihan normaalilla sängyllä kun tarpeeksi soittelin ympäriinsä.
ap.
Nostan tätä, jos vielä löytyisi kanssasisaria.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos myötätunnosta. En siis ole ainoa :D
Nyt vielä raivostuttaa entistä enempi, kun olen lähdössä vaeltamaan kolmeksi viikoksi ulkomaille ja kertakaikkiaan sukulaiset eivät kykene uskomaan, että kannan reppuni ihan itse.
"Sinäkö kannat sen reppusi ja makuupussisi, ehei tuollainen rääpäle mitään kanna eikä perille pääse, pitää olla massaa mitä käyttää." (Eikö se reppu tunnu niskassa yhtä paljon tai vähän, on sitten lihava tai laiha?)
"No jo on suunnitelmat." (No niin on ja aion ne toteuttaa, piru vie.)
Ap.
Tälläisiin kommentteihin vastaan, että hyvin jaksan, koska ei tarvitse kantaa ylipainoa.
Yksi usein kuultu kommentti on myös: odotahan kun elät minun ikääni, niin kyllä alkaa painoa kertymään. Kerran kävi ilmi, että iän turvottama oli minua 12 vuotta nuorempi.
Sama myös tuo ikärasismi.
"Odota vaan kun olet neljäkymppinen ja tehnyt lapsia, niin alkaa painoakin kertymään"
Täytin 43 tänä vuonna ja lapsia on kolme. Missä vaiheessa tässä saisi kanssaihmisten hyväksynnän?
Minulla ei ole mitään komplekseja itseni kanssa, ne kompleksit ovat ihan toisaalla.
Saan oikeastaan aika harvoin mitään hirveitä laihuuskommentteja, vaikka olenkin 160/43. Kerran jollain rannalla pari tyttöä kommentoi, että onpas laiha. En ottanut nokkiini. "Pahimmat" kommentit on tullut anopilta. Ei oltu vielä tavattu ja mies näytti kuvan meistä kahdesta. Ainut asia, mitä anoppi oli sanonut minusta oli kuulemma, että onpas laihat käsivarret :D. Joskus anopilta sain kuulla, että olen heikko, kun en saanut suljettua hänen pakunsa liukuovea.
Ihmettelen suuresti saamianne kommentteja ja ihmisten asennetta, että laihoja saa pilkata niin paljon kun haluaa, mutta jos sanoo sanankin jonkun lihavuudesta on automaattisesti paha ihminen.
Kyllähän näitä "Voi kun sä oot pieni" -kommentteja kuulee aika paljon. Usein tuon sanoo joku, joka on just halannut mua. Tekis aina mieli kysyä, sanooko sama tyyppi ylipainoiselle, että voi kun sä oot iso.
Kerran tuttu nipisti mua kyljestä ja alkoi sitten isoon ääneen taivastella, että "Ton vyötärö on näin ohut" ja näytti sormillaan, kuinka kapea olen. Ei nää jutut kauheesti häiritse, kun oon koko ikäni saanut kuulla kommentteja vartalostani ja oon tottunut, mutta kyllä se silti välillä mietityttää. Miksi mua saa kuka vaan tolleen kommentoida? Hirveä haloo tulisi, jos mä alkaisin kommentoida jonkun tukevan ihmisen kroppaa samaan tyyliin, herranjestas kun oot isokokoinen, paljonko sä oikein syöt. Mutta laihuudesta tuntuu olevan ihan hyväksyttävää huomautella.
Laihuus on sallittua ja hyväksyttyä,lihavuus ei.Laihoja pidetään yleisesti kauniimpana kuin lihavia.Moni ei varmaan kommentoi kenenkään laihuutta pahalla,vaan kysessä on ehkä kuitenkin pieni kateudenpistos.Tietysti on tosi epäkohteliasta kommemtoida toisen ulkonäköä negatiiviseen sävyyn,oli sitten lihava tai laiha.
Itseäni ärsyttää se vastakkainasettelu mikä tässäkin keskustelussa näkyy.
Vaikka olisit laiha, miksi puhut rumasti ja epäkunnioittavasti ylipainoisista tai kurvikkaammista? Kyllähän se jonkinlaisesta vääristyneestä suhtautumisesta kertoo jos suhtautuu inhoten ja halveksien ylipainoisiin.
Joo. Olen tosi pitkä ja laiha, mallivartaloinen. Noi ilkeät kommentit on mun kokemuksen mukaan ihan vaan kateutta. Mulla on tapana ottaa sellainen pistävä, vittumainen katse jos joku yrittää heittää mun painosta jotain. Nykyään anoppi ja mummoni ovat ainoat, jotka enää jaksaa.
Muut kai tajusivat mun olevan ihan terve kun sain helposti kaksi lasta ja siltikin palasin ihan samanlaiseksi kuin olen aina ollutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos myötätunnosta. En siis ole ainoa :D
Nyt vielä raivostuttaa entistä enempi, kun olen lähdössä vaeltamaan kolmeksi viikoksi ulkomaille ja kertakaikkiaan sukulaiset eivät kykene uskomaan, että kannan reppuni ihan itse.
"Sinäkö kannat sen reppusi ja makuupussisi, ehei tuollainen rääpäle mitään kanna eikä perille pääse, pitää olla massaa mitä käyttää." (Eikö se reppu tunnu niskassa yhtä paljon tai vähän, on sitten lihava tai laiha?)
"No jo on suunnitelmat." (No niin on ja aion ne toteuttaa, piru vie.)
Ap.
u
Tälläisiin kommentteihin vastaan, että hyvin jaksan, koska ei tarvitse kantaa ylipainoa.
Yksi usein kuultu kommentti on myös: odotahan kun elät minun ikääni, niin kyllä alkaa painoa kertymään. Kerran kävi ilmi, että iän turvottama oli minua 12 vuotta nuorempi.Sama myös tuo ikärasismi.
"Odota vaan kun olet neljäkymppinen ja tehnyt lapsia, niin alkaa painoakin kertymään"
Täytin 43 tänä vuonna ja lapsia on kolme. Missä vaiheessa tässä saisi kanssaihmisten hyväksynnän?
Minulla ei ole mitään komplekseja itseni kanssa, ne kompleksit ovat ihan toisaalla.
Minulle sanottiin kun olin parikymppinen että sitten kun teet lapsia niin et sinäkään enää ole noin hoikka. Nyt on kaksi lasta ja ikää 48v ja olen yhä kokoa 36. Ja sekös noita sanojia ärsyttää.
Töissä syömisiäni kytätään ja työmatkoilla aina jonkun pitää kommentoida esim sitä että minä söin kokomaisen pizzan tuosta vain että nyt viikon paasto vaikka syön aivan saman verran kuin muut. Kulutan paljon kun liikun paljon.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää se vastakkainasettelu mikä tässäkin keskustelussa näkyy.
Vaikka olisit laiha, miksi puhut rumasti ja epäkunnioittavasti ylipainoisista tai kurvikkaammista? Kyllähän se jonkinlaisesta vääristyneestä suhtautumisesta kertoo jos suhtautuu inhoten ja halveksien ylipainoisiin.
Eihän tässä kukaan ole puhunut rumasti ja epäkunnioittavasti kurvikkaista. Kaikkihan kantavat kilonsa itse.
Pointti on se, että miten voi olla niin helppoa tuputtaa omituisia neuvoja ja kommentteja laiheliineille?
Miten vaikeaa voi olla laihdutus lihavalle? -Oletan, että vaikeaa.
Miten vaikeaa voi olla lihottaa laihaa? -Omasta kokemuksestani vielä vaikeampaa ja kaiken lisäksi järjetöntä ihan terveydellisistä syistä.
ap
"Onko sulla joku anoreksia?" Yksinkertaisesti todella tahditonta. Ja kyllä, olen kärsinyt myös syömishäiriöstä koulukiusauksen seurauksena, mutta jo vuosia olen syönyt aivan normaalisti ja ollut terve. Henkilökohtaisellakin tasolla siis todella tungetteleva ja loukkaava kysymys.
"Kyllä naisessa täytyy olla jotain, josta ottaa kiinni!" (Halveksuva kommentti joltain vähän "muodokkaammalta"...köhköh.) Koska hoikkuus tekee minusta jotenkin huonon naisena? Mies on kerran todennut, että mieluummin tarraa hoikkaan vyötärööni kuin läskimakkaroihin. Loppui siihen siltä osin.
Olen saanut kuulla myös olevani tyhmä ja pinnallinen nykymedian uhri. Kaikki nämä kommentit ovat tulleet ylipainoisilta. Olen hoikka, mutta en alipainoinen. Urheilen, syön terveellisesti ja käytän kohtuudella alkoholia.